Yhteistyö ja vaikuttaminen

KUUMA-seudun hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027

Helsingin seudun MAL 2027 -suunnittelu

Helsingin seudun kuntien ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa vuosille 2024–2035 on sovittu, että Helsingin seudulla jatketaan seudullista maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän yhteensovittavaa ja jatkuvaa suunnittelua. Kaupunkiseudun kuntien, Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja valtion yhteistyöllä sekä samansuuntaisilla tavoitteilla ja toimenpiteillä varmistetaan, että seudullinen ja valtakunnallinen suunnittelu on yhdensuuntaista ja vaikuttavaa. Keskeisenä yhteensovittamisen välineenä toimii Helsingin seudun MAL-suunnitelma.

MAL-sopimuksen mukaan kunnat ja HSL päivittävät yhteistyössä MAL-suunnitelman sopimuskautta 2028–2039 varten. Valtion asiantuntijoiden riittävä ja oikea-aikainen osallistuminen suunnitteluun varmistetaan. Kunnat ja valtio sitoutuvat varaamaan suunnitelman laatimiseen tarvittavat henkilö- ja muut resurssit. Kunnat varmistavat, että Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan Euroopan laajuisia liikenneverkkoja (TEN-T) koskevan asetuksen mukaisesti kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmaksi (SUMP) vuoden 2027 loppuun mennessä. MAL 2027 -suunnitelman valmistelu on tarkoitus käynnistää vuoden 2026 alussa. Liikenteen osalta laadittava tarkempi lakisääteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ-SUMP) on oma dokumenttinsa ja suunnitelman liiteaineistoa.

Maankäytön ja asumisen osioiden kustannukset peritään KUUMA-seudulta keskitetysti. Helsingin kaupunki laskuttaa vuosittain KUUMA-seudun yhteenlasketun kustannusosuuden KUUMA-seutu liikelaitokselta ja vastaavasti kustannusosuudet kohdistetaan kaikille kymmenelle KUUMA-kunnalle asukaslukujen suhteessa KUUMA-kuntaosuuksissa.

MAL 2027 -suunnitelman rinnalla laadittavan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluun ja kustannuksiin osallistumisesta valmistellaan HSL:n, KUUMA-seutu liikelaitoksen ja HSL-kuntayhtymään kuulumattomien KUUMA-kuntien välille yhteinen sopimus. KUUMA-seutu liikelaitos osallistuu sopimuksen myötä valmistelutyöhön koordinoivassa roolissa, mutta ei osallistu kustannuksiin. Solmitun sopimuksen pohjalta HSL laskuttaa HSL-kuntayhtymään kuulumattomia KUUMA-kuntia suoraan asukaslukujen suhteessa, joten kuntien kustannusosuudet eivät ohjaudu KUUMA-seutu liikelaitoksen ja KUUMA-kuntaosuuksien kautta. HSL-kuntayhtymään kuuluvien KUUMA-kuntien rahoitusosuus tulee HSL:n kautta. KUUMA-seutu jatkaa tiivistä yhteistyötä Uudenmaan liiton kanssa MAL-suunnittelun maankäytön ja asumisen teemojen kysymyksissä.

Helsingin seudun MAL-sopimus

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus vuosille 2024–2035 on allekirjoitettu joulukuussa 2024. Sopimusneuvottelujen valtakunnallisina lähtökohtina olivat toimineet muun muassa hallitusohjelma, voimassa olevat MAL-sopimukset, kansainväliset ilmastosopimukset ja valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (Liikenne 12). MAL 2023 -suunnitelma oli toiminut Helsingin seudun kuntien yhteisenä tahdonilmaisuna ja pohjana neuvotteluille. Sopimus on luonteeltaan aiesopimus ja sen toimenpiteiden toteutumista seurataan vuosittain.

Helsingin seudun 14 kunnan ohella sopijaosapuoliin lukeutuvat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA sekä HSL.

MAL-sopimus perustuu Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä. Sopimusmenettelyn tarkoituksena on vahvistaa kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolten sitoutumista seudun kehittämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

MAL-sopimuksen tavoitteena on edistää Helsingin seudun kestävää kasvua kehittämällä vähäpäästöistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää, sekä parantaa elinkeinoelämän elinvoimaisuutta, liikenneturvallisuutta, liikennejärjestelmän digitalisaatiota ja tarpeita vastaavaa asuntokaavoitusta ja -tuotantoa. Tavoitteena on myös torjua segregaatiota ja asunnottomuutta sekä edistää asuinalueiden monimuotoisuutta ja alueiden asuntokannan monipuolisuutta.

Sopimuksessa on kuvattu tavoitetilat vuodelle 2035, kehityspolut sekä tarvittavat toimenpiteet vuosille 2024–2027 tavoitteisiin pääsemiseksi. Sopimukseen sisältyvät ne keskeisimmät ja vaikuttavimmat maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat toimet, jotka edellyttävät kuntien keskinäistä tai kuntien ja valtion yhteistyötä. Sopimuksen toteutumisen kannalta on tärkeää, että myös muut kuntien ja valtion kehittämistoimet tukevat sopimuksen tavoitteiden toteutumista.

MAL-sopimuksen toteutumista seuraa sopijaosapuolten edustajien vuosittain kokoontuva seurantakokous, jonka valmistelusta vastaa MAL-sopimussihteeristö. Seuranta-aineiston kokoamisesta vastaa sopijaosapuolista ja seututiedon tuottajista muodostettu työryhmä. Seuranta-aineiston ylläpidosta ja koordinoinnista vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), joka kokoaa muilta sopijaosapuolilta tarvittavat seurantatiedot MAL-sopimussihteeristön ohjauksessa.

KUUMA-seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyöryhmät:

Maankäyttöä seuraa kaavoitusryhmä

Kaavoitusryhmä toimii KUUMA-kuntien kaavoituksesta ja maankäytön suunnittelusta vastaavien tiedonvaihto- ja keskustelufoorumina. Vuonna 2026 ryhmän tärkeimmät tehtävät ovat:

• järjestää säännönmukaisesti kokouksia, joissa käsitellään mm. KUUMA-kuntien sekä Helsingin seudun ajankohtaisia ja mielenkiitoisia maankäytön suunnitteluhankkeita
• keskustella ja valistaa suunnittelu- ja vuorovaikutuskäytännöistä tavoitteena sujuvoittaa mm. kaavoituksen suunnitteluprosesseja
• kutsua asiantuntijoita esittelemään ajankohtaisia ja mielenkiitoisia maankäytön suunnitteluhankkeita, lainsäädännön uudistamista ja tulkintaa, suunnitteluinnovaatioita jne.
• järjestää tutustumiskäyntejä toimintaympäristönsä mukaisiin kohteisiin
• valmistautuminen uudistettavan maakuntakaavan laatimiseen sekä Helsingin seudun MAL-suunnittelukauteen
• edistää osaltaan kaavoituksen ja kilpailukykysektorin yhteistyötä ja yhteisiä tavoitteita siten vahvistaen KUUMA-alueen yhteistä kilpailukykyä
• tunnistaa KUUMA-alueen edunvalvonnan tärkein fokus eli ”yhdessä olemme vahvempi” ja vahvistaa tätä yhteistoiminnalla

Kaavoitusryhmä valmistelee KUUMA-kuntien päätöksentekoon lausunnot kaavoitukseen ja maankäytön suunnitteluun liittyvistä asioista sekä ottaa tarvittaessa kantaa KUUMA-kuntia koskeviin seudullisiin maankäytön asioihin. Ryhmä seuraa kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun lainsäädännön kehittymistä. Ryhmä voi käynnistää tarvittaessa toimintaympäristönsä mukaisen projektihankkeen (esim. selvitys tai yleispiirteinen suunnitelma), mikäli rahoitus hankkeelle on järjestetty.

Kullakin KUUMA-kunnalla on edustaja tai edustajat Uudenmaan liiton ja KUUMA-kuntien toimintaympäristönsä mukaisissa yhteistyöryhmissä. Ryhmä tekee tarvittaessa yhteistyötä KUUMA-kuntien muiden asiantuntijaryhmien kanssa.

Kaavoitusryhmän kokouksiin osallistuu Uudenmaan liiton edustaja tai edustajia. Niin ikään ryhmä kehittää toimintaympäristönsä puitteissa KUUMA-kuntien ja Uudenmaan liiton yhteistyötä. Kaavoitusryhmä nimeää tarvittaessa jäseniään Uudenmaan liiton ja MAL-suunnitelman eri työryhmiin. Ryhmä myös seuraa MAL-sopimuksen toteutumista. Ryhmällä on edustaja tai edustajat Helsingin seudun MAL-seurantatietoryhmässä.

Asuminen on asuntoryhmän seurannassa

KUUMA-asuntoryhmä osallistuu KUUMA-kuntien kilpailukyvyn vahvistamiseen ja yhteiseen edunvalvontaan KUUMA-johtokunnan ja -komission linjausten mukaisesti. Tämä tapahtuu seudullisen vuorovaikutuksen, asuntoasioiden kehittämisen ja ajankohtaisten asioiden seurannan muodossa. Asuntoryhmän kokouksissa ovat kutsuttuina Uudenmaan liiton ja Kuntaliiton edustajat sekä säännöllisesti alan asiantuntijoita alustamassa keskustelua.

Asuntoryhmä seuraa asumisen tilannekuvaa KUUMA-seudulla ja käy keskustelua muiden asumisen sidosryhmien kanssa. Seurattavia asioita ovat muun muassa asuntotuotannon määrä ja laatu, asuntojen hallinta- ja rahoitusmuodot sekä asunnottomuuden poistamiseksi tehtävien kehittämistoimien eteneminen.

Työryhmän toiminnassa korostuu erityisesti asuntomarkkinoiden seuranta, asuntotuotannon monipuolisuus, laadullinen näkökulma ja huoneistotyyppijakaumien ohjaus yksipuolisen asuntotuotannon ehkäisemiseksi sekä asumisen välimuodon mallien kehittämisen edistäminen. Asuntoryhmä seuraa hallitusohjelman toteutumista ja valmistelee jäsenkunnilta pyydettyjä lausuntoja asumiseen liittyvistä lakiluonnoksista.

Vuonna 2026 asuntoryhmä kohdistaa lisäksi huomionsa hyvinvointialueen kanssa tehtävään yhteistyön kehittämiseen pääpainopisteenä erityisryhmien asuminen.

Asuntoryhmä huolehtii KUUMA-alueen edunvalvonnasta MAL-asumisen ryhmässä. Asuntoryhmä toimii KUUMA-kuntien yhteisenä asuntoasioiden resurssiapuna. Ryhmä edistää seudun näkyvyyttä suhteessa eri sidosryhmiin ja asiantuntijaryhmiin. Ryhmä reagoi ketterästi toimintaympäristön muutoksiin, esimerkiksi hyvinvointialueiden toimintojen mahdollisiin vaikutuksiin kuntien asumisen asioihin. Ryhmä esiintyy yhtenä ja yhtenäisenä asiantuntijaryhmänä ja tuo omia painotuksiaan esille esimerkiksi ympäristöministeriön suuntaan. KUUMA-asuntoryhmä tuo vastapainoa pääkaupunkiseudun omalle työlle.

Liikenneryhmä

KUUMA-seudun liikenteen edunvalvonta, hyvien käytäntöjen jakaminen ja kuntien välisen liikenneyhteistyön kehittäminen kuuluvat liikenneryhmän toiminnan ytimeen vuonna 2026. Kaikki seudun kymmenen kuntaa, KUUMA-seutu liikelaitos ja Uudenmaan liitto ovat edustettuina ryhmässä. Liikenneryhmän sihteerinä toimiva KUUMA-liikennesuunnittelija on osa liikelaitoksen perustoimintaa ja työpanos kohdistuu tasapuolisesti koko KUUMA-seudun hyväksi.

Liikenneryhmän vuoden 2026 edunvalvonnan pääaiheisiin lukeutuvat

• Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu (HLJ/SUMP)
• MAL 2027 -suunnittelu
• MAL-pienhankeohjelma (KUHA)
• Helsingin seudun MAL-sopimuksen seuranta liikenteen osalta
• Väyläviraston koordinoima valtion väyläverkon 8-vuotinen investointiohjelma
• KUUMA-kuntien liikenteen kärkihankkeiden edistäminen

Liikenneryhmä on edustettuna HSL:n koordinoimissa liikenteen seudullisissa yhteistyö- ja seurantaryhmissä sekä Uudenmaan liiton liikenneryhmässä vuonna 2026. KUUMA-liikenneryhmä seuraa myös joukkoliikenteen seudullisen yhteistyön kehittämistä ja on edustettuna Uudenmaan ELY-keskuksen koordinoimassa Keski-Uudenmaan kuntien henkilöliikennetyöryhmässä. Liikenneryhmän tehtävänä on valmistella KUUMA-seudun yhteiset, liikenteeseen liittyvät lausunnot ja edistää omalta osaltaan seudun liikenneturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä. Liikenneryhmä toimii kuntien asiantuntijoiden yhteisenä liikennefoorumina, jonka kautta välittyvä tärkeä asiantuntijatuki täydentää osaltaan kuntien omia resursseja liikenteellisissä kysymyksissä. Ryhmä mahdollistaa kuntien asiantuntijoille hyvien käytäntöjen jakamisen, tuen saamisen omaan työhön, perehtymisen seudun muiden kuntien hankkeisiin ja tiedon saamisen ajankohtaisista asioista.työhön, perehtymisen seudun muiden kuntien hankkeisiin ja tiedon saamisen ajankohtaisista asioista.

Liikenteen kärkiteemat KUUMA-seudulla

KUUMA-seudun seudun liikenteen kärkiteemat sisältyvät yhteiseen edunvalvontaan vuonna 2026. Näihin lukeutuvat muun muassa:

• Pääradan kapasiteetin lisäämisen kolmas vaihe (Pasila – Riihimäki)
• MAL-pienhankeohjelma (KUHA) ja liityntäpysäköintihankkeet
• Järvenpää – Nurmijärvi -poikittaisyhteys
• Torjuva kanta tiemaksuihin ja ympäristövyöhykkeisiin
• Henkilöliikenteen käynnistäminen Kerava – Nikkilä -radalla
• Kehä IV
• Valtatie 25 (Kehä V)
• Kehä III:n (kantatie 50) länsiosan ja Länsiväylän (kantatie 51) Kirkkonummi – Siuntio liikenteen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden
  edistäminen
• Espoo – Salo -oikorata

Liikenteen edunvalvonnalla on huomattava merkitys KUUMA-seudun elinvoimaisuudelle ja vetovoimalle. KUUMA-seutu on kiinteä osa Euroopan metropoliverkostoon kuuluvaa Helsingin seutua, jonka tulee olla saavutettavissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Toimiva liikennejärjestelmä eri kulkumuotoineen mahdollistaa osaltaan seudun kehittymisen ja tukee elinkeinoelämän kilpailukykyä. KUUMA-seutu vastustaa tiemaksujen käyttöönottoa Helsingin seudulla. Valtiolta tarvitaan instrumentteja sähkö- ja kaasuautojen yleistymisen edistämiseksi seudulla. Valtion tulee myös osoittaa nykyistä vahvempaa panostusta valtion väyläverkolle ja kuntien katuverkolle sijoittuviin kävely- ja pyöräväylähankkeisiin, liityntäpysäköintikohteisiin ja joukkoliikenteen tukemiseen.n.

Muita seudun kannalta merkittäviä suunnitteluprosesseja

Uudenmaan maakuntakaavoitus ja valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Liikenne 12) ovat merkittäviä KUUMA-seutuun vaikuttavia suunnitteluelementtejä MAL- ja liikennejärjestelmäsuunnittelun (HLJ/SUMP) ohella. Valtion väyläverkon 8-vuotinen investointiohjelma on osa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpanoa.

Uudenmaan maakuntakaavoitus

Kaikki maankäytön keskeiset teemat yhteen kokoava Uusimaa-kaava 2050 on valmisteltu vuosina 2016–2020 rinnakkain Uusimaa-ohjelman, maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja Helsingin seudun MAL 2019 -suunnitelman kanssa. Uusimaa-kaava kattaa lähes koko Uudenmaan alueen ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Maakunnan asukasluvun ennustetaan kasvavan 550 000 henkilöllä ja työpaikkamäärän 290 000 työpaikalla vuoteen 2050 mennessä. Uusimaa-kaavan päätavoitteet ovat:

• kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino
• ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnonvarojen ja luonnon kestävä käyttö
• hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen  
• kestävä kilpailukyky

Uusimaa-kaava koostuu Helsingin seudun, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan vaihekaavoista, joilla vastataan seutujen erilaisiin tarpeisiin. Seutujen vaihekaavoja ohjaavana taustavisiona toimii oikeusvaikutukseton Uudenmaan rakennesuunnitelma, jossa esitetään kokonaiskuva maakunnan aluerakenteesta vuonna 2050.

Uudenmaan liitto on käynnistänyt vihreän siirtymän vaihemaakuntakaavan (Uudenmaan 5. vaihemaakuntakaava, VISIO) laadinnan maakuntahallituksen päätöksellä toukokuussa 2024. Uusi VISIO-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle yhtenä kaavana, jonka tavoitevuosi on 2050. Esitystapa pysyy yleispiirteisenä ja strategisena, kuten Uusimaa-kaavassakin. Uusi kaava täydentää lainvoimaista Uusimaa-kaavaa muun muassa energian, teknisen huollon, elinkeinojen, logistiikan sekä ympäristön ja ilmaston teemoilla.

Tavoitteena on, että VISIO-kaavaluonnos asetetaan nähtäville alkuvuonna 2026. Kaavan ehdotusvaihe ajoittuu vuosiin 2026–2027. Tavoitteena on viedä kaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuonna 2027.  Uudenmaan liitto on vuonna 2024 käynnistänyt vihreän siirtymän yhteistyöryhmän, joka koostuu alueen asiantuntijoista. Yhteistyöryhmän tavoitteena on muun muassa edistää vihreää siirtymää Uudellamaalla, sparrata Uudenmaan liiton aluesuunnittelua ja aluekehitystyötä sekä ennakoida vihreään siirtymään liittyviä tarpeita. KUUMA-seutu on edustettuna yhteistyöryhmän toiminnassa.iirtymään liittyviä tarpeita. KUUMA-seutu on edustettuna yhteistyöryhmän toiminnassa.

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Valtioneuvosto on päättänyt Suomen ensimmäisestä valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (Liikenne 12) vuosille 2021–2032 ja antanut sen selontekona eduskunnalle 15.4.2021. Suunnitelman toimeenpano on käynnistynyt muun muassa väyläverkon investointiohjelman muodossa. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun keskeisenä tarkoituksena on lisätä liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä.

Liikenne 12 -suunnitelma perustuu lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä.
Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa suunnitelman valmistelusta. Suunnitelma laaditaan neljän vuoden välein, aina 12 vuodeksi kerrallaan.

Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään liikennejärjestelmän nykytilaa ja toimintaympäristöä koskeva analyysi, visio liikennejärjestelmän kehittämisestä vuoteen 2050 asti ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaa koskevat tavoitteet. Suunnitelma sisältää 12-vuotisen toimenpideohjelman, joka sisältää valtion ja kuntien toimenpiteitä sekä liikennejärjestelmää koskevan valtion rahoitusohjelman.

Liikenne 12 -suunnitelman päivittäminen on käynnistynyt syksyllä 2023 voimassa olevan suunnitelman pohjalta. Päivitystyötä ohjaa parlamentaarinen ohjausryhmä. Tietopohjan kehittämiseen ja tietopohjaiseen päätöksentekoon tähtäävää prosessia on tarkoitus kehittää edelleen päivityksen yhteydessä. Suunnitelman toimenpideohjelmaa valmistellaan vaikutuslähtöisesti Liikenne 12 -tavoitteiden pohjalta. Myös liikennejärjestelmässä tapahtuneiden muutosten aiheuttamat muutostarpeet Liikenne 12 -suunnitelmaan otetaan huomioon.

Liikenne 12 -suunnitelmaluonnos on valmisteltu vaikutusten arviointia ja laajaa sidosryhmävuorovaikutusta hyödyntäen. Suunnitelmaluonnos ja tähän liittyvä ympäristöselostus ovat olleet lausuntokierroksella 20.12.2024 – 5.3.2025. Tavoitteena on, että suunnitelmasta tehdään valtioneuvoston päätös ja se annetaan selontekona eduskunnalle joulukuussa 2025.

Valtion väyläverkon investointiohjelma

Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) toimeenpanoa. Investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista.

Liikenneverkon strateginen tilannekuva on yksi tärkeä lähtökohta investointiohjelmalle. Strateginen tilannekuva sisältää kuitenkin enemmän tarpeita, kuin mihin investointiohjelman rahoitustasolla ja ajanjaksolla voidaan vastata. Siksi myös tilannekuvan mukaisia hankkeita joudutaan priorisoimaan tehokkuuden ja vaikuttavuuden perusteella.

Investointiohjelmaa hyödynnetään muun muassa talousarvioesityksen valmistelussa. Investointiohjelma sisältää kehittämishankkeita, kehittämishankkeina toteutettavia isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä perusväylänpidon parantamishankkeita. Jo päätetyt kehittämishankkeet, Digirata sekä merkittävin osa perusväylänpidon toimenpiteistä eivät sisälly investointiohjelmaan.

Investointiohjelma päivitetään vuosittain vastaamaan uusinta Liikenne 12 -suunnitelmaa. Vuosittain investointiohjelmaan lisätään yksi vuosi ja sen mukainen rahoitus. Investointiohjelmaan tulee vuosittaisen päivityksen yhteydessä uusia hankkeita. Hankkeiden kustannustaso on kuitenkin jäänyt korkealle, mikä vaikuttaa investointiohjelmaan mahtuvien hankkeiden määrään.

Seuraava investointiohjelma vuosille 2026–2033 valmistellaan uuden
Liikenne 12 -suunnitelman pohjalta.