KUUMA valtionosuusuudistus

Valtiovarainministeriön selvitysmiehet Arto Sulonen ja Eero Laesterä julkistivat 16.12.2024 raporttinsa kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Toimeksianto osoittautui oletetun vaikeaksi; vuosikymmenten aikana muotoutunutta ja pirstaleisen monimutkaista järjestelmää eivät edes Suomen kokeneimmat kunta-alan asiantuntijat pystyneet selkeyttämään. Tai sitten he tiedostivat liiankin hyvin uudistuksen poliittiset realiteetit ja huhtikuussa siintävät kuntavaalit.

Vaikka kuntien keskeisimmät palvelut ovat jokaisessa Suomen kunnassa perustaltaan samansisältöiset, niin kunnat itsessään ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi sijainnista, asukastiheydestä, väestön koulutus- ja ikärakenteesta tai ansiotasosta löytyy varmasti peruste juuri oman kunnan oikeutukselle saada valtiolta kompensaatiota kuntalaisille järjestettävien palvelujen rahoittamiseen. Mutta koska tämä kompensaatioraha eli valtionosuus ei tule mistään ulkopuolelta vaan koko Suomen verokertymän kokonaispotista niin toiselle kunnalle annettu euro on joltakin toiselta kunnalta pois. Ellei sitten haluta nostaa tuota jaettavaa kokonaissummaa – mutta siihen meillä ei ole varaa eikä se lopulta edes palvelisi tarkoitustaan.

Ns. sote-siirtoerien kompensointi eli kunnilta hyvinvointialueille siirrettyjen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisen kustannusten sekä niihin osoitetun rahoituksen välinen epäsuhta on keskusteluttanut jo ilman valtionosuusuudistustakin. Tällä on vaikutusta noin kolmasosaan Suomen kunnista mutta erityisesti tuo epäsuhta on aiheuttanut haasteita hyvinvointialueille, joiden rahoitus tulee lähes yksinomaan valtiolta.

Aiempien uudistusten yhteydessä annetut kompensaatiolupaukset kunnille ovat sinällään ymmärrettäviä ja ylipäätään mahdollistivat sote-uudistuksen toteutumisen mutta samalla ne rajaavat seuraavien uudistusten keinovalikoimaa. Kuntien valtionosuusuudistus onkin nyt joutunut sote-uudistuksen panttivangiksi, miltä olisi vältytty, jos molemmat uudistukset olisi toteutettu samanaikaisesti. Ja lisää on tulossa vuodenvaihteessa, kun kuntien hallinnoimat työllisyysalueet aloittavat toimintansa. Vaikka TE-uudistus ei olekaan soten luokkaa niin toiminnallisesti se on iso lisäys kuntien palvelutarjontaan.

Kuntien valtionosuusuudistuksen kaltaisessa muutoksessa kokonaisuus ratkaisee; kuinka sillä edistettäisiin kuntien kykyä selviytyä velvoitteistaan ja panostamaan elinvoimaisuuteen, jota voitaisiin arvioida mm. asukasluvun, työllisyysasteen ja työpaikkojen kehityksellä. Uudistuksen tulisi olla siis kuntia kannustava sekä lisäksi yksinkertaisen selkeä ja ymmärrettävä. Tällaiselle valtionosuusuudistukselle KUUMA-seudun kunnat antavat vankan tukensa ja kannustuksensa.

Selvitysmiesten raportti sisältää kuitenkin jo tässä vaiheessa kunnille myönteisiä linjauksia, jotka toivottavasti tulevat sisältymään myös lopulliseen lakiesitykseen. Sellaisia ovat mm. asukasmäärän kasvun ja vieraskielisten palvelutarpeiden huomioiminen; hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukeminen myös jatkossa; kaikkien voimalaitosten sisällyttäminen tasapuolisesti kiinteistöverojen tasaukseen sekä pääomakustannusten ja vuokrien huomioiminen yhdenmukaisesti rahoitustavasta riippumatta.

Selvitysmiesten raportin julkistamisen yhteydessä todetun mukaisesti kuntien valtionosuusuudistuksen valmistelu jatkuu hallituksen esityksen laadintaa ja päätöksentekoa tukevilla lisäselvityksillä. Lain voimaantulo siirtyisi siten vuodella eli tulevaksi voimaan vuoden 2027 alusta. Tämä aikalisä tulee hyödyntää täysimääräisesti mahdollisimman tasapainoisen uudistuksen aikaansaamiseksi.

Tarmo Aarnio
Yhteistyöjohtaja
KUUMA-seutu liikelaitos

Lisätietoja valtionosuusuudistuksesta Valtiovarainministeriön 16.12.2024 tiedotteesta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (linkki aukeaa uuteen välilehteen)