Siirry sisältöön

Yhteistyö ja vaikuttaminen

KUUMA-seudun kuntien yhteistyö ja toiminta nojaa kahteen asiaan: koko seudun yhteiseen edunvalvontaan ja markkinointiin. Kaikki toimenpiteet ja projektit tähtäävät seudun kilpailukyvyn, tunnettuuden sekä edunvalvonta-aseman vahvistamiseen.

Helsingin seudun MAL-suunnittelu

Alkuvuodesta 2019 valmistui Helsingin seudun MAL 2019 -suunnitelma. Tämä on seudun yhteinen näkemys maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä vuoteen 2030 saakka. Suunnitelmassa on tarkasteltu myös pitkän aikavälin kehityssuuntia aina vuoteen 2050 asti.

Seutuyhteistyön tavoitteena varmistaa seudun toimivuus ja kansainvälinen kilpailukyky aikana, jolloin seutu kasvaa voimakkaasti. MAL-suunnitelma palvelee tietolähteenä ja tukena kunnallisessa suunnittelussa ja maakuntatason työssä. Lisäksi se toimii lähtökohtana valtion kanssa tehtävässä yhteistyössä ja pohjana uudelle MAL-sopimukselle aikavälille 2020–2023.

Suunnitelmassa on mainittu 50 % vähennys liikenteen hiilidioksidipäästöihin vuodesta 2005 vuoteen 2030. Tavoite on velvoittava. Uuden MAL-suunnittelukierroksen (MAL 2023) on tarkoitus käynnistyä syksyllä 2020 puiteohjelman laadinnan muodossa.

Myös uusia valtakunnallisia prosesseja on meneillään MAL-suunnittelun rinnalla. Parhaillaan laaditaan 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jota on tarkoitus tarkistaa neljän vuoden välein. Myös 8-vuotinen asumiseen liittyvä ohjelma on valmistelussa.

Kesäkuussa 2016 allekirjoitettu Helsingin seudun MAL-sopimus vuosille 2016–2019 päättyi 31.12.2019. Sopimus perustui valtion ja seudun kuntien yhteiseen tahtoon kehittää Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä.

MAL-sopimus tuo lisää asuntoja ja parempaa infrastruktuuria

MAL-sopimuksen tavoitteena on ollut yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen. Tätä on pyritty toteuttamaan siten, että luodaan edellytyksiä tonttitarjonnan ja asuntotuotannon merkittävälle lisäämiselle. Maankäyttöä, asuntotuotantoa ja liikennejärjestelmää ohjataan kokonaisuutena: yhdyskuntarakennetta eheytetään ja kestävää liikkumista edistetään. 

Yhteisenä tavoitteena päättyneelle sopimuskaudelle 2016–2019 on ollut 60 000 asunnon rakentaminen Helsingin seudulle. Tarkoitus on ollut kasvattaa vuosittain tuotettujen asuntojen määrää 13 500 asunnosta (2016)16 500 asuntoon (2019). Kaavoituksen osalta Helsingin seudun kunnat ovat sitoutuneet siihen, että koko sopimuskaudella valmistuu asuntotonttien asemakaavoja yhteensä 6,2 miljoonaa kerrosneliömetriä. Samalla huomioidaan edellisen sopimuskauden yli- ja alijäämä. 

MAL-sopimukseen on sisältynyt useita merkittäviä linjauksia, jotka edistävät osaltaan KUUMA-seudun liikenteen infrastruktuurin kehittämistä. Näihin kuuluvat muun muassa seuraavat:

  • Klaukkalan ohikulkutien (mt 132) toteuttaminen sopimuskaudella 2016–2019 
  • valtion osallistuminen pieniin kustannustehokkaisiin liikennehankkeisiin (KUHA) 
  • sopimuksen osapuolten sitoutuminen yhteisesti sovittuun liityntäpysäköinnin kustannus-jakomalliin

Neuvottelut Helsingin seudun uudesta MAL-sopimuksesta ovat käynnissä valtiotoimijoiden, kuntien ja seudullisten organisaatioiden välillä. KUUMA-seutu on vahvistanut omat MAL-sopimustavoitteensa syksyllä 2018 ja nimennyt omat edustajansa sopimusneuvotteluihin.

8MAL-sopimuksen toteutumista seuraa sopijaosapuolten edustajien vuosittain kokoontuva seurantakokous. Sen valmistelusta vastaa MAL-seurantasihteeristö. Sihteeristö valmistelee keväisin valtion ja kuntien edustajien muodostamalle seurantakokoukselle seurantaraportin sekä syksyllä seurantakatsauksen. 

Maankäyttö

Kaavoitusryhmä toimii KUUMA-seudun kuntien kaavoituksesta vastaavien tiedonvaihto-ja keskustelufoorumina. 

Ryhmän tärkeimmät tehtävät vuonna 2020: 

  • MAL-sopimusneuvotteluissa KUUMA-seudun MAL-neuvottelijoiden tukeminen maankäytön asioiden osalta, jotta sopimuksen maankäyttöä koskevat kirjaukset ovat KUUMA-seudun kannalta perusteltuja. Tätä toteutetaan esimerkiksi kommentoimalla sopimusluonnoksia.
  • Uuteen MAL 2023 -suunnitelmakierrokseen valmistautuminen
  • KUUMA-seudun kuntien ja seudun ajankohtaisten ja mielenkiintoisten kaavoituksen ja maankäytön tapausesimerkkien esittely myös ilmastoviisauden näkökulmasta: esimerkiksi KUUMA 2040 asuminen -raportin johtopäätösten mukaisten toimenpiteiden edistäminen

Lisäksi ryhmä valmistelee KUUMA-seudun yhteiset lausunnot maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyen sekä reagoi tarvittaessa muihin KUUMA-seutua koskeviin maankäytön asioihin. Kaavoitusryhmä seuraa maankäyttö- ja rakennuslain valmistelua ja osallistuu valmisteluun käytössään olevilla keinoilla. 

Ryhmällä on edustajat MAL-projektiryhmässä ja MAL-seurantatietoryhmässä. Ryhmä tekee yhteistyötä Uudenmaan liiton kanssa maakunnalliseen suunnitteluun liittyvissä asioissa. Yhteistyötä muiden KUUMA-ryhmien kanssa tehdään tarpeen mukaan.

Asuminen

Asuntoryhmä osallistuu KUUMA-seudun kuntien kilpailukyvyn vahvistamiseen ja yhteiseen edunvalvontaan niiden linjausten mukaisesti, joita KUUMA-seudun komissio tekee. Tämä tapahtuu seudullisen vuorovaikutuksen, asuntoasioiden kehittämisen ja ajankohtaisten asioiden seurannan muodossa.

Kokouksissa ovat kutsuttuina Uudenmaanliiton ja Kuntaliiton edustajat. Lisäksi mukana on säännöllisesti alan asiantuntijoita alustamassa keskustelua. 

Asuntoryhmän tehtäviin kuuluu seuraavanlaisia asioita: 

  • Uudet asumisen konseptit kunnissa ja näiden seuranta asuntoryhmässä. MAL-sopimusneuvotteluiden seuranta sekä seuraavaan MAL-kierrokseen osallistuminen KUUMA-seudun komission linjausten mukaisesti.
  • Asuntoryhmä toimii KUUMA-seudun kuntien yhteisenä asuntoasioiden resurssiapuna.
  • Ryhmä edistää seudun näkyvyyttä suhteessa eri sidosryhmiin ja asiantuntijaryhmiin. 
  • Ryhmä reagoi ketterästi toimintaympäristön muutoksiin (muun muassa Keusoten vaikutus kuntien asumisen asioihin).
  • Ryhmä esiintyy yhtenä ja yhtenäisenä asiantuntijaryhmänä ja tuo omia painotuksiaan esille esimerkiksi ympäristöministeriön suuntaan. 
  • KUUMA-seudun asuntoryhmä tuo vastapainoa pääkaupunkiseudun omalle työlle. 
  • Ryhmä seuraa lainsäädännön muutoksia ja valmistelee KUUMA-seudun kuntien yhteisiä lausuntoja ja kuntien lausuntopohjia. 
  • Asuntoryhmä toimii ohjausryhmänä Helsingin seudun ASO -yhteistyössä ja sopimusseurannassa KUUMA-seudun kuntien asumisneuvojien verkostolle.

Liikenne

KUUMA-seudun liikenneryhmän toiminnan kulmakiviä vuonna 2020 ovat liikenteeseen liittyvä edunvalvonta, hyvien käytäntöjen jakaminen ja kuntien välisen liikenneyhteistyön kehittäminen. Kaikki seudun kymmenen kuntaa, KUUMA-seutu liikelaitos ja Uudenmaan liitto ovat edustettuina ryhmän toiminnassa. 

Liikenneryhmän toiminta vuonna 2020 

Liikenneryhmän vuoden 2020 edunvalvonnan pääaiheisiin lukeutuvat

  • HSL:n koordinoima, MAL 2019 -jatkotyönä toteutettava tiemaksuselvitys
  • LVM:n koordinoima valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma
  • MAL 2023 -suunnittelukierroksen käynnistyminen
  • KUUMA-seudun liikenteen kärkihankkeiden edistäminen (mm. KUHA ja LIIPY)
  • MAL-sopimusneuvotteluiden tukeminen liikenteen osalta.

Liikenneryhmä osallistuu myös HSL:n koordinoimien liikenteen seudullisten yhteistyö- ja seurantaryhmien toimintaan vuonna 2020. Liikenneryhmä on myös edustettuna Uudenmaan liiton liikenneryhmän toiminnassa. 

Ryhmä reagoi myös erilaisiin seutua koskeviin liikenteen edunvalvontatarpeisiin, valmistelee KUUMA-seudun yhteiset liikenteeseen liittyvät lausunnot ja edistää osaltaan seudun liikenneturvallisuutta sekä tähän liittyvää yhteistyötä. Lisäksi ryhmä seuraa joukkoliikenteen seudullisen yhteistyön kehittämistä ja on edustettuna Uudenmaan ELY-keskuksen koordinoimassa Keski-Uudenmaan kuntien henkilöliikennetyöryhmässä. 

Liikenneryhmä toimii kuntien asiantuntijoiden yhteisenä liikennefoorumina. Sen kautta välittyvä tärkeä asiantuntijatuki täydentää osaltaan kuntien omia resursseja liikenteellisissä kysymyksissä. Ryhmä mahdollistaa kuntien asiantuntijoille hyvien käytäntöjen jakamisen, tuen saamisen omaan työhön, perehtymisen seudun muiden kuntien hankkeisiin ja tiedon saamisen ajankohtaisista asioista.

Liikenteen kärkiteemat KUUMA-seudulla

KUUMA-seudun seudun liikenteen kärkiteemoihin lukeutuvat muun muassa:

  • Pääradan kapasiteetin lisäämisen toinen vaihe (Pasila–Riihimäki)
  • KUHA- ja liityntäpysäköintihankkeet
  • Järvenpää–Nurmijärvi-poikittaisyhteys
  • Kriittinen kanta tiemaksuihin
  • Henkilöliikenteen käynnistäminen Kerava–Nikkilä-radalla
  • Kehä IV

Liikenteen edunvalvonnalla on huomattava merkitys KUUMA-seudun elinvoimaisuudelle ja vetovoimalle. KUUMA-seutu on kiinteä osa Euroopan metropoliverkostoon kuuluvaa Helsingin seutua, jonka tulee olla saavutettavissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Toimiva liikennejärjestelmä eri kulkumuotoineen mahdollistaa osaltaan seudun kehittymisen ja tukee elinkeinoelämän kilpailukykyä.

KUUMA-seutu vastustaa tiemaksujen käyttöönottoa Helsingin seudulla. Valtion suunnasta tarvitaan instrumentteja sähkö- ja kaasuautojen yleistymisen edistämiseksi seudulla. Lisäksi valtion tulee osoittaa nykyistä vahvempaa panostusta tiettyihin asioihin, jotta MAL 2019 -suunnitelmassa esitetty liikenteen CO2-päästöleikkaustavoite saavutetaan. Näihin kuuluvat valtion väyläverkolle ja kuntien katuverkolle sijoittuvat kävely- ja pyöräväylähankkeet, liityntäpysäköintikohteet ja joukkoliikenteen tukeminen.

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Suomen ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu on käynnistynyt vuonna 2019. Sitä koordinoi liikenne- ja viestintäministeriö. Suunnitelmassa tullaan analysoimaan liikennejärjestelmän nykytilaajan toimintaympäristöä sekä esittämään suunnitelman yhteiskunnalliset päämäärät ja liikennejärjestelmää koskevat tavoitteet. 

Suunnitelma sisältää 12-vuotisen toimenpideohjelman, joka sisältää valtion ja kuntien toimenpiteitä sekä liikennejärjestelmää koskevan valtion rahoitusohjelman. Suunnitelmassa kuvataan myös sen toteuttamisen vaikutuksia sekä suunnitelman seurantaa. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tekemisestä on säädetty liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetussa laissa. 

Suunnitelma laaditaan vuosille 2021–2032, ja sen on tarkoitus valmistua keväällä 2021. Valmistuttuaan liikennejärjestelmäsuunnitelma viedään valtioneuvostoon hyväksyttäväksi. 

Suunnittelua ohjaa liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin johtama parlamentaarinen työryhmä, johon on kutsuttu edustus eduskuntaryhmistä. Lisäksi yhteistyötä ja vuorovaikutusta koordinoimaan on asetettu liikenne- ja viestintäministeriön johtama yhteistyöryhmä, jossa on edustettuina keskeiset ministeriöt, virastot, maakuntien liitot sekä kaupunkiseudut ja kunnat.

Hallintorakenneuudistukset

KUUMA-seutu pyrkii yhdessä muiden Uudenmaan kuntien kanssa vaikuttamaan Marinin hallituksen ohjelmassa olevan sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun ja ratkaisuihin. Soten osalta tavoitteena ollut Uudenmaan erillisratkaisu näyttää toteutuvan viiden itsehallinnollisen alueen pohjalta. KUUMA-seutu pyrkii varmistamaan sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä myös alueellisen demokratian toteutumisen. Edellisen hallituksen kaavailut yhden vaalipiirin mallista eivät täyttäneet maakunnan asukkaiden demokraattisten oikeuksien minimivaatimuksia.

Sanna Marinin hallitus tavoittelee julkisen talouden tasapainoa vuonna 2023. Tämä edellyttää paitsi työllisyysasteen nousua myös parempaa tuottavuutta julkisissa palveluissa. Kuntien talouskehitys on lähivuosina uhkaavan huono. Taustalla on muun muassa väestön ikääntymisen aiheuttama menojen kasvu. Talvella 2020 globaaliksi pandemiaksi äitynyt koronaepidemia toi mukanaan valtavasti lisää haasteita koko julkishallinnolle ja valtiontaloudelle.

Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnistyi syksyllä 2019 hallitusohjelman mukaisesti. Tämä tarkoittaisi toteutuessaan järjestämisvastuun siirtoa kunnilta uusille itsehallinnollisille alueille, maakunnille. Maakuntien tehtävät on lähtötilanteessa rajattu sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämiseen. Ympäristöterveydenhuollon osalta on käynnissä selvitys. Edellisen hallituksen perustuslakiongelmia aiheuttaneesta valinnanvapausmallista on luovuttu.

Hallituksen kaavailujen mukaan rahoitus sote-palveluihin ja maakunnille tulee valtiolta. Kunnallisveroa vastaavasti alennetaan. Maakuntien verotusoikeus valmistellaan erikseen komiteassa, mutta toimeenpano sen osalta siirtyy vuoden 2023 jälkeiseen aikaan. KUUMA-seudun toimintasuunnitelman ja talousarvion laadintavaiheessa ei vielä tiedetty, millaiseen lopputulokseen Uudenmaan erillisratkaisuun tähtäävä selvitystyö soten osalta päättyi. Selvitystyön takarajaksi oli asetettu vuoden 2019 loppu.

Metropolipolitiikka

Edellisten hallitusten tavoin Marinin hallitus todennäköisesti nimeää metropolipolitiikan neuvottelukunnan tai muun toimielimen, joka pureutuu metropolialueen erityiskysymyksiin. Metropolipolitiikan painopistealueiksi noussevat työllisyys, sosiaalinen kestävyys, osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen, kestävä kaupunkikehittäminen sekä segregaation ehkäisy.

Mikäli toimielin perustetaan ja sen muodostamisessa noudatetaan aiempaa käytäntöä, KUUMA-seudun edustajina neuvottelukunnassa toimivat vuonna 2020 KUUMA-seudun komission puheenjohtajakunnan, Tuusulan kansliapäällikkö Harri Lipasti ja varapuheenjohtajakunnan, Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila. Toimielimen sihteeristön jäsenenä toimii yhteistyöjohtaja Antti Kuusela.

KUUMA-seutu menestyy metropolialueella pääkaupunkiseudun rinnalla. Tämä tarkoittaa, että KUUMA-seudun kunnille tärkeät asiat sisältyvät metropolialueen yhteisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin ja niille ohjataan sitä kautta valtion rahoitusta.