KUUMAa yhteistyötä KUUMA-seminaarissa

KUUMA-johtokunnan ja -komission yhteinen seminaari Hyvinkäällä 22.–23.1.2026 kokosi yhteen kuntiemme poliittisen ja viranhaltijajohdon. Saimme kuulla laajasti seutumme kunta- ja elinvoimatoimijoita sekä muita asiantuntijoita heidän näkemyksistään mm. seutuyhteistyön suunnasta, osaamisesta, johtamisesta ja elinvoiman edellytyksistä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Seminaari tarjosi kokonaiskuvan KUUMA-seudun vahvuuksista, haasteista sekä siitä, millaisilla toimenpiteillä aluettamme voitaisiin yhdessä vahvistaa tulevina vuosina.

KUUMA-seudun strateginen asema ja edunvalvonnan kärjet

KUUMA-seutu toimii osana pääkaupunkiseudun kasvualuetta, ja sen merkitys kansallisessa elinvoima- ja työvoimakeskustelussa kasvaa jatkuvasti. Seminaarissa muistutettiin jo vuonna 2022 päätetyistä KUUMA-yhteistyön painopistealueista, jotka ovat tarkentuneet seuraaviksi edunvalvonnan kärjiksi vuosille 2026–2028: MAL-kokonaisuus ja liikennehankkeet, osaavan työvoiman saatavuus ja koulutuspaikkapolitiikka, elinkeinopolitiikka ja kansainvälinen vetovoima, ilmastotyö, kuntatalous sekä yhteinen KUUMA-brändi. Nämä kärjet heijastelivat kuntien puheenvuoroissa laajaa yksimielisyyttä: nykyiset painopisteet ovat oikeita, mutta niiden vaikuttavuutta tulee syventää. Logistiikan keskiössä sijaitsevalle KUUMA-seudulle liikenteen sujuvuus ja ylipäänsä saavutettavuus nousivat korostetusti esille – tässä vahvemman yhteisen viestin ja tavoiteasetannan tarve on ilmeinen.

Osaaminen ja työvoima – tulevaisuuden kasvun kivijalka

Useissa seminaarin puheenvuoroissa korostui sama havainto: osaaminen ratkaisee. KUUMA-seutu kilpailee yrityksistä, investoinneista sekä työvoimasta – tulevaisuuden menestys nojaa siihen, miten pystytään vastaamaan työelämän murrokseen. SWOT-analyysien ja keskustelujen perusteella seudun vahvuuksia ovat muun muassa hyvä saavutettavuus, yhteistyökyky ja nuorten vahvat digitaidot. Heikkouksiksi tunnistettiin osaamisen siirron puutteet, kansainvälisen työvoiman heikko hyödyntäminen sekä nuorten polarisaatio. Mahdollisuuksia nähtiin seudullisten osaamisinvestointien vahvistamisessa, tekoälyn ja datan hyödyntämisessä sekä uuden sukupolven osaajien sitouttamisessa. Kriittiseksi uhkaksi nostettiin osaajien valuminen muualle – erityisesti pääkaupunkiseudulle sekä kansainvälisille työmarkkinoille. Seminaarissa kuultu viesti oli selvä: jos työssäoppimispaikkoja, urapolkuja ja houkuttelevaa elinvoimaympäristöä ei pystytä rakentamaan nyt, menetämme seuraavan osaajasukupolven tai ainakin osan siitä.

Myös johtaminen vaatii osaamista. Seminaarissa avatun johtajuustutkimuksen mukaan kasvua syntyy organisaatioissa, joissa johtajuus on valmentavaa ja osallistavaa; osaamiset on määritelty selkeästi strategiaan; ja joissa oppiminen on jatkuvaa ja virheistä opitaan yhdessä. KUUMA-seutu tarvitsee yhteisiä, pitkäjänteisiä malleja osaamisen kehittämiseen ja johtamiseen – ei irrallisia hankkeita tai lyhyitä kokeiluja. Onneksi alueellamme toimii useita osaavia alan toimijoita.

Työllisyysalueet – uudistuksen ensikokemukset

Työllisyysalueuudistus näkyi seminaarissa vahvasti. Kolmen KUUMA-seudun työllisyysalueen esitykset kuvasivat ensimmäisen vuoden tilanteen: palvelut saatiin käyntiin nopeasti, mutta haasteita aiheuttavat työmarkkinatilanteen heikkous, asiakasdatan hyödyntäminen, yhteistyö sote-toimijoiden kanssa sekä suurten verkostojen hallinta Uudellamaalla. Lisäksi todettiin, että työllisyyspalvelut vaikuttavat suoraan kuntien talouteen ns. sakkomaksujen kautta. Uudistus pakottaakin kunnat tarkastelemaan työllisyyttä strategisena elinvoimakysymyksenä – ei vain lakisääteisenä tehtävänä.

Kuntien näkemykset yhteistyöstä – yhteinen tahtotila ja erilaiset tarpeet

Kuntien puheenvuorot KUUMA-yhteistyöstä osoittivat siihen vahvaa sitoutumista. Kunnat kokivat erityisesti kuntien viranhaltijayhteistyön hedelmälliseksi ja koko seutua hyödyttäväksi. Pitkäaikainen MAL-yhteistyö nähdään arvokkaana ja seudullisesti jopa tärkeimpänä yhteistyöteemana. Tulemme alkuvuoden aikana kartoittamaan tarkemmin KUUMA-yhteistyön sisältöä ja tavoitteita yhdessä kuntiemme kanssa. Myöskin kevään 2027 eduskuntavaaleihin puolueille toimitettavat hallitusohjelmatavoitteet ovat KUUMA-agendalla helmi-maaliskuussa 2026.

Seminaarin kuntakeskusteluissa nousi esiin myös kehittämistarpeita: yhteistyön vaikuttavuuden vahvistaminen mm. sitouttamalla enemmän kuntapäättäjiä; epävirallisten verkostojen tehokkaampi hyödyntäminen; sekä yhteisen brändin kirkastaminen ja sitä kautta KUUMA:n tunnettuuden lisääminen. Lisäksi toivottiin rohkeutta rajata tehtäviä: kaikkien ei tarvitse välttämättä olla mukana kaikessa, mutta seudulliset linjaukset tulee luonnollisesti tehdä yhdessä.

Yhteenvetona: yhteistyö on elinehto

Seminaarin keskeinen viesti oli yhtenäinen: KUUMA-seudulla on kaikki edellytykset olla elinvoimainen, osaava ja kilpailukykyinen alue, mutta onnistuminen edellyttää

• Yhtenäistä ääntä ja selkeitä tavoitteita, erityisesti MAL-teemoissa ja edunvalvonnassa.
• Seudullista osaamis- ja johtamiskehystä, joka tukee uudenlaista työelämää ja osaajapolkuja.
• Yritysten ja oppilaitosten tiivistä yhteistyötä, jotta osaamisen kohtaanto paranee.
• Vahvaa KUUMA-brändiä, joka auttaa houkuttelemaan investointeja ja työvoimaa.
• Rohkeutta uudistua ja priorisoida, sillä resurssit ovat rajalliset.

KUUMA-seutu ei kilpaile itsensä kanssa – se kilpailee Suomen ja Euroopan vetovoimaisimpien alueiden rinnalla. Siksi yhteistyö ei ole vaihtoehto, vaan elinehto. Seminaari osoitti, että kunnilla on yhteinen suunta ja myös valmius tehdä töitä sen eteen. Tämä luo vahvan perustan kuntiemme tuleville päätöksille ja toimenpiteille, jotka ratkaisevat seudun elinvoimaisuuden vuosikymmeniksi eteenpäin.

Tarmo Aarnio
yhteistyöjohtaja
KUUMA-seutu liikelaitos

Kuvassa KUUMA-seminaariin osallistuneet johtokunnan jäsenet ja viranhaltijat. Eturivissä keskellä mm. yhteistyöjohtaja Tarmo Aarnio ja KUUMA-johtokunnan puheenjohtaja Petri Graeffe. (Kuva: Heikki Kallunki)