Arkisto



Valitse vuosi:

2003

LEHDISTÖTIEDOTE – 1.10.2003

KUUMA-kuntien yhteistyö tiivistyy   
Keski-Uudenmaan kuntien kumppanuusohjelma mukana valtakunnallisessa aluekeskusohjelmassa

Keski-Uudenmaan kunnat - Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula – tiivistävät seudullista KUUMA-kumppanuusohjelmaansa. Ohjelma liittyy erillisenä kaupunkiohjelmana valtakunnalliseen aluekeskusohjelmaan.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän 18.9.2003 hyväksymän periaatelinjauksen mukaan aluekeskus- ja kaupunkipolitiikan kokonaisuuden osana tuetaan kaupunkiohjelmien toteutusta pääkaupunkiseudulla sekä sen vaikutuspiirissä olevilla seuduilla, johon KUUMA-kunnatkin lukeutuvat.

"KUUMA–ohjelma on osa Helsingin metropolialueen pienempien seutujen kehittämistä. Muilla vastaavilla seuduilla, kuten Itä-Uudellamaalla ja Hiiden eli Lohjan alueella, aluekeskusohjelmatyö on jo käynnissä", toteaa Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen, joka luotsaa KUUMA-puheenjohtajana yhteistyötä kesään 2004 saakka.

KUUMA-kunnat ovat kiinnostuneita pääsemään mukaan myös laajennettuun seutukokeiluun. Sisäasiainministeriö valmistelee parhaillaan lakia seutukuntien tukihankkeen laajentamisesta uusille seuduille siten, että tätä koskeva lakiehdotus on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi keväänä.

KUUMA-toimintasuunnitelma valmis

KUUMA-kunnat ovat valmistelleet KUUMA-toimintasuunnitelmaa aina vuoteen 2007 saakka ja siihen liittyvää rahoitusta. KUUMA-komissio, joka koostuu näiden viiden kunnan kunnanjohtajista, on eilen 30.9.2003 kokouksessaan hyväksynyt toimintasuunnitelmaehdotuksen ja osoittanut toiminnan rahoitushakemuksen sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosastolle. Hakemuksessa KUUMA-kunnat hakevat tämän vuoden perusrahoitusta.

Hakemus on ehdollinen, sillä ensin toimintasuunnitelmaa ja siihen liittyvää talousarviota käsittelevät kunnanhallitukset. Tämän jälkeen asiasta päättää 30-jäseninen KUUMA-parlamentti, joka on koottu alueen kuntien valtuustojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajistoista.

"KUUMA-toimintasuunnitelma perustuu Keski-Uudenmaan alueen kehittämiseen. KUUMA-kumppanuus on koko seudun strateginen yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on edistää alueen kehittymistä ja kasvua parantamalla alueen kilpailukykyä, tarjoamalla yhteisiä palveluja, kehittämällä koko seutua koskeviin prosesseihin liittyvää päätöksentekoa, vahvistamalla keskiuusmaalaista identiteettiä osana metropolialuetta sekä parantamalla alueen imagoa. Parhaimmillaan seutuyhteistyö strategisella tasolla auttaa löytämään seudulle oman profiilinsa, jonka avulla se menestyy", painottaa Kukkonen.

KUUMA-toimintasuunnitelmasta tiedotetaan KUUMA-parlamentin kokouksen jälkeen. Parlamentti kokoontuu 21. lokakuuta 2003.

Lisätietoja antavat KUUMA-kuntien kaupungin/kunnanjohtajat

• Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen, p. (09) 2719 2230
• Keravan kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin, p. (09) 2949 2310
• Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo, p. (019) 6890 200
• Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm, p. (09) 2500 2000
• Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu, p. (09) 8718 3001

Taustatietoja:

Keski-Uudenmaan seutu muodostuu Järvenpään ja Keravan kaupungeista sekä Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kunnista. Alueen läpi kulkee päärata, moottoritiet Helsingistä Tampereelle ja Lahteen sekä kehäväylä Hangosta Porvooseen. Helsinki-Vantaan lentokentälle on keskimäärin 20 minuutin ja Helsingin satamiin 30-40 minuutin matka. Liikenneyhteydet paranevat entisestään, kun Keravan ja Lahden välinen oikorata valmistuu vuonna 2006. Oikoradan myötä rakennetaan kaksi uutta asemaa: Haarajoki ja Mäntsälä.

Kunnista Järvenpää, Kerava ja Tuusula muodostavat kaupunkimaisen radanvarsialueen, jota reunustavat Tuusulanjärvi ja Keravanjoki. Nurmijärvellä ja Mäntsälässä kyläkeskukset sijoittuvat pienvesistöjen, peltojen ja kumpumaisemien muodostamaan kokonaisuuteen. Nurmijärven Palojoki ja Tuusulan Rantatie muodostavat huomattavan kulttuurimaisemakokonaisuuden. Alueella on myös useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä.

Keski-Uudenmaan seutu on pinta-alaltaan yli kaksi kertaa Espoota suurempi. Mäntsälä ja Tuusula ovat yhteensä suurempia kuin Espoo ja Vantaa yhteensä. Ohjelma-alueella asuu lähes 155 000 asukasta. Seutu on voimakasta muuttovoitto- ja kasvualuetta. Väestön arvioidaan kasvavan vuoteen 2005 mennessä yli 10 000 asukkaalla ja jopa 50 000 asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2025 jälkeen kasvuvauhdin ennustetaan hidastuvan.

Alueen asukkaista joka neljännellä on korkeakoulututkinto ja liki kolmasosalla keski-asteen koulutus. Koko maahan verrattuna keskiuusmaalaisten korkea-asteentutkintojen osuus on hyvä. Alueen työttömyysaste on alhainen verrattuna Uuteenmaahan ja koko maahan. Opiskelijoiden osuus väestöstä on samaa luokkaa kuin keskimäärin Uudellamaalla.

Keski-Uusimaa on osa pääkaupunkiseudun työssäkäyntialuetta. Seudun omista työpaikoista noin 2/3 on palvelualoilla. Vahvoja toimialoja ovat metalliteollisuus, logistiikka ja kuljetus. Järvenpäässä toimii laaja metallialan alihankintaverkosto. Henkilö- ja tavarankuljetuksessa löytyy laajaa erikoisosaamista. Nurmijärvellä on muovialan keskittymä. Myös pääkaupunkiseudun high tech -osaamiskeskittymät tukevat alueen yritystoimintaa. Yhteensä Keski-Uudellamaalla toimii noin 6 700 yritystä, joista noin 70 % työllistää 1-5 henkilöä.  Keski-Uudenmaan suurimpien yritysten joukossa on eräitä erittäin innovatiivisia yrityksiä, jotka ovat oman alansa huippuja.

2004

Keski-Uudenmaan kunnat haluavat oikoradan myötä lisätä alueen työpaikkoja

Kerava-Lahti oikorata valmistuu syksyllä 2006. Keski-Uudenmaan kunnat eli Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula haluavat oikoradan myötä lisätä alueen työpaikkojen ja asukkaiden määrää. Tavoitteen toteuttamiseksi kunnat käynnistivät markkinointikampanjan ja tekevät mm. tiedotuslehden, jolla Keski-Uudenmaan aluetta markkinoidaan pääkaupunkiseudun päättäjäryhmälle.
Ensimmäinen lehti jaetaan Helsingin Sanomien välissä 30.11.

Lisätietoja asiasta antaa projektipäällikkö Ari Forsberg, p. 040 581 7223.


KUUMA-kuntien Toimivat hoitotiimit –hankkeelle ministeriön rahoitus

KUUMA–kuntien terveyskeskusten yhteinen Toimivat hoitotiimit -kehittämishanke on saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä 74 400 euron rahoituksen. "Hankkeen tavoitteena on etsiä kullekin terveyskeskukselle tehokkain tapa varmistaa, että kuntalainen saa ensiarvion tarvitsemastaan hoidosta kolmessa arkipäivässä"

(18.11.2004)

KUUMA–kuntien terveyskeskusten yhteinen Toimivat hoitotiimit -kehittämishanke on saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä 74 400 euron rahoituksen. "Hankkeen tavoitteena on etsiä kullekin terveyskeskukselle tehokkain tapa varmistaa, että kuntalainen saa ensiarvion tarvitsemastaan hoidosta kolmessa arkipäivässä", kertoo Keravan kaupungin johtava lääkäri Leena Piikivi, joka on tämän KUUMA-hankkeen yhteyshenkilö.

Hankkeessa tarkastellaan lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan välistä yhteistyötä. Samalla haetaan tuntumaa informaatio- ja kommunikaatiotekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin asiakaspalvelussa. "Kehittämistyö tapahtuu seminaarien ja välitöiden avulla siten, että osallistujat tutkivat ja arvioivat yhdessä omia toimintatapojaan, työssään vallitsevia ristiriitaisuuksia sekä kehittämispaineita", jatkaa Piikivi.

"Yhteisesti työskennellen löydetään kehittämisideoita, joita kypsytetään kokeiluvaiheiden avulla. KUUMA–kuntien terveyskeskuksiin syntyy samalla työtään kehittävien ihmisten verkosto, jossa vaihdetaan ajatuksia sekä kokemuksia ja jossa opitaan kokeilujen avulla työn jatkuvaa arviointia ja kehittämistä", toteaa Piikivi.

Toimivat hoitotiimit -hanke käynnistyi lokakuussa 2004. "Kokeiluvaiheeseen päästään maaliskuussa 2005, jolloin ns. hoitotakuun säädökset astuvat voimaan", sanoo Piikivi. Hanke päättyy vuoden 2005 lopussa, jonka jälkeen arvioidaan jatkotoimenpiteet. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 200 000 euroa.

Hankkeen ohjausryhmänä toimivat KUUMA-kunnista Piikiven lisäksi Keravalta ylihoitaja Kirsti Tossavainen, Järvenpäästä johtava ylilääkäri Mikko Oikkonen, Mäntsälästä johtava lääkäri Ahti Tiusanen ja ylihoitaja Sirkka-Liisa Virranta, Nurmijärveltä johtava lääkäri Ilpo Salminen ja ylihoitaja Soile Paahtama sekä Tuusulasta johtava lääkäri Riitta Ristolainen ja johtava hoitaja Marja-Liisa Haavisto.

Lisätietoja: johtava lääkäri Leena Piikivi, p. (09) 2949 3210, 040 717 5305.  


Pääkaupunkiseudun kaupungit ja KUUMA -kunnat tiivistävät yhteistyötään

(26.10.2004)

Pääkaupunkiseudun ja KUUMA -kuntien johtavat luottamushenkilöt sekä kaupunkien ja kuntien johtajat kokoontuivat tänään sopimaan yhteistyönsä kehittämisestä.

Kokouksessa todettiin tarve kehittää yhteistyötä erityisesti maankäytön, asumisen, liikenteen ja eräiden palvelusektoreiden alalla, kuten HUS –yhteistyö ja esim. ammatillinen koulutus.

Lisäksi todettiin, että nyt koolla olevien tahojen lisäksi säännönmukaiseen yhteistyöhön jatkossa toivotaan saatavan mukaan myös Sipoon ja Kirkkonummen kunnat.

Yhteistyöhön osallistuvien kuntien ylimmän johdon kokouksia järjestettäisiin jatkossa säännönmukaisesti kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Yhteisesti sovittujen asioiden valmistelusta huolehtisivat kuntajohtajat alaisine organisaatioineen.

Seudun seuraava yhteistyökokous järjestetään KUUMA –kuntien toimesta 8.12.2004.

Lisätietoja sihteeristö: Matti Ollinkari 050-305 6162, PKS-neuvottelukunta;
Kirsi Mononen 040-569 5511, KUUMA -kunnat

Mielenterveys- ja päihdetyön seudullisen palveluverkoston kehittäminen

Keski-Uudenmaan kuntien mielenterveys- ja päihdetyön tämänhetkisen tilanteen kartoittamiseksi kutsutaan koolle KUUMA-kuntien ensimmäinen MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEFOORUMI Järvenpään lukioon 27.1.2005

(26.10.2004)

Keski-Uudellamaalla yhdeksi keskeisimmistä sosiaalihuollon erityispalvelujen kehittämiskohteista on noussut uudenlaisten seudullisten mielenterveys- ja päihdetyön palvelujen tuottamistapojen suunnittelu ja kehittäminen.  Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Järvenpään kaupungille tätä tarkoitusta varten aloitettuun KUUMA -kuntien seutukehittämishankkeeseen valtionavustusta 1.6.2004-31.12.2005.  Kehittämismenetelmänä hankkeessa käytetään foorumi–menetelmää ja kehittävää asiantuntijayhteistyötä.

Foorumi menetelmänä tarkoittaa työtapaa, joka tarjoaa kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden osallistua kehittämistyöhön: asiantuntijoille, ammattilaisille, palvelujen tuottajille ja käyttäjille, kaikille kuntalaisille.  Tarkoituksena on luoda keskusteluyhteyksiä erilaisten toimijoiden välille ja tarkastella asioita teorian ja käytännön sekä paikallisen toiminnan ja valtakunnallisten linjanvetojen näkökulmista.  Arviointi on osa prosessia, jota tehdään alafoorumeilla ja kokoamalla säännöllisin väliajoin yhteinen foorumi tarkastelemaan alafoorumeiden työn tuloksia ja linjaamaan kehittämistyötä edelleen. Alafoorumit voivat olla kunta- tai teemakohtaisia kehittämisfoorumeita.

Tavoitteena on kehittää yhdessä hallinto- ja sektorirajoja ylittävää mielenterveys- ja päihdetyötä ja kytkeä järjestöjen ja yksityisten tuottamat palvelut täydentämään palvelukokonaisuutta.

Keski-Uudenmaan kuntien mielenterveys- ja päihdetyön tämänhetkisen tilanteen kartoittamiseksi kutsutaan koolle KUUMA-kuntien ensimmäinen MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEFOORUMI Järvenpään lukioon 27.1.2005 klo 9.00 - 17.00. Viimeistään tästä foorumista käynnistyvät kunta- ja teemakohtaiset alafoorumit, jotka jatkavat kehittämistyötä seutufoorumin tekemien linjausten mukaisesti.

Lisätietoja hankkeesta antaa tarvittaessa erikoissuunnittelija Hilkka Kärkkäinen, puh. 09-8620 0655 tai GSM 0400 743 811.

KUUMA - kunnat tiivistävät yhteistyötään päihdehoidon alueella

KUUMA - kuntien alueella on alkanut 1.3.2004 päihdehoidon laadullinen
kehittämishanke PÄIKE,

(21.10.2004)

KUUMA - kuntien alueella on alkanut 1.3.2004 päihdehoidon laadullinen kehittämishanke PÄIKE, joka kestää 30.9.2006 saakka. Hankkeessa ovat mukana KUUMA - kuntien lisäksi Hyvinkään kaupunki, Kalliolan Nurmijärven klinikka, Ridasjärven päihdehoitokeskus, Järvenpään sosiaalisairaala, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Seurakuntaopisto sekä Sosiaalitaito Oy

Hankkeen tavoitteena on koulutuksen, oman työn kehittämisen sekä tiiviiden yhteistyöverkostojen  avulla parantaa päihdepalvelujen laatua niin paikallisella kuin alueellisellakin tasolla.

Hankkeen aikana kartoitetaan kunnissa olevat päihdetyön toimintamallit ja luotujen yhteistyöverkostojen avulla levitetään tieto näistä toimintamalleista kaikkien kuuden kunnan alueelle. Kunnissa tehtävien kehittämistehtävien rinnalla laaditaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa yhteiset kehittämistehtävät alueellisesti niin, että lopputuotoksena on yhteinen alueellinen toimintamalli laadukkaiden päihdepalvelujen tuottamisessa.

Hankkeessa mukana olevat koulutus- ja palveluorganisaatiot tukevat ja ovat tiiviisti mukana omalta osaltaan luomassa yhteistä laadullista päihdetyön toimintamallia Keski-Uudenmaan alueelle.

Hankkeesta saatava konkreettinen hyöty tulee kohdistumaan päihdepalveluja käyttäviin asiakkaisiin laadukkaimpina palveluina sekä päihdepalveluja tuottaviin yksikköihin oman työn sisällöllisenä parantumisena. Alueellisesti tuotetut palvelut tuovat mukanaan synergiaetuja, joista on hyötyä jokaiselle kuntalaiselle.

Lisätietoja:
KUUMA/PÄIKE
projektipäällikkö, Kimmo Mustonen
p. 09 8620 0656
gsm 050 4646 022
kimmo.mustonen@jarvenpaa.fi

KUUMA-parlamentti kokoontui 12.10.2004 Kiljavalla


Kiljavan sairaala

Kokouksessa kuultiin selvityshenkilö Arto Alangon ehdotus Kiljavan sairaalan toimintamalliksi sekä asiantuntijoiden selvitykset KUUMAalueen hoitopaikkojen tarpeesta sekä siitä, miten kuntoutukseen erikoistunut sairaala tähän tarpeeseen vastaisi. Lisäksi kuultiin asiantuntija-arvio sairaalan eri toimintamallivaihtojen taloussuunnitelmista.
Asia siirtyy käsiteltäväksi KUUMA-kunnissa. KUUMA parlamentti päättää asiasta 23.11.2004 pidettävässä kokouksessa.

Eläinlääketieteellisen hevossairaala Mäntsälään

KUUMA-parlamentti hyväksyi kannanoton, jossa puolletaan hevossairaalan sijoittamista Mäntsälään.
Lisätietoja: ohjelmajohtaja Kirsi Mononen

KUUMA hallintomallin ohjausryhmän ensimmäinen kokous 12.10.2004

Ohjausryhmä on pitänyt ensimmäisen kokouksen. Puheenjohtajaksi valittiin Jarmo Keskinen Mäntsälästä. Muut ohjausryhmän jäsenet ovat Tapio Bergholm, Järvenpää, Ari Heikkinen, Kerava, Kirsti Handolin, Nurmijärvi, Matti Leivoja Pornainen, Janne Leivo, Tuusula. Asiantuntijoina ryhmässä ovat kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen ja ohjelmajohtaja Kirsi Mononen.
Lisätietoja: puheenjohtaja Jarmo Keskinen.

Tango Eldorado -laulunäytelmän kantaesitys Keravalla 9.10.

Oopperalaulaja Harri Kaitilan käsikirjoittaman laulunäytelmän Tango Eldorado kantaesitys nähdään Keravan Keudatalossa lauantaina 09.10..

Oopperalaulaja Harri Kaitilan käsikirjoittaman laulunäytelmän Tango Eldorado kantaesitys nähdään Keravan Keudatalossa lauantaina 09.10.. Tango Eldorado on humoristinen laulujen ja tanssien höystämä tarina suomalaisesta tangotenorista, joka kiertää Eurooppaa satumaata etsimässä.

Solistina toimiva Harri Kaitila on asunut pitkään Saksassa, missä hän on
esiintynyt ooppera- ja operettilaulajana sekä toiminut Berliinissä
kulttuuriattaseana. Hän on laajentanut repertuaariaan konserttitangoon ja on jo useita vuosia tehnyt uraa Saksassa Tangotenorina, esiintyen
konserttisaleissa sekä festivaaleilla. Kaitila on myös levyttänyt
suomalaista tangoa. "Sain joitakin vuosia sitten idean kääntää suomalaisia tangoklassikkoja saksaksi. Ensimmäinen levyni "Schicksalstango" (Kohtalon tango) sisältää suomalaisia tangoja viideltä vuosikymmeneltä.". "Perinteisesti tangoa on käsitelty Suomessa varsin yksipuolisesti, mutta musiikin lajina se tarjoaa runsaasti uusiakin lähestymistapoja.", kertoo Kaitila.

Tango Eldorado tuo Kaitilan konserttitangoprojektin näyttämölle fiktiivisenä tangonäytelmänä, jonka ainesosina ovat eri kulttuurien kohtaamisista kumpuava huumori ja suomalaista sielunmaisemaa leimaava loputon kaipuu. Nyt kantaesityksensä saavassa näytelmässä kuullaan tunnettuja tangoja useilla eri kielillä ja mukana on Keravan Teatterin näyttelijöitä sekä Keski-Uudenmaan Tanssiopiston tanssiryhmä. Teoksen on ohjannut niin ikään pitkään Saksassa asunut teatteriohjaaja Erkki Airikkala ja sen on tuottanut Jean-Paul Kaijanen.

Keski-Uudenmaan Kuuma-kuntien tukema Tango Eldorado saa ensi-iltansa Keravan Keuda-talolla 9.10.04 klo 19.00 ja kiertää loka-marraskuun aikana Keravalla, Mäntsälässä, Järvenpäässä, Tuusulassa ja Nurmijärvellä. Esityspaikoilla alueen kuvataiteilijoiden näyttely.  Liput 15 euroa Lippupalvelusta.

Lisätietoja:
Tuottaja Jean-Paul Kaijanen, p. 041-5012131 e-mail: paul@nic.fi
Tangotenori Harri Kaitila, p. 0400-927987 e-mail: harri.kaitila@web.de

Esitysaikataulu:

09.10. Keuda-talo/Kerava (ensi-ilta)
10.10. Keuda-talo/Kerava
22.-23.10. Seurantalo/Mäntsälä
29.-30.10. Seurantalo/Järvenpää
05.-06.11. Väinölä/Tuusula
12.-13.11. Palojoen työväentalo/Nurmijärvi

Esitykset alkavat klo 19.00

Keski-Uudenmaan KUUMA tulevaisuus Elinkeinoseminaari 9.11


Aika:    kello 15.00 – n. 18.00
Paikka: Mäntsälän kunnanvirasto, valtuustosali
Osoite: Heikinkuja 4, Mäntsälä

15.00 Kahvi

15.30 Avaus

Keski-Uudenmaan kauppakamariyksikön puheenjohtaja
Jorma Hämäläinen, toimitusjohtaja, Keski-Uusimaa-konserni

Helsingin metropoli 2020
Pääministeri Matti Vanhanen

Elinkeinoelämän odotukset talouspolitiikalle
Toimitusjohtaja Kari Jalas, Keskuskauppakamari

Kuuma, kuumempi – Keski-Uusimaa
KUUMA-komission puheenjohtaja, Järvenpään
kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen,
ohjelmajohtaja Kirsi Mononen

Kommenttipuheenvuoro: mitä yritys odottaa seudulliselta yhteistyöltä
Kaupallinen johtaja Risto Hiltunen, Idman Oy

Seminaarin yhteenveto ja päätössanat
Kunnanjohtaja Esko Kairesalo, Mäntsälän kunta

n. 17.30 Buffet

Tuusula Kuuma Cupin voittajaksi

Keravalla pelattiin 18.9. järjestyksessään jo toinen jalkapallon Kuuma Cup.

Keravalla pelattiin 18.9. järjestyksessään jo toinen jalkapallon Kuuma Cup. Kalevan Urheilupuiston hiekkatekonurmella juoksivat pallon perässä neljän Kuuma-kunnan päättäjät.
Tänä vuonna tiukan kisan voittajaksi selviytyi Tuusula, jonka pelissä oli
aistittavissa brasilialaisen taitopelin ja kreikkalaisen puolustusmuuritaktiikan hienoa yhdistämistä.

Tuusula voitti kaikki kolme peliään, isäntä Keravan 7-4, Mäntsälän 3-0 ja Nurmijärven 6-1.
Kiertopokaalin matkatessa Tuusulaan, otti turnauksen kakkosijan viimevuotinen voittaja Kerava. Kerava voitti kaksi otteluaan, Nurmijärven 5-1 ja Mäntsälän 4-2.
Pronssitilan kuumassa turnauksessa otti Nurmijärvi, joka Mäntsälän kanssa pelatessaan otti tästä tyylikkään 4-1 -voiton. Nelossijalle jäänyt Mäntsälä sai aikaan turnauksen suurimmat aplodit, kun valtuutettu Hans Kanerva ampui suoraan volleysta vaikean keskityspallon Keravan verkon perille.

Viimevuotisen paras huutosakki -palkinnon voittanut Järvenpää ei tällä kertaa saapunut paikalle. Ensi vuonna tämä hauska tapahtuma on tarkoitus järjestää turnauksen voittajajoukkueen eli Tuusulan maaperällä.

KUUMA-kuntien jalkapalloturnaus 18. syyskuuta Keravalla

Keravan kaupunginvaltuuston koolle kutsuma KUUMA-kuntien jalkapalloturnaus pelataan 18. syyskuuta 2004 Keravalla Kalevan Urheilupuiston tekonurmella alkaen klo 10.00.

Keravan kaupunginvaltuuston koolle kutsuma KUUMA-kuntien jalkapalloturnaus pelataan 18. syyskuuta 2004 Keravalla Kalevan Urheilupuiston tekonurmella alkaen klo 10.00.

Prinsiipit:
1: Kuuma-kuntien valtuustojen välillä pelattava jalkapalloturnaus (otteluohjelma viestin lopussa)
2: näyttämönä Kalevan urheilupuiston hiekkatekonurmi
3: pienillä kentillä pieniin maaleihin, peliaika 10 + 10 min, vapaat vaihdot
4: kentällä maalivahti ja kuusi kenttäpelaajaa, tuomarit alan osaajia
5: väh. 2 edustajaa/joukkue molemmista sukupuolista koko ajan kentällä
6: edustusoikeus valtuustojen varsinaisilla ja varajäsenillä
7: varusteet: talo tarjoaa peliliivit, muu asustus liikunnallista ja lämmintä
8: kentän laidalla tarjolla virvoitusta, kisamakkaraa ja kuumaa juomaa
9: kyllä, paikalla on lääkintävoimia, ja pelaajat on tapaturmavakuutettu
10: pidetään hauskaa ja tutustutaan pelin lomassa.

Extraa:
1: uimahallin suihku/sauna/allaspalvelut vapaasti käytettävissä
2: paras huutosakki ansaitsee myös toiminnastaan Kuuman palkinnon.

Kuuma Cup on keskisen Uudenmaan yhteistyötä edistävien
Kuuma-kuntien kunnan- ja kaupunginvaltuustojen välinen
Kuuma jalkapalloturnaus, jossa pallo on tunnetusti pyöreä,
Kuuma kuppi virkistää ja kannustusjoukkoja ajaa hurraamaan
Kuuma intohimo yhteistyön ja oman joukkueen lopulliseen voittoon.

Otteluohjelma Kenttä 1:
10.00 Kerava - Järvenpää
10.30 Tuusula - Järvenpää
11.00 Järvenpää - Mäntsälä
11.30 Mäntsälä - Kerava
12.00 Järvenpää - Nurmijärvi

Otteluohjelma Kenttä 2:
10.00 Mäntsälä - Tuusula
10.30 Nurmijärvi - Mäntsälä
11.00 Kerava - Nurmijärvi
11.30 Nurmijärvi - Tuusula
12.00 Tuusula - Kerava

Lisätietoja:
Samuli Isola (Keravan kh:n jäsen): 040 5671473, samuli.isola@kerava.fi
Jarmo Leskinen (Liikuntasihteeri): 040 5453974, jarmo.leskinen@kerava.fi

KUUMA-parlamentti kokoontui Keravalla 7.9.2004

KUUMA-parlamentin kokous pidettiin Keravan kirjastossa 7.9.2004 klo.18.00. Kokous avattiin pienimuotoisella taide-esityksellä, jonka oli tuottanut tuusulalainen nukketeatteri Teatteri Lempi. KUUMA-parlamentti käsitteli seuraavia asioita:

Sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeet

Sosiaali- ja terveydenhuollon KUUMA-ohjausryhmä on hyväksynyt neljän työryhmän hankeraportit. Raporttien perusteella kunnissa on jo siirrytty tai ollaan siirtymässä käytännön yhteistyöhön. Sosiaali- ja terveystoimessa jatketaan ”Johdon Vertti” tilastoinnin tarkastelua ja vertailua. Tavoitteena on saada aikaan yhtenäiset käytännöt, jotta palvelujen vertaaminen helpottuu. Diabeteksen hoidossa valmistellaan yhteinen diabeteksen hoidon ja ehkäisyn strategia, samoin kuntiin luodaan yhteinen diabetesrekisteri. Erikoislääkärikonsultaatioiden ja erityisasiantuntijoiden palveluja aiotaan hankkia yhteisesti. Terveydenhuollon puhelinneuvontaa tehostetaan omissa kunnissa, erikoissairaanhoidon puhelinneuvontaa on saatavissa HUS:n kautta. Yksityisen päivähoidon käytäntöjen vertailu kertoo, että yksityinen päivähoito on taloudellisesti edullisempaa kuin kunnallinen, mutta koordinointi ja valvonta lisäävät kustannuksia. Päivähoidosta vastaavat ovat tiivistäneet yhteistyötään KUUMA-alueella.

Matkailuyhteistyön kehittäminen

KUUMA-kuntien matkailutyöryhmän raportti valmistui 30.6.2004. Selvityksen perusteella KUUMA-alueelle ehdotetaan yhteisen matkailukoordinaattorin palkkaamista. Koordinaattorin tehtävänä on matkailuyrittäjien ja muiden alan toimijoiden yhteistyön lisääminen, tiivistäminen sekä yhteisen markkinoinnin hoitaminen. Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum toimisi koordinaattorin työnantajana ja hallinnoisi kehittämishanketta. Koordinaattorin tehtävä on määräaikainen 1.1.2005 - 31.12.2006. KUUMA-parlamentti päätti että, matkailuyhteistyöhankkeeseen palataan, kun kaikki KUUMAn ensi vuoden hankkeet on saatu koottua toimintasuunnitelmaan.

Selvitys Kiljavan sairaalan käyttöönotosta

Etelä-Suomen lääninhallitus on myöntänyt kansallisesta terveydenhuollon kehittämisohjelmasta KUUMA-kunnille ja Hyvinkäälle 120 000 euroa Kiljavan sairaalan käyttöä koskevan selvityksen tekemiseen. Selvitystä tekee lääketieteen ja kirurgian tohtori Arto Alanko. Erikoissairaanhoito keskittyy kustannuspaineissaan diagnostiikkaan ja toimenpiteisiin, hoitojakson keskipituus on jo alle neljä vurokautta. Terveyskeskussairaaloiden toiminnasta yhä suuremman osan muodostaa pitkäaikaissairaanhoito eikä erikoissairaanhoidon jälkeiseen aktiiviseen jatkohoitoon ja kuntoutukseen ole aina ole riittäviä voimavaroja. Kiljavan sairaalan erikoistumisalueiksi on suunniteltu neurologian-, ortopedian ja traumatologian-, keuhkosairauksien- ja kardiologian alan jatkohoitoa ja kuntoutusta. Tämän lisäksi voidaan keskittyä muiden potilasryhmien, kuten nuorena vammautuneiden hoitoon. Viime aikoina myös infektiot ovat aiheuttaneet ongelmia, joiden ratkaiseminen keskittämällä voi osoittautua tarpeelliseksi. Kiljavalla on mahdollista järjestää myös sosiaalipalveluja. Varsinkin lasten- ja nuorten tukipalveluista on pulaa. KUUMA-parlamentti merkitsi valmisteluraportin tiedoksi. Parlamentti käsittelee asiaa 12.10.2004 kokouksessaan.

KUUMA-henkilöstöpalvelut Oy:n valmistelu

KUUMA-kunnissa on ollut jatkuvia vaikeuksia sijaistyövoiman hankkimisessa eri aloille. Erityisesi hoito- ja opetustyössä sijaistyövoiman saaminen on hankalaa ja esimiehiä runsaasti työllistävää. Tavoitteena on, että kunnat perustaisivat ”KUUMA-Henkilöstöpalvelut Oy:n”. Yhtiön tehtävänä olisi hoitaa henkilöstövuokrausta siten, että se palkkaisi sijaistyövoiman kuntien puolesta.

Vetoomus Helsingin ilmatorjuntarykmentin säilyttämiseksi Tuusulassa

KUUMA-parlamentti esitti huolestumisensa Helsingin Ilmatorjuntarykmentin mahdollisesta lakkauttamisesta. Parlamentti jättää puolustusministeri Seppo Kääriäiselle ja valtiovarainministeri Antti Kalliomäelle vetoomuksen Helsingin ilmatorjuntarykmentin säilyttämiseksi Tuusulassa.

KUUMA-kuntien ja pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan välinen yhteistyö

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan ja KUUMA-kuntien edustajat keskustelivat yhteistyöstä 2.9.2004 Järvenpäässä Villa Kokkosessa järjestetyssä tilaisuudessa. Neuvottelu tapahtui KUUMA-kuntien aloitteesta. Keskustelut etenivät myönteisessä hengessä. Neuvottelussa sovittiin, että pääkaupunkiseudun ja KUUMA-kuntien yhteistyötä valmistellaan tiiviissä aikataulussa. Muun muassa virkamiestapaamisista on jo sovittu.

Pornaisten ja Hyvinkään KUUMA-yhteistyö

KUUMA-kuntien hallitusten puheenjohtajat ja kaupungin/kunnanjohtajat kävivät 31.8.2004 neuvotteluja Pornaisten ja Hyvinkään kanssa yhteistyökysymyksistä. Pornaisten mukaantuloa KUUMAan valmistellaan siten, että yhteistyö alkaa 1.1.2005. Hyvinkään kaupungin kanssa tehdään yhteistyötä asiakohtaisesti.



Uusi Kuumaa kulttuuria –lehti jakelussa

KUUMA-kuntien yhteisjulkaisu, Kuumaa kulttuuria –lehti ilmestyi syyskuun vaihteessa.

KUUMA-kuntien yhteisjulkaisu, Kuumaa kulttuuria –lehti ilmestyi syyskuun vaihteessa. Lehdessä on ajankohtaisia artikkeleja alueen kulttuuriin liittyen sekä tietoa kuntien kulttuuritapahtumista, museoista, näyttelyistä ja esityksistä.

Kuumaa kulttuuria -lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja se on tabloid-kokoinen nelivärijulkaisu. Lehden tavoitteena on alueellisen tiedotuksen parantaminen sekä markkinoinnin tehostaminen. Kuumaa kulttuuria -lehden painosmäärä on runsaat 20.000 kappaletta. Sitä jaetaan KUUMA-kuntien kirjastoissa, kulttuuri- ja taidelaitoksissa, kuntien virastoissa ja matkailuneuvontapisteissä.

Kuumaa kulttuuria –lehteä olivat kokoamassa Mikael Karikoski Järvenpäästä, Kristiina Vollar  Keravalta, Sirkku Mäkelä Mäntsälästä, Riitta Manka Nurmijärveltä sekä Mari Kronström ja Marke Naski-Multanen Tuusulasta.

Lehden on toteuttanut Heli Vainio ja Mari Murtonen Studioviesti Oy:sta ja toimitustyöstä on vastannut Leena Valkonen jl mediasta. Lehti painettiin Keski-Uusimaa Oy:n painotalossa.

Voit lukea ja tulostaa Kuumaa kulttuuria –lehden pdf-version tästä.

Kuuma-matkailutyöryhmän raportti Kuuma-komission käsittelyssä 12.8.2004

Kuuma-matkailutyöryhmän raportti valmistui 30.7.2004. Työryhmä selvitti kaksi vaihtoehtoista tietä Kuuma-alueen matkailuyhteistyön kehittämiseksi.

Kuuma-matkailutyöryhmän raportti valmistui 30.7.2004. Työryhmä selvitti kaksi vaihtoehtoista tietä Kuuma-alueen matkailuyhteistyön kehittämiseksi. Ensimmäinen selvitetty vaihtoehto on matkailuyhtiön perustaminen. Yhtiössä olisi kuntien ohella mukana mahdollisimman suuri määrä matkailuyrityksiä ja muita matkailun toimijoita. Yhtiölle laadittiin alustava liiketoimintasuunnitelma. Työryhmä päätyi kuitenkin suosittamaan liikkeelle lähtöä kevyemmällä yhteistyömallilla, ns. koordinaattorimallilla. Tämä tarkoittaa, että julkisia rahoitustukia hyödyntäen alueelle palkattaisiin määräaikainen, matkailun toimijoiden välillä ”sukkuloiva” koordinaattori, jonka toimipaikkana olisi tuleva Laurean matkailun osaamiskeskittymä. Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum hallinnoisi hanketta ja toimisi koordinaattorin työnantajana. Ensimmäinen toimintakausi olisi 2 tai 3 vuotta rahoituksen ehdoista riippuen. Toimintakaudella yhteistoimintaa ja sen muotoja arvioidaan ja kehitetään edelleen. Toimintaa ohjaisi vahva ohjausryhmä, jossa matkailuelinkeinon edustajien vaikutus olisi keskeinen. Kuuma-komissio käsittelee matkailuyhteistyön kehittämistä kokouksessaan 12.8.2004 klo 16.00.

KUUMA –kuntien poliittinen johto tapasi alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen 15.6.2004.

Hallituksen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on päättänyt, että lainsäädännön valmistelua Helsingin seudun yhteistyön tiivistämiseksi jatketaan.

(18.6.2004)

Hallituksen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on päättänyt, että lainsäädännön valmistelua Helsingin seudun yhteistyön tiivistämiseksi jatketaan. Lain tärkeimpänä asiana on säätää Helsingin seudun kuntien yhteisestä päätöksenteosta, jonka keskeisin tehtävä on maankäyttöä ja asumista sekä liikennejärjestelmiä ja joukkoliikennettä koskevien seudullisten tavoitteiden ja strategioiden hyväksyminen.

Kuuma-alueella on laaja yhteisymmärrys siitä, että Helsingin seudulla tarvitaan yhteinen foorumi, jossa käsitellään alueen kilpailukyvyn ja viihtyisyyden kannalta keskeisiä haasteita. Kuntien päätösvaltaan maankäyttöä ja asumista koskevissa kuntakohtaisissa ratkaisuissa ei kuitenkaan saa puuttua.  Päätöksenteko voidaan järjestää Uudenmaan liiton yhteyteen, mutta sen yksityiskohdat edellyttävät vielä tarkkaa harkintaa.

Lainsäädännön valmistelu etenee siten, että hallituksen esitys tulee kuntiin lausunnoille syyskuussa.

Lisätietoja: ohjelmajohtaja ja kaupungin/kunnanjohtajat

Ympäristötaidetta Järvenpääntien varressa

VÄLIMATKA-näyttelyn avajaiset ovat lauantaina 19. kesäkuuta 2004 klo 15.00 Tuusulan Vanhan Kunnantalon pihamaalla.

(16.6.2004)

VÄLIMATKA-näyttelyn avajaiset ovat lauantaina 19. kesäkuuta 2004 klo 15.00 Tuusulan Vanhan Kunnantalon pihamaalla. Näyttelyn ovat koonneet yhteistyössä Järvenpään Taideseura, Keravan Kuvataiteilijat, Mäntsälän Taideyhdistys, Nurmijärven Taideyhdistys, Sipoon Taiteilijat/Sibbo Konstnärer ja Tuusulan Taideseura.

Näyttelyn lähtökohtana oli tuottaa totutusta arkiympäristöstämme poikkeavia taideteoksia, jotka kommentoivat omalla tavallaan ympärillään olevaa maisemaa ja ovat  vuorovaikutuksessa sen kanssa. Jokainen näyttelyn teoksista liittyy sisältönsä kautta  sijoituspaikkaansa.

Em. yhdistysten edustajat valitsivat työt yhdistyksiin kuuluvien yksittäisten taiteilijoiden ja työryhmien tekemien ehdotusten joukosta. Teokset sijoittuvat kävely- ja ulkoilureittien varteen.

Näyttelyn teoksista osa on myös ympäristössä tapahtuvia performansseja. Performanssit ovat Tuusula-päivän ja Tuusulan taiteiden yön yhteydessä.

KUUMA-kunnilta yhteinen liikuntapaikkaesite

Keski-Uudenmaan kunnat - Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula – eli KUUMA-kunnat julkistivat tänään kuntien liikuntatoimien yhteistyönä suunnitellun liikuntapaikkaesitteen.

(3.6.2004)

Keski-Uudenmaan kunnat - Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula – eli KUUMA-kunnat julkistivat tänään kuntien liikuntatoimien yhteistyönä suunnitellun liikuntapaikkaesitteen.

"Esite on tarkoitettu kuntalaisten käyttöön helpottamaan liikuntapaikkojen löytämistä KUUMA-kuntien alueella. Kartan tavoitteena on, että kaikista viidestä kunnasta voi kuka tahansa löytää tärkeimmät liikuntapaikat sekä niiden yhteystiedot yhdestä ja samasta esitteestä", kertoo Järvenpään liikuntatoimenjohtaja Hannele Portman esiteprojektista.

Esitetyöryhmä suunnitteli ja työsti ns. pyramiditaitoksella valmistetun nelivärisen palvelukartan. "Erityinen haaste oli mahduttaa laajalle levittäytyvien kuntien alueet samaan esitteeseen. Haasteena oli myös Tuusulan, Nurmijärven sekä Mäntsälän taajamien hajanaisuus. Teknisistä ja kustannussyistä johtuen suunnittelussa päädyttiin palvelukarttamalliin. Pyramidimallin tarkoituksena on helpottaa kartan mukana kuljetettavuutta ja käytettävyyttä", kertoo työryhmän puheenjohtajana toiminut Keravan kaupungin liikuntasihteeri Jarmo Vakkila.

Palveluesitettä painettiin 20 000 kappaletta eli 4 000 karttaa jokaiselle KUUMA-kunnalle. Sitä on saatavissa 4. kesäkuuta 2004 alkaen KUUMA-kuntien liikuntatoimistoista, kirjastoista ja kaupungin- ja kunnantaloilta. Kartta on kuntalaisille maksuton.

Työryhmässä olivat mukana puheenjohtajana toimineen Jarmo Vakkilan lisäksi, Mikko Latva-Kiskola Järvenpäästä, Antero Lempiö Nurmijärveltä, Harri Bister Mäntsälästä ja Jorma Tommola Tuusulasta. Asiantuntijoina projektin alkuvaiheessa olivat Asko Harinen Nurmijärveltä ja Mika Alastalo Mäntsälästä.

Palveluesitteen taitosta vastasi TenHelp Oy:n Tenho Järvinen. Se painettiin Käpylä Print Oy:ssä Helsingissä. Esitteen kokonaiskustannukset olivat noin 8 000 euroa.

Lisätietoja antavat Järvenpään liikuntatoimenjohtaja Hannele Portman, p. (09) 2719 2282 ja työryhmän puheenjohtaja Jarmo Vakkila, p. 040 742 1942

KUUMA-parlamentti käsitteli KUUMAn laajentumista sekä julkisti visuaalisen ilmeen

KUUMA-parlamentti kokoontui torstaina 27. toukokuuta klo 18.00 Mäntsälässä. Kokouksessa käsiteltiin OKKE- eli osaamispääoma Keski-Uudenmaan kasvun edellytyksenä –hanketta, KUUMA-matkailupalveluiden kehittämistä sekä Pornaisten kunnan liittymistä KUUMA-yhteistyöhön. Parlamentissa julkistetttin myös KUUMAn uusi visuaalinen ilme ja logo.

(1.6.2004)

KUUMA-parlamentti kokoontui torstaina 27. toukokuuta klo 18.00 Mäntsälässä. Kokouksessa käsiteltiin OKKE- eli osaamispääoma Keski-Uudenmaan kasvun edellytyksenä –hanketta, KUUMA-matkailupalveluiden kehittämistä sekä Pornaisten kunnan liittymistä KUUMA-yhteistyöhön. Parlamentissa julkistetttin myös KUUMAn uusi visuaalinen ilme ja logo.

Osaamispääoma Keski-Uudenmaan kasvun edellytyksenä

OKKE-hanke on seudullinen kehittämishanke, joka käynnistyi tänä vuonna ja joka jatkuu vuoteen 2006 saakka. Hankkeen päämääränä on seudullisten osaamisvahvuuksien tunnistaminen ja osaamispääoman edistäminen Keski-Uudenmaan toimijoiden yhteistoimintana. 

OKKE-hankkeen toteuttavat Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikkö ja Laurea-ammattikorkeakoulun Tuusulanjärvi-instituutti yhteistyössä KUUMA-kuntien kanssa.

• Hankkeen tavoitteena on edistää
  KUUMA-alueen osaamispääomaa tuottamalla seudullinen osaamispääomastrategia
• ennakoida Keski-Uudenmaan koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan profiloitumista yhteistyössä seudullisten toimijoiden kanssa
• vahvistaa seudullista yhteistyötä koulutuksen, elinkeinoelämän ja kuntien kesken.

Hankkeessa luodaan seudullinen malli koulutuksen ja työelämän yhteistyölle vastaamaan nykytilan ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Projektipäällikkö Heini Kapanen esittelee hanketta kokouksessa.

KUUMA-matkailupalveluita kehitetään yhdessä

Kuuma-kumppanuusohjelmassa matkailupalveluiden kehittämiseksi on selvitetty matkailupalveluiden uudelleen järjestämisen taloudellisia ja toiminnallisia perusteita. KUUMA-kuntien edustajista koottu työryhmä on valmistelee ehdotusta Keski-Uudenmaan matkailun visioksi ja päämääriksi.

Työryhmä on päätynyt kahteen matkailun kehittämisen päävaihtoehtoon:

• matkailuyhtiön perustamisen
• Kuuma-alueen matkailun markkinoinnin ja tuotekehityksen tehostamisen sekä
• koordinoinnin lisäämisen muilla tavoin.
  

Järvenpään elinkeinojohtaja Pirjo Latva-aho esitteli hanketta kokouksessa.

Matkailun tutkimus- ja kehittämiskeskus

Yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa tehdään selvitys Matkailun tutkimus- ja kehittämiskeskittymän perustamisesta ammattikorkeakoulun yhteyteen. KUUMA-alueelle on näin mahdollisuus rakentaa merkittävä alan osaamiskeskittymä.

KUUMA aloittaa neuvottelut Pornaisten kunnan kanssa

Parlamentti päätti neuvotteluiden aloittamisesta Pornaisten kunnan kanssa sen liittymisestä KUUMA–yhteistyöhön. Pornaisten kunta otetaan tässä vaiheessa mukaan toiminta- ja taloussuunnitelman 2005 valmisteluun. Varsinaiset päätökset Pornaisten liittymisestä yhteistyöhön tehdään toiminta- ja taloussuunnitelmaan 2005 hyväksymisen yhteydessä loppuvuodesta 2004.

Samalla parlamentti päätti, että KUUMAn hallintomalli valmistellaan siten, että se voidaan ottaa käyttöön vuoden 2005 alusta.

KUUMA–kumppanuusohjelmalle oma visuaalinen ilme

KUUMA-kumppanuushankkeelle on suunniteltu yhtenäinen visuaalinen ilme. KUUMA-logo on suunniteltu Pekka Halosen akatemian opiskelijan Joni Furstenborgin ja Kuuma–viestintäverkoston yhteistyönä. Kuuma nimestä tulevat liekit. Kunnat puhaltavat yhteen hiileen ja tulosta syntyy. Keski-Uusimaa on myös Uudenmaan kuumaa ydintä, jossa saadaan aikaan tuloksia. Väritys on rauhallinen ja kuvastaa viihtyisyyttä ja turvallisuutta, aluetta, jossa asukkailla ja yrityksillä on hyvä elää ja toimia.

KUUMA -parlamentin varaedustajat

Parlamentin muodostavat kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat. Jatkossa kunnanhallitukset voivat nimetä heille varaedustajat

Kuuma ohjelmajohtaja on aloittanut

KUUMAn ohjelmajohtaja Kirsi Mononen on aloittanut toukokuun alussa.  Keskeinen tehtäviä ovat hyvin alkaneen ohjelman toteutuksen ohjaus ja koordinointi sekä kuntien välisen yhteistyön edistäminen ja syventäminen. KUUMA ohjelmajohtajan toimisto sijaitsee Keravalla Kehittämiskeskus Oy Forumin yhteydessä.

Parlamentin kokouksen muistio löytyy Julkaisut-sivulta.

KUUMA-parlamentin kokous

KUUMA-parlamentin kokous pidettiin Järvenpäässä maanantaina 29.3.2004

(29.3.2004)

KUUMA-parlamentti päätti hyväksyä KUUMAn tarkennetun toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle 2004. Suunnitelma tarkistettiin valtioneuvoston rahoituspäätöksen mukaiseksi. Tarkistus ei vaikuta käynnissä olevien hankkeiden toteutumiseen. Päätös viedään edelleen kunnanhallitusten hyväksyttäväksi.
KUUMA-parlamentti päätti myös yksimielisesti esittää kunnanhallitusten hyväksyttäväksi hakemuksen seutukuntien tukihankkeeseen pääsemiseksi.

Kokouksen muistio löytyy KUUMA-julkaisut -sivulta.

KUUMA-seminaari

KUUMA-seminaari Järvenpäässä keskiviikkona 7.4.2004

(24.3.2004)

Keskiuusimaalaisten kuntien ja muiden tahojen kumppanuushanke lämpiää kaiken aikaa. Juuri nyt on paikallaan kurkistaa KUUMA-pataan ja katsoa mitä keitokselle kuuluu.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan KUUMA-hankkeesta keskiviikkona 7.4.2004 klo 13.00 – 16.00 Järvenpää-talolle Juhani Aho-saliin, Hallintokatu 4, Järvenpää. Tilannekatsauksen lisäksi tilaisuudessa esitellään myös seutukokeiluhanketta.

Tervetuloa!

KUUMA-komissio

KUUMA-kuntien yhteinen tarjouspyyntö puhelinjärjestelmän hankinnasta

KUUMA-kuntien Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula yhteinen tarjouspyyntö puhelinjärjestelmän hankinnasta. Tarjousten viimeinen jättöpäivä on 10.5.2004 klo 12.00 mennessä.

(12.3.2004)

KUUMA-kuntien Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula  yhteinen tarjouspyyntö puhelinjärjestelmän hankinnasta
         
Puhelinjärjestelmällä tässä yhteydessä tarkoitamme: palveluliittymää sekä lanka- ja matkapuhelinliikennettä. Palveluliittymä sisältää numeroinnin, välitysjärjestelmän tietokantoineen ja liittymineen muihin kuntien tietojärjestelmiin (esim. kulunvalvonta, kalenteri jne), välitystyöasemat ohjelmistoineen ja organisaatioiden sisäisen puhelinliikenteen sekä liikenteen yleiseen verkkoon. Järjestelmään kuuluu myös sen ylläpito (esim. liittymän siirto toiselle käyttäjälle tai toiseen kiinteistöön) ja huolto. Järjestelmään ei kuulu muita päätelaitteita kuin välitystyöasemat.

Tarjouspyyntöasiakirjat voi tilata tai noutaa Järvenpään kaupungin kirjaamosta. Käyntiosoite Hallintokatu 2, Järvenpää
Puhelin 09-27192205
e-mail:  aimo.komonen@jarvenpaa.fi
Tarjousten viimeinen jättöpäivä on 10.5.2004 klo 12.00 mennessä. 
Tarjoukset on annettava suomen kielellä.

Mahdollisia lisätietoja voi tiedustella sähköpostitse:
Järvenpään kaupunki, aimo.komonen@jarvenpaa.fi,
Keravan kaupunki, olli.sundqvist@kerava.fi,
Mäntsälän kunta, tuula.hyttinen@mantsala.fi,
Nurmijärven kunta, liisa.kangas-raitanen@nurmijarvi.fi,
Tuusulan kunta, keijo.rasilainen@tuusula.fi.

KUUMA-parlamentti kokoontui 4. maaliskuuta Tuusulassa

KUUMA-parlamentti, joka kokosi myös viiden KUUMA-kunnan luottamushenkilöt yhteen, oli 4. maaliskuuta 2004 klo 8.00 Tuusulan kunnantalolla. KUUMA-parlamentti päätti toimintasäännöstä, omistajapolitiikasta ja ohjelmajohtajasta.

(4.3.2004)

KUUMA-parlamentin päätökset 4.3.2004:

1 § EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTON HYVÄKSYMINEN
Päätös: KUUMA-parlamentti hyväksyi 11.12.2003 kokouksen muistion

2 § KUUMA-KUNTIEN SEUTUYHTEISTYÖN TOIMINTASÄÄNTÖ
Päätös: KUUMA-parlamentti hyväksyi liitteen 2 A mukaisen esityksen seutuyhteistyön toimintasäännöksi ja esitti sen kuntien valtuustojen hyväksyttäväksi.

3 § KUUMA-OMISTAJAPOLITIIKKA
Päätös: KUUMA-parlamentti hyväksyi liitteen 3 A mukaisen esityksen KUUMA-omistajapolitiikka-asiakirjaksi ja esitti sen kuntien valtuustojen hyväksyttäväksi.

4 § OHJELMAJOHTAJAN VALINTA
Päätös: KUUMA-parlamentti päätti yksimielisesti valita ohjelmajohtajaksi Kirsi Monosen. Päätös tarkastettiin kokouksessa

Parlamentin muistiot löytyvät pdf-tiedostoina kohdasta KUUMA-kumppanuus, KUUMA-julkaisut.

 

(3.3.2004)

Seuraava KUUMA-parlamentti, joka kokoaa myös viiden KUUMA-kunnan luottamushenkilöt yhteen, on 4. maaliskuuta 2004 klo 8.00 Tuusulan kunnantalolla. 

KUUMA-parlamentissa käsitellään KUUMA-toimintasääntöä, omistajapolitiikkaa ja ohjelmajohtajan valintaa.

Yhteinen toimintasääntö luo perustan KUUMA-kumppanuudelle

Toimintasäännön tarkoituksena on täsmentää päätöksenteossa ja muussa toiminnassa käytettäviä toimintatapoja. "Oleellista on se, että ylintä päätösvaltaa käyttävä parlamentti toimii aina valtuustoissa hyväksytyn toimintasuunnitelman puitteissa. Parlamentin oma toimivalta liittyy siihen, että se päättää tavoitteista, aluekehitysvisioista ja seudullisista strategioista", kertoo Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen, joka toimii KUUMA-kunnanjohtajista koostuvan KUUMA-komission puheenjohtajana tämän vuoden loppuun saakka.

Konkreettisista linjauksista päättävät kuntien valtuustot vuosittain hyväksyessään toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelmaesityksen kuntien valtuustoille tekee parlamentti. "Toimintasääntö määrittelee asioiden ratkaisemisen yleiset periaatteet. Asiat pyritään aina ratkaisemaan yhdessä keskustellen ja yksimielisyyteen pyrkien", kiteyttää Kukkonen.

Yhteistyötä toteutetaan vuosittaisen aluekeskusrahoitusta saavan toimintasuunnitelman mukaisesti sekä erikseen nimettyjen asiantuntijaryhmien työnä. "Kunnat sitoutuvat toimintasuunnitelman mukaiseen yhteistyöhön, mutta päättävät itse osallistumisestaan ohjelmaan sisältyviin erillishankkeisiin ja muuhun yhteistyöhön. Kunnat sitoutuvat myös osoittamaan talousarvioissaan vuosina 2005 ja 2006 yhteistyöhön määrärahan toimintasuunnitelman ja talousarvion toteuttamiseksi. Määräraha on 1,50 euroa kuntalaista kohden", jatkaa Kukkonen.

Kuntakohtaiset vastuut omistajapolitiikan perustana

KUUMA-kuntien välillä sovitaan omistajapolitiikan yhteisökohtaisten koordinaattoreiden nimeämisestä ja kuntakohtaisista vastuista. KUUMA-kuntien yhteisomistuksessa olevat yhteisöt sitoutetaan toimivaltaisen toimielimensä päätöksellä noudattamaan omistajapolitiikan linjausten mukaisia menettelyjä.

Ohjelmajohtajan valinta

KUUMA-parlamentti valitsee tässä kokouksessa ohjelmajohtajan. Muodollisen päätöksen tekee Järvenpään kaupunginhallitus. Määräaikaan mennessä saapui 24 hakemusta. Kaikki hakijat olivat muodollisesti kelpoisia. Valittavalta ohjelmajohtajalta edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa. Lisäksi ohjelmajohtajalta edellytetään yhteistyökykyä, vuorovaikutustaitoja, aloitekykyä ja vahvaa kehittämisosaamista. Kokemus kuntien palveluiden kehittämisestä, strategisesta suunnittelusta sekä aluekehitystyöstä katsotaan hakijalle eduksi.

Valmisteleva puheenjohtajakokous valitsi haastateltaviksi toimittaja Veijo Erosen, markkinointipäällikkö Lasse Laaksosen, hallintojohtaja Kirsi Monosen ja ohjelmajohtaja Hans Olanderin. Näistä hakijoista KUUMA-komissio esittää ehdokkaansa parlamentille.

Lisätietoja antavat KUUMA-kuntien kaupungin/kunnanjohtajat
· Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen, p. (09) 2719 2230
· Keravan kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin, p. (09) 2949 2310
· Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo, p. (019) 6890 200
· Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm, p. (09) 2500 2000
· Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu, p. (09) 8718 3001

Parlamentin kokoukset ovat julkisia. Parlamentissa käsiteltävistä asioista toimitetaan tiedote tiedotusvälineille.

KUUMA-seminaari huhtikuussa

Huhtikuun alussa järjestetään KUUMA-seminaari, jossa parlamentti ja työryhmät kertovat yhteistyökumppaneilleen ja tiedotusvälineiden edustajille KUUMA-hankkeiden edistymisestä. KUUMA-seminaari järjestetään keskiviikkona 7. huhtikuuta 2004 klo 12.00-16.00 Järvenpää-talossa, Juhani Aho –salissa.

KUUMA-komissio teki päätöksiä

Liikuntatoimien yhdistämistä selvitetään ja tiedotusta tehostetaan.

(13.2.2004)

Liikuntatoimien yhdistämistä selvitetään

Komissio päätti käynnistää liikuntatoimien yhteistyöhankkeen. Hanke polkaistaan liikkeelle selvittämällä, onko Keravan ja Järvenpään liikuntatoimien yhdistäminen mahdollista. Muut KUUMA-kunnat voivat osallistua yhteistyöhön myöhemmin niin halutessaan. Komissio päätti pyytää liikuntatoimen työryhmältä arvion hankkeen selvitystyöstä aiheutuvista kustannuksista.

Tiedotusta tehostetaan

Huhtikuun alussa järjestetään KUUMA-seminaari, jossa parlamentti ja työryhmät kertovat yhteistyökumppaneilleen ja toimittajille KUUMA-hankkeiden edistymisestä. KUUMA-seminaari järjestetään keskiviikkona 7.4.2004 klo 12.00-16.00 Järvenpää-talossa, Juhani Aho –salissa.

Parlamentin, komission ja työryhmien tiedottamista päätettiin tehostaa.

Parlamentin kokoukset ovat julkisia. Parlamentissa käsiteltävistä asioista toimitetaan tiedote tiedotusvälineille. Parlamentin kokousajoista ja muista tärkeistä tapahtumista tiedotetaan.

Muistioita löytyy KUUMAn www-sivuilta kohdasta KUUMA-kumppanuus, KUUMA-julkaisut.

Komission tekemät päätökset julkistetaan soveltuvin osin KUUMAn www-sivuilla. Komissio sitoutuu olemaan mukana www-sivujen keskustelufoorumilla.

Työryhmiä kannustetaan aktiiviseen tiedottamiseen.

Järvenpää kerää työryhmien puheenjohtajilta tiedot KUUMA-hankkeiden tavoitteista, vaiheista, tuloksista sekä etenemisaikatauluista. Tietojen tulee olla käytettävissä KUUMA-seminaarissa.

Kuntien omistajapoliittiset linjaukset nivelletään osaksi KUUMA-omistajapolitiikkaa

KUUMA-omistajapolitiikka –asiakirja viedään kuntien edustajien toimesta yhtiökokouksien tiedoksi maaliskuussa, heti kun KUUMA-parlamentti on asiakirjan hyväksynyt.  

KUUMA-kumppanuusohjelmaan haetaan ohjelmajohtajaa

KUUMA-parlamentti päätti kokouksessaan 11.12.2003 julistaa ohjelmajohtajan tehtävän julkisesti haettavaksi. Ohjelmajohtajan toimi on määräaikainen 31.12.2006 saakka.

KUUMA-parlamentti päätti kokouksessaan 11.12.2003 julistaa ohjelmajohtajan tehtävän julkisesti haettavaksi. Ohjelmajohtajan toimi on määräaikainen 31.12.2006 saakka. Parlamentin päätöksen mukaan ohjelmajohtajan muodollisena työantajana toimii Järvenpään kaupunki. Hakuaika päättyy 13.2.2004.

Ohjelmajohtaja vastaa kumppanuusohjelman koordinoinnista ja toteutuksen ohjauksesta, suunnitelmien ja resursoinnin valmistelusta sekä seurannan ja arvioinnin käytännöistä.

Lisätietoja ohjelmajohtajan valinnasta antavat:

Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Åberg,
p. 0400 - 504 352

Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen,
p. (09) 2719 2230 tai 050 – 61 086
KUUMA-kunnille yhteiset www-sivut

Keski-Uudenmaan kunnat - Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula – julkistivat tiistaina 20. tammikuuta 2004 yhteiset KUUMA-www-sivut www.kuuma.fi. KUUMA-www-sivut ovat perussivut, joiden tavoitteena on tiedottaa KUUMA-kumppanuudesta, sen eri yhteistyöhankkeista ja kumppanuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista.

"KUUMA-www-sivut on luotu, jotta KUUMA-kumppanuus tulisi entistä paremmin tutuksi eri sidosryhmille. Sivut ovat helppokäyttöiset ja yksinkertaiset käyttäjän kannalta", kertoo työryhmän puheenjohtajana toiminut Keravan kaupungin tiedottaja Birgitta Selonen.

Työhön osallistui kaikkien viiden KUUMA-kunnan tietotekniikka- ja viestintähenkilöitä, joiden yhteistyö sujui saumattomasti. KUUMA-www-työryhmässä olivat mukana Liisa Dahlstedt ja Jarmo Salminen Järvenpäästä, Ari Sainio ja Birgitta Selonen Keravalta, Jyrki Teeriaho Mäntsälästä, Mika Haikonen Nurmijärveltä ja Tuusulasta Heidi Hagman ja Keijo Rasilainen.

KUUMA-www-sivut on toteuttanut järvenpääläinen yritys Foral Design Oy.

KUUMA-kumppanuuden edetessä harkitaan KUUMA-portaalin perustamista kunnallisten palveluiden jakelukanavana, mikäli portaalille on selkeä tarve ja taloudelliset edellytykset.

Sivujen rakenteesta
KUUMA-www-etusivulla kävijä näkee, mitä KUUMA-kumppanuus on ja mistä sivuista on kyse. Sivulla on myös kerrottu ajankohtaisimmista asioista lyhyesti. Etusivun yläreunan kuntien vaakunat toimivat linkkinä kuntien omille www-sivuille.

Etusivun vasemmalla puolella on navigointipalkki, jossa on linkit ajankohtaisin uutisiin ja uutisarkistoon. KUUMA-kumppanuus-linkistä avautuvat tiedot KUUMA-alueesta, -kunnista, -tavoitteista ja –organisaatiosta. Sieltä löytyvät myös julkaisut eli tällä hetkellä tuore Kuumaa kulttuuria -lehti.
 
KUUMA-hankkeet-linkin alta löytyvät tiedot meneillään olevista yhteistyöhankkeista ja projekteista. Nämä yhteistyöhankkeet on listattu myös etusivun oikeaan reunaan. Lisäksi etusivulla on linkit KUUMA-keskustelupalstalle ja muihin KUUMA-kumppanuudelle oleellisiin linkkeihin.

Etusivun yläreunassa on lisäksi linkit sivukarttaan, palautelomakkeeseen ja yhteystietoihin.

Lisätietoja KUUMA-www-sivuista antaa:

• Keravan kaupungin tiedottaja Birgitta Selonen, p. (09) 2949 2340, 040 – 535 8903

Kuumaa kulttuuria –lehti keino profiloitua alueellisesti

Kuumaa Kulttuuria –lehti on Keski-Uudenmaan kuntien yhteinen kulttuuritapahtumalehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi tammikuussa 2004 ennen Matka 2004 -messuja. Lehden tavoitteena on alueellisen tiedotuksen parantaminen sekä markkinoinnin tehostaminen.

Kuumaa kulttuuria -lehti on tabloid-kokoinen nelivärijulkaisu, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehden ensimmäinen numero saatiin painosta sopivasti jakoon juuri ennen viikonlopun Matka 2004 –messuja. Kuumaa kulttuuria -lehti toimii viiden KUUMA-kunnan eräänlaisena tapahtumakalenterina, jossa on tiedotettu kuntien kulttuuritapahtumista, museoista, näyttelyistä ja esityksistä.

"Lehden tavoitteena on alueellisen tiedotuksen parantaminen sekä markkinoinnin tehostaminen. Lehti on hyvä väline esitellä KUUMA-kuntien korkeatasoista kulttuuritarjontaa. Tämä on myös yksi keino profiloitua alueellisesti ja erottua pääkaupunkiseudun valtavasta tarjonnasta. Toivon, että lehti saa keskiuusmaalaiset innostumaan ja käyttämään oman alueen taide- ja kulttuuripalveluita", kertoo Kuumaa kulttuuria –lehden työryhmän puheenjohtajana toiminut Tuusulan kulttuuri- ja museotoimenjohtaja Marke Naski-Multanen.

Ensimmäisen lehden painosmäärä on 20.000 kappaletta. Sitä jaetaan KUUMA-kuntien kirjastoissa, kulttuuri- ja taidelaitoksissa, kuntien virastoissa ja matkailuneuvontapisteissä.
Kuumaa kulttuuria –lehden pdf-versio on nähtävissä ja tulostettavissa myös KUUMA-www-sivuilla.

"Tavoitteena on, että lehti ilmestyisi tulevina vuosina neljä kertaa vuodessa, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa. Ensimmäinen lehti on eräänlainen tapahtumakalenteri ja jatkossa on tavoite, että lehdessä on myös ajankohtaisia artikkeleita KUUMA-kulttuuriin liittyen", sanoo Naski.

Lehden kohdeyleisöä ovat ensisijaisesti keskiuusmaalaiset asukkaat, mutta myös matkailijat sekä kulttuurin ja taiteen harrastajat lähinnä pääkaupunkiseudulta.

Kuumaa kulttuuria –lehteä olivat kokoamassa Minna Tuominen Järvenpäästä, Kristiina Vollar  Keravalta, Sirkku Mäkelä Mäntsälästä, Virpi Kallas Nurmijärveltä, Mari Kronström ja
Marke Naski-Multanen Tuusulasta.

Lehden on toteuttanut Studioviesti Oy. Lehti painettiin Keski-Uusimaa Oy:n painotalossa.

"Niin lehti kuin www-sivutkin ovat hyviä välineitä kertomaan, mitä kaikkea KUUMA-kumppanuus on ja mitä se pitää sisällään. KUUMA-kumppanuus etenee laajalla rintamalla ja monissa eri työryhmissä. Nämä kaksi nyt esiteltyä työn tulosta ovat hyviä esimerkkejä toimivasta yhteistyöstä. Tänä vuonna jatkamme hyvin alkanutta yhteistyötä", toteaa KUUMA-kumppanuuden puheenjohtaja Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen.

"Merkittäviä tämän vuoden tavoitteita ovat muun muassa KUUMA-kehityskuvan luominen, jonka valmistelu alkaa jo tässä kuussa. Käynnistämme myös Laurea-ammattikorkeakoulun yhteydessä toimivan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, joka kokoaa yhteen alan tutkimuksen, opetuksen jayritystoiminnan. Ryhdymme  kehittämään myös KUUMA-kuntien uusia yritysalueita uuden konseptin avulla. Kokoamme yhteen tärkeimpien toimialojen yritysjohtajat pohtimaan yhdessä toimialansa kehittämistoimia. Tarkoituksemme on saada käyntiin EVTEKin, Laurean ja Stadian yhteistyönä ammattikorkeakoulutasoinen insinöörikoulutus niin, että aloituspaikkoja olisi yhteensä vuosittain noin 80", kertoo Kukkonen KUUMA-kumppanuuden tavoitteista.

"Erittäin tärkeätä on se, että voimme tehostaa perinteisen kuntayhteistyön puitteissa toimintaamme ja ottaa käyttöön uusia käytäntöjä niin palveluiden tuottamisessa kuin kuntien tukipalveluiden järjestämisessäkin. Esimerkkinä voi mainita liikuntatoimen, jossa kuntien yhteistyötä on tarkoitus syventää merkittävästi", toteaa Kukkonen lopuksi.

Lisätietoja Kuumaa-kulttuuria –lehdestä antaa:

• Tuusulan museo- ja kulttuuritoimenjohtaja Marke Naski-Multanen, p. (09) 8718 3456, 0400 – 809 569

2005

Kiljava-hanke etenee - Tuusulan valtuusto päätti 19.12 kokouksessaan osallistua Kiljava-hankkeeseen.

Kiljava-hanke on kansallisen terveysprojektin mukainen seudullinen hanke, jonka avulla pyritään siirtämään sairaalahoidossa painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Tämä tapahtuu nykyistä aktiivisemman kuntoutusvaiheen avulla, joka liitetään välittömästi erikoissairaanhoitoon.

(20.12.2005)

Tällä hetkellä kuntoutus on hajanaisesti järjestetty ja siksi tulokset heikkenevät, laitoshoitoaika pitenee ja kokonaiskustannukset lisääntyvät. Kiljava-hankkeessa tavoitteena on kuntouttaa potilas takasin kotiin ja aktiiviseen elämään.

Kiljavan sairaalan organisaatiomalliksi on valittu kunnallinen osakeyhtiö. Osakeyhtiömallin avulla saavutetaan suurin joustavuus, läpinäkyvyys ja yksinkertaisin organisaatio. Sairaalayhtiö vastaa toiminnasta ja palvelujen myynnistä. Keskittymällä tiettyjen potilasryhmien hoitoon, voidaan parantaa hoidon laatua ja saatavuutta sekä alentaa yksikkökustannuksia. Kiljavan sairaalan erikoistumisalueet ovat:

• neurologia,
• ortopedia ja traumatologia sekä
• keuhkosairaudet ja kardiologian erikoisalojen jatkohoito ja kuntoutus sekä
• terveyskeskuksien tarvitsemat muut sairaalapalvelut.

Kiljavan sairaalan hoitopaikkojen määräksi on suunniteltu 120 sairaansijaa siten, että 90 sairaansijaa käytetään aktiiviseen kuntoutukseen ja noin 30 sairaansijaa terveyskeskusten muiden palvelujen ja ruuhkahuippujen tasaamiseen. Kiljava-hankkeen kuntien yhteinen väestöpohja on nyt noin 170.000 asukasta. Alueen väestö on merkittävästi maan keskitasoa nuorempaa, mikä tarkoittaa että palvelujen tarve kasvaa väestön kasvua nopeammin. Mikäli Vantaan kaupunki osallistuu hankkeeseen, väestöpohja kasvaa 200.000 hengellä.

Väestön kehityksen perusteella laskennallinen sairaansijatarve KUUMA-kuntien terveyskeskuksessa kasvaa 170 sairaansijaan vuoteen 2010 ja  460 sairaansijaan vuoteen 2020 mennessä. Tämän lisäksi erikoissairaanhoidon laskennallinen palvelutarve kasvaa vuodesta 2002 vuoteen 2010 mennessä noin 20 %. Tähän kasvuun ei olla varauduttu kuntien nykyisissä suunnitelmissa. Tällä hetkellä KUUMA-kuntien terveydenhuollon keskimääräisiä ns. tarvevakioitujakustannuksia voidaan kuvata seuraavasti, erikoissairaanhoidon osalta tarvevakioidut kustannukset ovat  16 %  maan keskiarvoa kalliimmat ja perusterveydenhuollon kustannukset  8 % kalliimmat. 

Kiljavan sairaalahankkeeseen ovat 20.12.2005 mennessä päättäneet osallistua Hyvinkään kaupunki, Järvenpään kaupunki, Mäntsälän kunta, Nurmijärven kunta ja Tuusulan kunta sekä HUS-kuntayhtymä, jonka osallistuminen on tärkeää saumattoman yhteistyön varmistamiseksi. Tällä hetkellä neuvotteluja käydään myös muiden kuntien kanssa. Hankkeen rahoitustarve on 13 miljoonaa euroa. Tavoitteena on rahoittaa hanke osin osakepääomana ja osin lainoilla. Kiljavan sairaala osakeyhtiön perustaminen on tarkoitus tehdä vuoden 2006 alussa. Sen jälkeen seuraa noin vuoden kestävä perusparannusvaihe, jonka jälkeen sairaala voidaan käynnistää vuonna 2007.

Koska osakeyhtiön on täysin kuntien omistama, tulee sen kilpailuttaa omat hankintansa mutta omistajakunnat voivat tehdä sieltä ostoja suoraan. Sairaalan palvelut tuottavat yksityiset tuottajat, jotka toimivat Kiljavan sairaalassa alihankkijoina. Palveluntuottajien valinta tapahtuu kilpailuttamalla. Tuottajat valitaan kokonaistaloudellisuuden perusteella. Valinta perustuu sekä hinta- että laatutekijöiden arviointiin. Omistajakunta hankkii palvelunsa ostopalveluperiaatteella, jolloin tilaaja on vastuussa vain tarvitsemiensa palveluiden kustannuksista. Palveluntuottajien kilpailuttaminen ja valtiolta saatava alv-palautus tekee yhtiömallista kunnille kannattavan vaihtoehdon.

Lisätiedot

Arto Alanko, 050 3361 898
Kirsi Mononen, 040 569 5511

 

KUUMA –valmisteleva puheenjohtajakokous 13.12.2005:

Kuntaliitosten edellytysten selvittäminen on tärkeää

Kuntaliitosten edellytysten selvittäminen on tärkeää KUUMA -kuntien kannanotossa kunta- ja palvelurakenneuudistukseen on todettu muun ohella, että kunnat kannattavat peruskuntamallia ja että kuntien yhteistyön syventäminen palveluiden tuottajina, tilaajina ja ostajina on varteenotettava tulevaisuuden ratkaisu. Lisäksi on todettu, että on tärkeätä, että kaikki asiaankuuluvat tahot tarkastelevat ennakkoluulottomasti olemassa olevia rakenteita ja niiden uudistamista.

Paras –hankkeen valmistelu etenee. Keravalla, Tuusulassa ja Järvenpäässä käsitellään kuntaliitos-selvityksen aloittamista.

 Valmisteleva puheenjohtajakokous toteaa, että mikäli kunnat aloittavat selvityksen, se tukee KUUMA yhteistyön tavoitteita ja luo pohjaa vahvoihin peruskuntiin perustuvalle kunta- ja palvelurakenneuudistukselle KUUMA- alueella.

Lisätietoja:
Kunnan/kaupunginjohtajat
Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen 040 569 5511

 

Asukkaiden hyvinvointia tutkittu KUUMA-alueella

Asukkaiden hyvinvointia KUUMA-alueella on selvitetty laajan kansalaiskyselyn avulla. Tutkimuksen toteutti Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto yhteistyössä KUUMA-kumppanuusohjelman ja Uudenmaan liiton kanssa.

(13.12.2005)

Asukkaiden hyvinvointia KUUMA-alueella on selvitetty laajan kansalaiskyselyn avulla. Tutkimuksen toteutti Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto yhteistyössä KUUMA-kumppanuusohjelman ja Uudenmaan liiton kanssa.

Lehdistotiedote (Pdf-tiedosto)

Selvityksen yhteenveto ja johtopäätökset (Pdf-tiedosto)

Mielenterveys- ja päihdetyönfoorumi

Seuke -hanke järjesti mielenterveys- ja päihdetyönfoorumin 17.11.2005 Kuuma-kuntien asiantuntijoille Järvenpäässä. Tilaisuuden luentomatriaali ohessa.

(21.3.2006)

KUUMA-strategia 2015 hyväksyttiin

KUUMA-strategia 2015 hyväksyttiin kuntien valtuustoissa viime vuoden lopulla. KUUMA-visioksi määriteltiin rajaton kumppanuus: KUUMA uudistaa kunnallisia palveluja ja vahvistaa aluerakennetta vetovoimaisena asuin- ja yritysympäristönä Helsingin seudulla. Yhteistyön painopistealueiksi valittiin palveluyhteistyö, liikennejärjestelmä ja joukkoliikenne, maankäyttö sekä edunvalvonta ja omistajapolitiikka.

Huomattavia yhteistyösopimuksia solmittiin

KUUMA-parlamentti hyväksyi toukokuussa kolme merkittävää, yhteistyötä tiivistävää sopimusta. KUUMA-yhteistyösopimuksessa sovittiin tavoitteista, hallinnosta, päätöksenteosta ja rahoituksesta. Sopimuksen mukaan yhteistyö perustuu kuntien itsenäisyyteen, keskinäiseen luottamukseen sekä koko seutua hyödyttäviin hankkeisiin. Sopimus seutuyhteistyön kokeilusta antaa KUUMA-seudulle nykyistä laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa valtion alueviranomaisten päätöksentekoon lausunnon antajana. Helsingin seudun sopimus on pohja 14 kunnan yhteistyölle. Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen. Yhteistyö keskittyy aluksi maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksiin.

Seudullinen tieto lisää oman alueen tuntemusta

KUUMA-yhteistyössä on tuotettu runsaasti tietoa seudullisesti kuntalaisille järjestettävistä palveluista. – Oman seudun tuntemus on kasvanut, yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen sanoo. Myös toisilta oppiminen on tärkeässä asemassa. Useita merkittäviä selvityshankkeita saatiinkin päätökseen. KUUMA osaamispääomastrategiassa selvitettiin KUUMA-alueen koulutuksen ja työelämän osaamista, sen tarpeita ja nykytilaa. Joukkoliikenteen kehittämisen hankesuunnitelma valmistui loppuvuodesta. Suunnitelmassa on kartoitettu liikkumisen ja joukkoliikenteen nykytilaa ja muodostettu yhteinen käsitys joukkoliikenteen kärkihankkeista. Hyvinvointianalyysissä tutkittiin KUUMA-alueen asukkaiden hyvinvoinnin osa-alueita. – Useat raportit ovatkin jatkokäsiteltävinä kunnissa, yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen kertoo.

Merkittäviä kehittämishankkeita käynnistyi

KUUMAn puitteissa on käynnistetty useita kehittämishankkeita, joiden avulla kuntalaisille tuotettuja palveluita kehitetään. KUUMA kehitys- ja ympäristökuva oli laajalla lausuntokierroksella. Kehityskuvalla luodaan yhteistä käsitystä koko seudun aluerakenteen ja maankäytön muutosvoimista sekä kehitysmahdollisuuksista. Tavoitteena on kuntarajat ylittävä maankäytön suunnittelu. Seudullisten tukipalveluiden osalta on käynnissä selvitystyö yhteistyön syventämisestä. Tukipalvelujen osalta selvitetään kuntien hankintatoimen, laskentatoimen, henkilöstöhallinnon, palkanlaskennan ja ATK-tukipalveluiden seudullista kokonaisuutta. Myös teknisten palvelujen osalta arvioitiin mahdollisuuksia toteuttaa yhteistyössä kuntien teknisen sektorin tehtäviä.

Viime vuoden aikana tutkittiin alueellisten työterveyshuoltopalveluiden järjestämisen tarvetta, edellytyksiä ja vaihtoehtoisia toimintatapoja. Seudullisen elinkeinostrategian valmistelu on alkanut. Hyvinkään sairaanhoitoalueella käynnistettiin alueellisen terveydenhuoltosuunnitelman valmistelu, jonka tavoitteena on perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen terveydenhuoltoon liittyvien palvelujen järjestäminen seudullisena kokonaisuutena. Lisäksi Järvenpään kaupunki, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kunnat sekä HUS-kuntayhtymä tekivät päätöksen osallistua Kiljavan sairaalan käyttöönottoon.

Rajatonta kumppanuutta

Palveluiden yhteensovittaminen parantaa kuntalaisten palveluja. Tästä esimerkkinä ovat mm. kurssien yhteensovittaminen paikallisissa oppilaitoksissa ja työväen- ja kansalaisopistoissa. KUUMA-yhteistyössä on myös paneuduttu erityispalveluiden kehittämiseen, joihin yksittäisellä kunnalla ei ole yksinään resursseja. Esimerkiksi on selvitetty vieraskielisen opetuksen järjestämistä KUUMA-alueella. – KUUMA-yhteistyössä on mukana niin isoja kuin pieniäkin hankkeita, tavoitteena on kuitenkin rajaton kumppanuus kuntalaisen parhaaksi, yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen tiivistää.

KUUMA-toimintakertomus 2005 on luettavissa kokonaisuudessaan KUUMA-julkaisut -sivulla.

Lisätietoja:
• Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, KUUMA, p. 040 569 5511
• Kunnanjohtaja Hannu Joensivu, Tuusulan kunta, p. 040 314 3001


 

Alueellista terveydenhuoltosuunnitelmaa valmistellaan Kuuman ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen yhteistyönä

Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen terveydenhuoltoon liittyvien palvelujen järjestämistä yhtenä seudullisena kokonaisuutena yli kunta- ja organisaatiorajojen valmistellaan Hyvinkään sairaanhoitoalueella

Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen terveydenhuoltoon liittyvien palvelujen järjestämistä yhtenä seudullisena kokonaisuutena yli kunta- ja organisaatiorajojen valmistellaan Hyvinkään sairaanhoitoalueella. Aiheesta tehty esiselvitys valmistui lokakuussa ja varsinaista toimenpidesuunnitelmaa ryhdytään tekemään ensi vuonna. Hanke etenee Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan ja Hyvinkään sairaanhoitoalueeseen kuuluvien KUUMA-kuntien yhteistyönä.

Pontimena alueellisen terveydenhuoltosuunnitelman tekemiselle on ollut halu vastata valtiovallan suunnalta tulleisiin kansallisen terveysprojektin sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen haasteisiin.
Hyvinkään sairaanhoitoalueella asuu noin 170.000 henkilöä. Väestö kasvaa nopeasti, ihmiset ikääntyvät ja kaikki tämä lisää palvelutarvetta, sanoo Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari. Seudullisella terveydenhuoltoalueprojektilla tavoitellaan palvelurakenteen ja työnjaon selkeyttämistä eri toimijoiden välillä ja tarpeettomien päällekkäisyyksien ja kustannusten vähentämistä.

Esiselvityksen mukaan yhteisen terveydenhuoltoalueen etuja olisi muun muassa mahdollisuudet:

· Optimoida kunnallisen terveyspalvelujärjestelmän resurssien käyttö
· Poistaa tarpeettomia raja-aitoja ja esteitä toimijoiden välillä ja lisätä toiminnallista yhteistyötä potilaiden hoidossa ja tukipalveluissa, tarkastella palvelujen järjestämistä seudullisesta näkökulmasta
· Parantaa henkilöstön rekrytointia
· Järjestää toiminnot muuttuvan sairastavuuden mukaan
· Hyödyntää kehittyvää hoitoteknologiaa ja tietoteknologiaa kaikilla hoitoketjun tasoilla
· Yhtenäistää ja koordinoida investointeja ja hankintoja
· Hyödyntää osaamiskeskusideologiaa

Esiselvityksen mukaan hankkeen riskejä ovat:

· Uhka palvelujen liiallisesta keskittämisestä
· Pelko henkilöstön aseman heikentymisestä
· Mahdollisuus päätöksenteon liialliseen etääntymiseen
· HUSin ja alueen intressien erilaistuminen
· Erikoissairaanhoidon toimialakohtaisen koordinaation väheneminen

Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta on käsitellyt esiselvitystä ja varsinaisen terveydenhuoltoaluehankkeen käynnistämistä kokouksessaan 23.11.2005 ja päättänyt esittää alueen kunnille ja HUSin hallitukselle, että ne nimeäisivät jäsenensä hankkeen ohjausryhmään loppuvuoden aikana. Alustavan aikataulun mukaan esitys terveydenhuoltoalueesta olisi valmis kunnalliseen päätöksentekoon loppuvuodesta 2006. Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula.

Lisätietoja

Sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari  puh. (019) 4587 2410
Hallintojohtaja Pekka Rantamäki puh. (019) 4587 2411

 

KUUMA –kuntien yhteistyönä selvitetään talous-, henkilöstö-, tietohallinto ja hankintatoimen yhteistyötä

KUUMA –kuntien yhteistyönä selvitetään talous-, henkilöstö-, tietohallinto ja hankintatoimen yhteistyötä. Esiselvitysvaiheen loppuraportti on valmistunut ja se on luettavissa KUUMA kotisivuilta www.kuuma.fi. Projektiryhmän mukaan kuntien yhteistyöllä on saavutettavissa 7 miljoonan euron vuositason säästöt.

(22.11.2005)

KUUMA –kuntien yhteistyönä selvitetään talous-, henkilöstö-, tietohallinto ja hankintatoimen yhteistyötä. Esiselvitysvaiheen loppuraportti on valmistunut ja se on luettavissa KUUMA kotisivuilta www.kuuma.fi. Projektiryhmän mukaan kuntien yhteistyöllä on saavutettavissa 7 miljoonan euron vuositason säästöt.

Jatkovalmistelusta päätetään kuntien hallitus- ja yhteistoimintakäsittelyn jälkeen. Kerava on irrottautunut hankkeesta kirjanpidon ja palkanlaskennan osalta ja on valmistelemassa omaa ratkaisuaan.

Tukipalvelujen seudullinen toimintamalli - tiivistelmä (pdf-tiedosto, 400 kt)

Lisätietoja

kaupungin/kunnanjohtajat
yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen 040 569 5511

Keski-Uudenmaan matkailuyritysten myyntitapahtuma Kallio-Kuninkalassa, Järvenpäässä 29.11 2005

Laurea-ammattikorkeakoulu, Tuusulanjärven Matkailu Ry ja Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy järjestävät Keski-Uudenmaan matkailuyrityksille tarkoitetun myyntitapahtuman.

(21.11.2005)

Laurea-ammattikorkeakoulu, Tuusulanjärven Matkailu Ry ja Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy järjestävät Keski-Uudenmaan matkailuyrityksille tarkoitetun myyntitapahtuman.

Tapahtuman tavoitteena on koota alueen matkailuyrittäjät yhteen esittelemään alueen monipuolista matkailutarjontaa, solmimaan uusia asiakassuhteita ja tekemään aluetta tunnetuksi.

Tilaisuuteen on kutsuttu Helsingin seudun ja Keski-Uudenmaan alueen matkailuyritysten nykyisiä ja potentiaalisia asiakkaita. Kutsutuissa on mukana esimerkiksi yritysten matka-, kokous ja vapaa-ajan asioista päättävät henkilöt, järjestöjen ja yhdistysten edustajia, matkatoimistojenedustajia, liikennöitsijöitä jne. Tapahtumaan on ilmoittautunut näytteilleasettajiksi yhteensä 40 yritystä / yhteisöä.

Tapahtuma on kutsuvierastilaisuus. Kutsukortit on lähetetty sekä yhteisesti kootusta asiakasrekisteristä (n. 1 500 kontaktia) että mukana olevien yritysten omien rekistereiden mukaan. Tilaisuuden tavoitteeksi on asetettu noin 250 asiakasta.

Lisätietoja: · Janne Niini, matkailukoordinaattori,
Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy, 050 535 5119
janne.niini (at) keuke.fi

Helsingin seudun yhteistyökokous kokoontui 17.11.2005 Finlandia-talolla

Merja Kuusisto valittiin 1. varapuheenjohtajaksi ja kokouksen työvaliokuntaan hänen lisäkseen KUUMA kunnista Pasi Hurttala. Kokous hyväksyi kannanoton tehtävien valtiollistamisesta.


(18.11.2005)

Helsingin seudun yhteistyökokous Helsingforsregionens samarbetsmöte
Lehdistötiedote 17.11.2005 Helsingin seudun yhteistyökokous:

PELASTUSTOIMI SÄILYTETTÄVÄ KUNNALLISENA, AMMATTIKORKEAKOULUJA KEHITETTÄVÄ NYKYMALLIN POHJALTA

Tänään Finlandia-talossa pidetyn 14 kunnan Helsingin seudun yhteistyökokouksen kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan kannanoton mukaan Helsingin seudun kunnat pitävät parhaana säilyttää pelastuslaitokset osana kunnallista palvelutuotantoa ja toteavat, että pelastus-toimen seudullinen kehittäminen sisältyy Helsingin seudun vuoden 2006 työohjelmaan. Helsingin seudun kunnat pitävät lisäksi tärkeänä, että seudulla turvataan monipuolinen ja riittävä ammatillinen korkeakoulutus seudun työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Helsingin seudun kunnat pitävät parhaana vaihtoehtona ammattikorkeakoulujen nykyistä ylläpitomallia alueen kuntien yhteistyötä kehittäen. Yhteistyökokous korosti, että Helsingin seudun yhteistyön kehit-täminen perustuu vahvojen peruskuntien malliin.

Lisäksi seutuyhteistyökokous päätti mm. yhteistyökokouksen järjestäytymisestä. 2–3 kertaa vuodessa pidettävän yhteistyökokouksen puheenjohtajaksi valittiin vuosiksi 2005–2006 Helsin-gin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (KOK), ensimmäiseksi varapuheenjoh-tajaksi Tuusulan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Merja Kuusisto (SDP) ja toiseksi varapu-heenjohtajaksi Vihdin kunnanhallituksen puheenjohtaja Jarmo Kuosa (KOK).

Puheenjohtajiston lisäksi yhteistyökokouksen tekniseen työvaliokuntaan valittiin pääkaupunki-seudun neuvottelukunnan edustajana Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kimmo Kil-junen (SDP), KUUMA-kuntien edustajana Nurmijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pasi Hurttala (KESK) sekä kuntaryhmä Nelosten edustajana Kirkkonummen kunnanhallituksen pu-heenjohtaja Pirkko Lehtinen (SDP).

Helsingin seudun yhteistyökokoukseen kuuluvat sopimuskuntien kunnanvaltuustojen ja kun-nanhallitusten puheenjohtajat. Lisäksi yhteistyökokous valitsi yhteistyökokouksen lisäjäseniksi vuosiksi 2005–2008 seuraavat henkilöt: pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan edustajina kau-punginvaltuutettu Raimo Inkinen, Espoo (Vihr), kaupunginvaltuutettu Sirpa Pajunen, Vantaa (Vihr) sekä kaupunginvaltuutettu Eero Väätäinen, Vantaa (VAS), KUUMA-kuntien edustajana kaupunginhallituksen jäsen Eija Kotkavirta, Kerava (Vihr) sekä Nelosten edustajana kaupungin-valtuutettu Annika Kokko, Hyvinkää (KD).

Yhteistyökokouksen esityslistan (http://www.hel.fi/hsyk/esityslista171105.htm) asiakohta 6, esitys seutukuntajaotuksen muuttamiseksi, päätettiin siirtää käsiteltäväksi myöhemmin. Seudun vuoden 2006 työsuunnitelmaan (esityslistan kohta 7) päätettiin lähetekeskustelussa kaksi uutta yhteistyöasiaa, seudun pelastustoimen kehittäminen sekä seudun ammattikorkeakoulutuksen kehittäminen.

Helsingin seudun seutuyhteistyöhön osallistuvat pääkaupunkiseudun neuvottelukuntaan kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen, KUUMA -kunnat Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen sekä kuntaryhmä Nelosten Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Si-poo. Seutuyhteistyökokous kokoontuu vuoden 2006 aikana kolme kertaa (7.2., 2.6. ja 9.11.).

Helsingin seudun yhteistyökokouksen asiakirjat ovat luettavissa verkkosivulla http://www.hel.fi/hsyk/.

LIITE: Helsingin seudun yhteistyökokouksen kannanotto 17.11.2005

Lisätietoja:
Seutuyhteistyökokouksen sihteeri, kaupunginsihteeri Anja Vallittu, Helsingin kaupunki, gsm 050 522 6707
Tiedotuspäällikkö Eero Waronen, Helsingin kaupunki, gsm 050 547 3734

Helsingin seudun yhteistyökokous Helsingforsregionens samarbetsmöte

KANNANOTTO 17.11.2005 KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS
HANKE

Helsingin seudun yhteistyökokous päätti kokouksessaan 17.11.2005 todeta näkemyksenään kunta- ja palvelurakennusuudistushankkeen osalta seuraavaa:

1. Helsingin seudun yhteistyön kehittäminen perustuu vahvojen peruskuntien malliin

2. Helsingin seudun kunnat pitävät parhaana säilyttää pelastuslaitokset osana kunnallista palvelutuotantoa ja toteavat, että pelastustoimen seudullinen kehittäminen sisältyy Hel-singin seudun vuoden 2006 työohjelmaan.

3. Helsingin seudun kunnat pitävät tärkeänä, että seudulla turvataan monipuolinen ja riittävä ammatillinen korkeakoulutus seudun työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Helsingin seudun kunnat pitävät parhaana vaihtoehtona ammattikorkeakoulujen nykyistä ylläpito-mallia alueen kuntien yhteistyötä kehittäen.

KUUMA –kuntien kannanotto kuntien tehtävien valtiollistamista koskeviin kysymyksiin

Sisäasiainministeriö on pyytänyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tehtävien valtiollistamista koskeviin kysymyksiin vastauksia 1.12.2005 mennessä. Kysymykset koskevat kuntien ja valtion välistä tehtävänjakoa, ammattikorkeakoulutoiminnan roolia sekä palo- ja pelastustoimen järjestämistä.

(15.11.2005)

Sisäasiainministeriö on pyytänyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tehtävien valtiollistamista koskeviin kysymyksiin vastauksia 1.12.2005 mennessä. Kysymykset koskevat kuntien ja valtion välistä tehtävänjakoa, ammattikorkeakoulutoiminnan roolia sekä palo- ja pelastustoimen järjestämistä.

Tehtävien siirtoa on valmisteltu KUUMA-kunnissa. KUUMA-parlamenttia valmisteleva puheenjohtajakokous (VPK) ilmoittaa kantanaan, että keskeisin kunta- ja palvelurakenteen haaste on riittävän vankan rahoituspohjan turvaaminen kuntien vastuulla olevien tehtävien järjestämiseen. Tehtävien lakisääteisyyttä, kuntien toimintavapautta ja rahoituksen raameja on tarkasteltava kokonaisuutena.

VPK:n mukaan valtiolle voidaan siirtää terveydenhuollon osalta erityiskallis sairaanhoito, hengityshalvauspotilaiden hoito, ulkomaalaisten terveydenhoitokustannukset, kalliit lääkehoidot esimerkiksi syöpälääkkeet ja narkomaanien hoidot, uudet yleisvaaralliset tartuntataudit ja pandemiat, omaishoidon tuki sekä vammaispalvelujen rahoitus.

Sosiaalitoimen osalta valtion hoidettavaksi voidaan siirtää edunvalvonta, toimeentulotuen normitettu osuus, elatustuki, talous- ja velkaneuvonta sekä tuomitsematta jätettyjen väkivaltarikollisten eristämis- ja hoitovastuu.

Ammattikorkeakoulut

KUUMA-kuntien alueella toimii kolme ammattikorkeakoulua Laurea Keravalla ja Järvenpäässä, Diak Järvenpäässä ja Humak Nurmijärvellä. Ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiöiden ylläpitämiä. KUUMA -kunnat eivät omista eivätkä rahoita alueen ammattikorkeakoulujen toimintaa.

KUUMA-kuntien alueella asuu lähes 170 000 asukasta ja väestö kasvaa reippaasti edelleen. Myös opiskelijoiden määrä alueella nousee. VPK:n mielestä alueella ei ole ammattikorkeakouluverkon supistamisen tarvetta, koulujen tarjonta on monipuolista eikä niillä ole vaikeuksia opiskelijapaikkojen täyttämisessä. Valmistuneiden työllistymisaste on erinomainen. Ammattikorkeakoulut tukevat elinkeinoelämää ja palveluiden tuottajia, erityisesti pk-yrityksiä sekä houkuttelevat niitä paikkakunnalle.

Palo- ja pelastustoimi

Pelastustoimi sisältää onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun. Tehtävät on jaettu sisäasiainministeriön, läänin ja alueellisen pelastustoimen kesken. Tehtävän siirto valtiolle parantaa viranomaisten välistä yhteistyötä, mutta muutos saattaa vähentää yhteistyötä kunnallisiin viranomaisiin sekä vapaapalokuntiin. Mahdollisen valtiollistamisen yhteydessä yhteistyö kunnallisten viranomaisten ja vapaapalokuntien kesken on selvitettävä ja vapaapalokuntien asema turvattava.

Valtiollistamisessa väestönsuojelusuunnitelman teko siirtyisi valtiolle. Ongelmat saattavat tältä osin kasvaa nykyisestään. Väestönsuojeluvastuun rajat tulee uudistuksen yhteydessä tarkasti todeta. Pelastusviranomainen on tällä hetkellä lausunnonantajana rakennuslupa- ja kaava-asioissa. Uudistuksen yhteydessä on selvitettävä, miten lausuntojen anto hoidetaan jatkossa.

Pelastuslaissa ei ole mainintaa sairaankuljetuksesta, joten sen samoin kuin ensihoidon järjestelyt tulee erikseen ratkaista mahdollisen valtiollistamisen yhteydessä. Kriteerinä tulee olla toiminnallisesti edullisin vaihtoehto. Tämän vuoksi tuleekin tutkia ensihoidon ja sairaankuljetuksen sisällyttäminen erikoissairaanhoidon tehtäviin mahdollisessa valtiollistetussa pelastustoimessa.

KUUMA-parlamentti käsittelee kannanottoa tiistaina 15.11.2005 klo 18.00 Nurmijärven kunnantalolla pidettävässä kokouksessaan. Parlamentin kokous on avoin yleisölle. Lisäksi parlamentin käsittelyssä on selvitys KUUMA-kuntien tukipalvelujen seudullisesta toimintamallista.

Parlamentin esityslista (pdf-tiedosto)

Lisätietoja

Kirsi Mononen
Yhteistyöjohtaja, KUUMA
040-569 5511

Kimmo Behm
Kunnanjohtaja, Nurmijärvi 
(09) 2500 2000
040 317 2000

 

Kuntalaisen elintärkeitä palveluja yli kuntarajojen - väestönsuojelua kaikissa turvallisuustilanteissa

KUUMA-kunnat ovat syksyn aikana valmistelleet kuntien valmiussuunnitelman runkoa. Valmissuunnitteluseminaariin ovat osallistuneet Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Kuntien kriisiorganisaatiossa mukana olevat viranhaltijat ovat saaneet syvällisen kokonaisturvallisuuden koulutuksen tutkivan oppimisen menetelmällä.

(15.11.2005)

KUUMA-kunnat ovat syksyn aikana valmistelleet kuntien valmiussuunnitelman runkoa. Valmissuunnitteluseminaariin ovat osallistuneet Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Kuntien kriisiorganisaatiossa mukana olevat viranhaltijat ovat saaneet syvällisen kokonaisturvallisuuden koulutuksen tutkivan oppimisen menetelmällä. Jokaisen kunnan johtoryhmästä valmiussuunnitteluseminaariin on osallistunut 2-3 edustajan tiimit. Kurssin aikana on ryhmätöinä ja verkossa työstetty yhteensopivat valmiussuunnitelmien rungot KUUMA-kuntiin. Valmiussuunnitteluseminaaria on valmentanut valmiussuunnittelija Heikki Simola Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

Uusista uhkakuvista elintärkeiden toimintojen turvaamiseen

Seminaarin aikana KUUMA-kunnat ovat laatineet toimintaympäristön uhka- ja resurssianalyysin, jossa jokainen kunta on arvioinut alueensa mahdollisia uhkia ja niihin varautumista. Valmiussuunnittelun tavoitteena on kuntalaisen elintärkeiden palvelujen turvaaminen kaikissa turvallisuustilanteissa. Seminaarin aikana on tarkasteltu kriittisesti elintärkeiden toimintojen toimivuutta. Valmiussuunnitelman rungossa on tiivistetty sisältö elintärkeille toiminnoille ja määritelty toteutus.

KUUMA-kunnat edelläkävijöitä valmiussuunnitelmien laatimisessa

KUUMA-kuntien valmiussuunnitelmien työstäminen on konkreettisuudessaan ollut edelläkävijätyötä. Samalla toimitaan omaehtoisina pilotteina varautumisjärjestelmän kehittämisessä. Valmiussuunnitteluseminaarissa on työstetty työkalua - valmiussuunnitteluprosessia ja harjaannuttu valmiussuunnittelukulttuuriin - miten varaudutaan uusiin uhkakuviin ja valmistaudutaan erilaisiin turvallisuustilanteisiin.

Työtä turvallisuuden eteen jatketaan

Kunnan valmiussuunnitelma sisältää valmiussuunnitelman rungon ja toimialojen suunnitelmat. Seuraavassa vaiheessa koulutetaan toimialojen viranhaltijoita. Turvallisuuskoulutukseen osallistuvat koulu-, sosiaali-, terveys- ja teknisen toimen edustajia.

 

Kuntien tukipalveluiden seudullinen kartoitus valmistui

Selvitys KUUMA-kuntien tukipalvelujen seudullisesta kokonaisuudesta ja ehdotus seudullisesta toimintamallista on valmistunut. Selvityksen kohteena olivat kuntien hankintatoimi, taloushallinnon laskentatoimi, henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta sekä ATK-tukipalvelut.

(11.11.2005)

Selvitys KUUMA-kuntien tukipalvelujen seudullisesta kokonaisuudesta ja ehdotus seudullisesta toimintamallista on valmistunut. Selvityksen kohteena olivat kuntien hankintatoimi, taloushallinnon laskentatoimi, henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta sekä ATK-tukipalvelut.

Selvitystyön toteutti KUUMA-talousryhmä apunaan konsulttitoimisto Bearing Point. Vastuuhenkilöinä toimivat kunnissa talousjohtajat/kaupungin -ja kunnankamreerit sekä asianomaisten KUUMA -työryhmien puheenjohtajat. Jokainen kunta kuvasi itse omien palvelujensa nykytilan, jonka pohjalta on laadittu kustannus-hyötyanalyysi sekä toimintamallivaihtoehdot. Projektissa olivat mukana Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula ja Pornainen.

Kaikkien tukipalveluiden kustannustiedot kerättiin kyselylomakkeella. Selvityksessä huomioitiin henkilö-, IT-, yleis- ja palvelusopimuskustannukset prosessikohtaisesti. Tällöin kokonaiskustannukset kattavat koko kunnassa kyseiselle tukipalvelulle tehtävän työn, ei ainoastaan keskushallinnossa tehtäviä toimintoja.

Nykytila-analyysin tuloksia

Analyysi osoittaa, että kunnissa tehdään kaikissa tukitoiminnoissa samankaltaisia tehtäviä ja niitä tuetaan samankaltaisilla järjestelmillä. Prosessit on pitkälti hajautettu ja monet henkilöt tekevät jotain prosessin toimintoa oman toimensa ohella. Esimerkiksi hankinnoissa ei ole päätoimisia kokoaikaisia ammattilaisia. Kuntien kesken on käytössä erilaisia tapoja toimia. Yhteistä toimintamallia suunniteltaessa on tärkeää hyödyntää jo opittuja parhaita käytäntöjä. Tehokkuutta voidaan parantaa kokoamalla toimintoja ja liittämällä prosessit osaksi suurempaa kokonaisuutta palvelukeskus-periaatteella.

Talouden prosessien kustannukset ovat vuonna 2004 KUUMA-kunnissa yhteensä noin 7 miljoonaa euroa, henkilöstöhallinnon prosessien kustannukset noin 4,8 miljoonaa euroa ja IT-toiminnan kustannukset olivat noin 8,4 miljoonaa euroa.

Hankinnat muodostavat yhteensä noin 307 miljoonan euron kokonaisuuden. Lähes kaikki tarkasteltavista palveluista ja tuotteista hankitaan ulkoa.
 
Noin 28 % hankinnoista on keskitetty kuntien sisällä ja 44 % seudullisesti. Hankintaprosesseihin kuluu aikaa 64 henkilötyövuotta. Toimintatavoissa on eroja kuntien kesken.

Tukipalvelujen seudullinen toimintamalli - tiivistelmä (pdf-tiedosto, 400 kt)

Lisätietoja: 
Talousjohtaja Tuula Valtonen, Nurmijärvi, puh. (09) 250 021
Talousjohtaja Pekka Heikkinen, Järvenpää, puh. (09) 27 191
Kaupunginkamreeri Henry Lehto, Kerava, puh. (09) 294 91
Kunnankamreeri Anja Tupamäki, Mäntsälä, puh. (019) 68 901
Talousjohtaja Riitta Partanen, Tuusula, puh. (09) 87181

 

Mielenterveys- ja päihdetyön seutufoorumi Järvenpäässä

Keski-Uudenmaan mielenterveys- ja päihdefoorumi kokoaa Järvenpää-talolle 17.11.2005 toistasataa päättäjää, asiantuntijaa ja palveluiden käyttäjää pohtimaan mielenterveys- ja päihdetyön yhteistä kehittämistä.

(31.8.2006)

Markkinointitapahtuma käynnistyy maanantaina 4.9. klo 7 asemalaiturilla ja Postihallissa. KUUMA-kuntiin voi tutustua Postihallin näyttelyssä. Näyttely on nähtävillä jo Ratahallintokeskuksen oikoratajuhlallisuuksien aikaan 1.9.2006.
– Tämä on merkittävä markkinointitapahtuma KUUMA-kunnille, sillä Helsingin rautatieaseman kautta kulkee päivittäin noin 200 000 matkustajaa, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Ari Forsberg sanoo.

Asemalaiturin esiintymislavalla esiintyvät taiteilijat eri maakunnista. Keski-Uuttamaata edustaa molempina päivinä klo 13.00 perinteisen sirkussuvun edustaja Lili Sariola, joka kerää katseet ainutlaatuisella käärmeshow'lla. Maanantain ja tiistain voi aloittaa nauttimalla jousikvartetin sävelistä klo 7.00 - 9.00, mistä musiikkitarjonta jatkuu kitaran- ja hanurinsoitolla aina puoleenpäivään asti. Rohkeampaa menoa tarjoavat iltapäivisin Halavatun papat ja taikuri Markku Purho klo 12.00 - 17.30.

Tapahtuman järjestävät radan varren seudut, kunnat ja kaupungit sekä Nopeat Itäradat neuvottelukunta yhteistyössä VR:n kanssa.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Ari Forsberg, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy, p. 040 581 7223, ari.forsberg@keuke.fi.


Kuumaa kulttuuria jakelussa

Talvikauden Kuumaa kulttuuria – lehti painottuu lastenkulttuurin esittelyyn. Lisäksi lehdessä on taiteilijahaastatteluja sekä alueellinen tapahtumakalenteri. Lehti jaetaan kaikkiin KUUMA-alueen kotitalouksiin marraskuun 13. päivään mennessä.

(10.11.2005)

Talvikauden Kuumaa kulttuuria – lehti painottuu lastenkulttuurin esittelyyn. Taideopintoihin ja -harrastuksiin osallistuu Keski-Uudenmaan alueella tuhansia lapsia ja nuoria vuosittain. Lisäksi lehdessä on taiteilijahaastatteluja sekä alueellinen tapahtumakalenteri. Lehti jaetaan kaikkiin KUUMA-alueen kotitalouksiin marraskuun 13. päivään mennessä.

”Kuumaa kulttuuria -lehden tavoitteena on tuoda esille Keski-Uudenmaan vireää kulttuurielämää ja kertoa tekemisen ja kokemisen mahdollisuuksista”, sanoo lehtityöryhmän puheenjohtaja Marke Naski Tuusulasta. ”Työryhmä on pitänyt tärkeänä sitä, että lehti on kaikkien saatavilla. KUUMA-ohjelmasta saatu projektirahoitus mahdollistaa lehden jakelun kotitalouksiin. Jakelualue kattaa Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Tuusulan ja Pornaisten taloudet. Tavoitteena on, että ensi vuonna julkaistaan kolme lehteä.”

Tulevassa lehdessä perehdytään mm. taiteen perusopetukseen. Taiteilijaelämästä kertovat lastenkirjakuvittaja Kristiina Louhi, muusikko Pentti Lahti, valokuvaaja Hannu Pakarinen, kuvanveistäjä Kimmo Schroderus ja sarjakuvapiirtäjä Harri Vaalio.

Kuumaa kulttuuria -lehti on tabloid-kokoinen nelivärijulkaisu ja sen painosmäärä on 70.000 kappaletta. Lehti on jakelussa myös kuntien kirjastoissa, kulttuuri- ja taidelaitoksissa ja matkailuneuvontapisteissä. Lehden pdf-versioon voit tutustua alla olevan linkin kautta.

Kuumaa kulttuuria 2/2005 (pdf-tiedosto, 3,4 Mt)

Kuumaa kulttuuria -lehden ovat koonneet KUUMA-kuntien kulttuuritoimet: Mikael Karikoski Järvenpäästä, Osku Nätti Keravalta, Sirkku Mäkelä Mäntsälästä, Riitta Manka Nurmijärveltä sekä Marke Naski Tuusulasta.

Lehden toimitustyöstä on vastannut Leena Valkonen JL Mediasta ja ulkoasusta AD Krista Jännäri Mainospalvelu Kristasta Oy:sta. Lehti on painettu Keski-Uusimaan lehtipainossa Tuusulassa.

Lisätietoja

Marke Naski
Kuumaa kulttuuria -lehtityöryhmän puheenjohtaja
puh. (09) 8718 3456

Määräaikainen liikenteen suunnittelijan toimi

Etsimme KUUMA kuntayhteistyöhön määräaikaista liikenteen suunnittelijaa. Haastavina tehtävinä ovat ennen kaikkea ajoneuvoliikenneverkon hankeselvitykset, niiden priorisointi ja hankkeiden edunvalvonnan tukeminen.

(8.11.2005)

Keskisen Uudenmaan kunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula muodostavat KUUMA-kumppanuusverkoston. KUUMA-alue on yksi Suomen nopeimmin kasvavista ja siksi tarvitsemme liikennehankkeiden edistämiseksi ja seudullisen maankäytön suunnittelun tukemiseksi liikenteen suunnittelun ammattilaista. Etsimme KUUMA kuntayhteistyöhön

määräaikaista liikenteen suunnittelijaa.

Haastavina tehtävinä ovat ennen kaikkea ajoneuvoliikenneverkon hankeselvitykset, niiden priorisointi ja hankkeiden edunvalvonnan tukeminen. Lisäksi työtehtäviin kuuluu joukkoliikenteen kehityssuunnitelmien tekeminen ja toteuttamisen edistäminen sekä kumppanuusalueen maankäytön suunnittelun tukeminen. Kaikki tehtävät tehdään yhteistyössä kuntien liikenteen ja maankäytön suunnittelun ammattilaisten kanssa.

Työn menestyksellinen hoitaminen edellyttää yliopisto/korkeakoulutasoista tutkintoa liikennetekniikassa. Aluesuunnittelun opinnot helpottavat vaativien tehtävien hoitamista. Odotamme, että hakija ei hämmenny englanninkielisten tekstien tai yleisön edessä. KUUMA -kunnat ovat yksikielisiä, mutta väestöstämme on ruotsinkielisiä 2 %, joten asioita on välillä ruotsinkielellä. Tehtävälle on kolmen vuoden rahoitus vuoden 2006 alusta. Työnantajan tehtävistä vastaa Tuusulan kunta ja toimipaikka on toistaiseksi Tuusulan kunnassa.

Palkkaus on kunnallisen teknisen sopimuksen mukainen. Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen tulee toimittaa 30.11.2005 kello 15.00 mennessä osoitettuna Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivulle osoitteeseen KUUMA, PL 40, 04201 Kerava. Käyntiosoite on Puuvalonaukio 2 D 3 krs, Kerava.


Lisätietoja antavat:

Kuuma yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen
puh. 040 569 5511, kirsi.mononen@kuuma.fi
Kaavoituspäällikkö Aarno Kononen
puh. 040 317 2361, aarno.kononen@nurmijarvi.fi
Kunnaninsinööri Antti Kalliomäki
puh. (09) 8718 3550, antti.kalliomaki@tuusula.fi

 

Kuumaa Kasvua -lehti ilmestynyt

Kuumaa Kasvua-lehden toinen numero on ilmestynyt.

(7.11.2005)

Toinen Kuuma-kuntien yhteinen Kuumaa kasvua-lehti on ilmestynyt ke 2.11.2005!

Tiedotuslehti Kuumaa Kasvua 2/2005 (pdf-tiedosto, 7,5 Mt)

 

KUUMA-kuntien puheenvuoro kunta- ja palvelurakennehankkeen alueseminaarissa

Kunta- ja palvelurakennehankkeen Uudenmaan alueseminaari pidettiin Helsingissä 28.10.2005. KUUMA –kuntien puheenvuoron piti KUUMA –puheenjohtaja Pasi Hurttala.

(31.10.2005)

Kunta- ja palvelurakennehankkeen Uudenmaan alueseminaari pidettiin Helsingissä 28.10.2005. KUUMA –kuntien puheenvuoron piti KUUMA –puheenjohtaja Pasi Hurttala.

Pasi Hurttalan puhe (pdf-tiedosto)

Voit katsoa tilaisuuden myös videona Uudenmaan liiton kotisivuilta.

Video Uudenmaan liiton kotisivuilla

KUUMA määrittelee strategiset yhteistyöalueet

KUUMA-kuntayhteistyön valmisteleva puheenjohtajakokous on käsitellyt uudistetun KUUMA-strategian sekä ensi vuoden talous- toimintasuunnitelman ja esittää niitä parlamentin hyväksyttäväksi. Parlamentin kokous pidetään Tuusulan kunnantalolla torstaina 27.10.2005 klo.18.00. Parlamentin kokous on avoin yleisölle.

(24.10.2005) 

KUUMA-kuntayhteistyön valmisteleva puheenjohtajakokous on käsitellyt uudistetun KUUMA-strategian sekä ensi vuoden talous- toimintasuunnitelman ja esittää niitä parlamentin hyväksyttäväksi. Parlamentin kokous pidetään Tuusulan kunnantalolla torstaina 27.10.2005 klo.18.00. Parlamentin kokous on avoin yleisölle.

KUUMAn strategisiksi painopistealueiksi on määritelty palveluyhteistyö, liikenne, maankäyttö sekä omistajapolitiikka ja edunvalvonta. Strategian tarkistamistyö käynnistyi talvella 2005 kunnan/kaupunginhallitusten puheenjohtajistolle suunnatulla kyselyllä. Keväällä kaikissa kumppanuuskunnissa käytiin keskustelu KUUMAsta omien kuntastrategioiden tarkistamisen yhteydessä. Arviointien mukaan KUUMA-yhteistyössä on onnistuttu hyvin KUUMA-hengen ja hyvän yhteistyömaineen aikaansaamisessa. KUUMAsta on muodostunut foorumi, joka helpottaa keskustelua yhteisistä asioista. Painopisteet on määritelty yhteistyön konkretisoimiseksi ja terävöittämiseksi.

KUUMAn visioksi on määritelty: KUUMA – rajatonta kumppanuutta. KUUMA uudistaa kunnallisia palveluja ja vahvistaa aluerakennetta vetovoimaisena asuin ja yritysympäristönä Helsingin seudulla. 

Vuoden 2006 toimintasuunnitelma

KUUMAn ensi vuoden talous- ja toimintasuunnitelma perustuu 0,5 miljoonan euron budjettiin. Puolet summasta on kuntien osuutta, mikä merkitsee 1,5 euroa asukasta kohden. Toinen puoli rahoituksesta toteutuu kaupunkiohjelman ja maakunnan kehittämisrahan kautta. Myös muita ulkopuolisia rahoituslähteitä haetaan mm. sosiaali- ja terveystoimen ohjelmiin.

Käynnissä ovat mm. selvitykset seudullisista tukipalveluista sekä yhdyskuntatekniikan sekä työterveyspalveluista, jotka tulevat päätöksentekoon keväällä 2006. Terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen valmistelulle haetaan sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusta ja selvitykset käynnistyvät v. 2006.

Lisäksi ensi vuonna aloitetaan seudullisen kouluverkon valmistelu, laaditaan palvelustrategia kuntarajat ylittävistä palveluista sekä selvitetään seudullisen palveluyhteistyön edellyttämät tietotekniset ratkaisut.

Omistajapolitiikan osalta valmistellaan linjaukset edunvalvontaan tie- ja ratahankkeissa sekä kannanotto valtion esittämiin toimenpiteisiin tonttitarjonnan lisäämiseksi. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen vaikutetaan.

Esiselvitys terveydenhoitoalueesta  

KUUMA-komissio ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta ovat kesän aikana käsitelleet seudullisen terveydenhuoltohankkeen perustamista. Hankkeen ajatus on yhdistää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen terveydenhuoltoon liittyvät toiminnat seudulliseksi yhteisorganisaatioksi Hyvinkään sairaanhoitoalueella. Hankkeella tavoitellaan palvelurakenteen ja työnjaon selkeyttämistä eri organisaatioiden välillä. Esiselvityksen asiassa on tehnyt johtava konsultti Seppo Tuomola VIA Groupista. Esiselvityksiä esitellään yleisölle 9.11. Järvenpää-talolla pidettävässä tilaisuudessa.

Hallituksen toimet tonttitarjonnan lisäämiseksi

KUUMA-komissio on keskustellut hallituksen esittämistä toimenpiteistä tonttitarjonnan lisäämiseksi. Kannanottona hallituksen esityksiin valmisteleva puheenjohtajakokous esittää seuraavaa:

Keravalla ja Mäntsälässä korotettu kiinteistövero on ollut käytössä ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. Muissa kunnissa suhtautuminen on neutraalia tai veron korotuksen merkitystä epäillään. Esityksen mukaan korotettu kiinteistövero ei koskisi niitä tapauksia, joissa asumiskäytössä oleva alue muodostuu kahdesta tai useammasta tontista. KUUMAn mukaan rajaus vähentää kysymykseen tulevia kohteita merkittävästi ja voi aiheuttaa paljon hallinnollista työtä.

Komissio ei myöskään pidä aiheellisena maankäyttö- ja rakennuslain säädösten muuttamista. Maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä selvitetään 1.1.2006 mennessä asuntojen hintatason kohtuullistamiseksi. Selvitys arvioi erityisesti kuntien kaavoitusvelvollisuussäännöksen täsmentämisen tarvetta.

Komissio pitää toivottavana kaksinkertaisten valitusmahdollisuuksien rajoittamista asemakaava-asioissa ja rakennuslupa-asioissa asuntotonttien riittävän kaavoituksen edistämiseksi. Helsingin hallinto-oikeuden resurssivaje tulee korjata ja päätösten maksuperusteet tarkistaa.

Valtion asuntorahastosta ARA:sta rahoitettavien kasvukeskusalueiden kaavoituksen nopeuttamiseen tähtääviä kunnallistekniikka-avustuksia myönnettäessä etusijalle asetetaan jo voimassa olevan asetuksen mukaiset hankkeet, jotka nopeuttavat uusien asuntoalueiden käyttöönottoa suurimman tonttivajauksen alueilla.

KUUMA-alueella on useita valtion omistuksessa olevia maa-alueita, joiden ostamisesta asuntotuotantoon on neuvoteltu tiiviisti. KUUMA-komission mielestä on toivottavaa, että valtio nopeuttaa maaomaisuutensa myyntiä asuntotuotantoon kohtuuhintaan. Keskeisimpiä kohteita KUUMA-alueella ovat Kapiteelin omistama Lepola 75 hehtaaria Järvenpäässä, Senaatti-kiinteistöjen omistamat Vankilan pellot 170 hehtaaria Keravalla ja Varuskunta-alue 260 hehtaaria Tuusulassa, jota omistavat Metsähallitus, Senaatti-kiinteistöt ja Kruunuasunnot.

Lisätietoja

Kirsi Mononen
Yhteistyöjohtaja, KUUMA
040-569 5511 

Kimmo Behm 
Puheenjohtaja, KUUMA
09-2500 2000
040 317 2000

Esityslista (Pdf-tiedosto)

Toimintasuunnitelman 2005 toteutuminen (Pdf-tiedosto)

 

Mielenterveys- ja päihdefoorumi

Keski-Uudenmaan mielenterveys- ja päihdefoorumi pidetään Järvenpää-talolla 17.11.2005. Foorumi on SEUKE-hankkeen päätöstilaisuus.

(21.10.2005)

Keski-Uudenmaan mielenterveys- ja päihdefoorumi pidetään Järvenpää-talolla 17.11.2005. Foorumi on SEUKE-hankkeen päätöstilaisuus.

Tilaisuuden ohjelma (pdf-tiedosto)

 

Strategia 2015 ja toiminta- ja taloussuunnitelma 2006

KUUMA-yhteistyön strategia 2015 ja toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 on valmistunut.

(19.10.2005)

KUUMA-yhteistyön strategia 2015 ja toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 on valmistunut. Voit tutusta siihen alla olevan linkin kautta.

Strategia 2015 ja toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 (pdf-tiedosto)

 

Nuorten päihdehäiriöt ja mielenterveys-seminaari

PÄIKE-projektiin kuuluva seminaari järjestettiin Keravalla 11.10.

(17.10.2005)

PÄIKE-projektiin kuuluva seminaari järjestettiin Keravalla 11.10.  Päivän aikana käsiteltiin mm. mitä nuorten päihdehäiriöiden hoidosta tiedetään tutkimusten valossa. Kansanterveyslaitoksen tutkija LL Jaana Lepistön esityksen kalvot ovat luettavissa alla olevan linkin kautta.

Luentokalvot (pdf-tiedosto)

 

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan nuorisopalveluiden yhteisesite ilmestynyt

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan nuorisopalvelut ovat julkaisseet yhteisesitteen alueen nuorille suunnatuista palveluista. 16-sivuisen oppaan nimi on Navigaattori ja siitä löytyy tietoa nuorten vapaa-ajan käyttöön liittyvistä mahdollisuuksista kyseisten kuntien alueella.

(29.9.2005)

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan nuorisopalvelut ovat julkaisseet yhteisesitteen alueen nuorille suunnatuista palveluista. 16-sivuisen oppaan nimi on Navigaattori ja siitä löytyy tietoa nuorten vapaa-ajan käyttöön liittyvistä mahdollisuuksista kyseisten kuntien alueella.

Navigaattorissa on saatavilla kaikkien nuorisotilojen kuvaukset yhteystietoineen, infoa koululaisten iltapäivätoiminnasta sekä erityisnuorisotyöstä. Lisäksi tietoa löytyy työ-, taide- ja mediapajoista, nuorten vaikutusmahdollisuuksista, leirikeskuksista, kokoustiloista sekä muista tilojen käyttömahdollisuuksista.

Navigaattori jaetaan kaikille yläaste- ja lukioikäisille Järvenpään, Keravan ja Tuusulan alueella. Lisäksi opasta on saatavilla nuorisotaloilta, kunnanvirastoista, kirjastoista ja muista julkisista tiloista. Navigaattorin painosmäärä on 15 000 kappaletta.

Järvenpää, Kerava ja Tuusula muodostavat tiiviin alueen Keski-Uudellamaalla. Alueen palvelut ovat helposti kaikkien, myös nuorten, saavutettavissa. Liikenneyhteydet alueella ovat hyvät. Nuorille nämä kolme kuntaa antavat hyvät mahdollisuudet käyttää monipuolisesti alueen kaik-kia kunnallisia nuorisotiloja kuntarajoihin katsomatta. Järvenpää, Kerava ja Tuusula tekevät tiivistä yhteistyötä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Siitä Navigaattori on hyvä esimerkki.

 

PÄIKE-projekti kouluttaa

Päihdekoulutukset syksyllä 2005

(22.9.2005)

Päihdekoulutukset syksyllä 2005:

Koulutuskalenteri (pdf-tiedosto)

Hakulomake (pdf-tiedosto)

 

Kuka vaikuttaa –hanke

Hankkeen aiheena on kansalaisosallistuminen seutukehittämisessä.

(21.9.2005)

Hankkeen aiheena on kansalaisosallistuminen seutukehittämisessä.

Kuuma-kumppanuusalueen sosiaali– ja terveysalan järjestöillä on paljon asiantuntemusta ja osaamista liittyen seudun asukkaisiin: siihen, mikä saa heidät juurtumaan asuinpaikkaansa ja viihtymään siellä.

Hankkeessa pyritään saamaan tämä tietotaito osaksi seudullista yhteistyötä. Tämä mekanismi rakennetaan hankkeen aikana yhteistyössä eri toimijoiden kesken.

Tärkeänä työvälineenä kehittämistyössä käytetään Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa valmistuvaa ”seudullista barometria”.

Hanke on Uudenmaan sosiaaliyhdistys ry:n hallinnoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama. Hanke kestää 28.2.2008 saakka.

Lisä tietoja: Anne Aholainen, seutuverkostokehittäjä, p. 050 4381 962, usyPOISTATAMA@stkl.fi

 

Uusi Keski-Uudenmaan kuntien yritysalue-esite on tehty

Ensimmäinen alueen kuntien yhteinen yritysalue-esite, Kuumaa Kasvua Yritysextra, ilmestyy valtakunnallisena Kauppalehti Option välissä 1.9.

(25.8.2005)

Ensimmäinen alueen kuntien yhteinen yritysalue-esite, Kuumaa Kasvua Yritysextra, ilmestyy valtakunnallisena Kauppalehti Option välissä 1.9.

Esitteestä tehdään lisäksi erillispainos, jota jaetaan mm. Tampereen Alihankintamessuilla.

Kuumaa kasvua Yritysextra on osa kuntien yhteistä vuonna 2006 valmistuvan Kerava-Lahti oikoradan markkinointihanketta, jonka tavoitteena on saada alueelle lisää yrityksiä ja työpaikkoja.

 

Uusi matkailukoordinaattori aloitti toimessaan 1.8. 2005

KTM Janne Niini on aloittanut Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy:ssä KUUMA-kuntien yhteisenä matkailukoordinaattorina.


KTM Janne Niini on aloittanut Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy:ssä KUUMA-kuntien yhteisenä matkailukoordinaattorina.

Keski-Uudenmaan KUUMA-kunnat tiivistävät matkailualan yhteistyötä alueen matkailuyritysten ja muiden toimijoiden kesken. Uudessa tehtävässä aloittaneen matkailukoordinaattorin tehtävänä on alueen matkailuyhteistyön tiivistäminen.

Työn painopistealueita ovat toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen, alueellisen markkinoinnin ja myynnin koordinointi sekä alueen matkailupalvelujen tuotteistaminen yhtenäisiksi ja houkutteleviksi tuotteiksi ja kokonaisuuksiksi.

Myös tulevat matkailumessut ja niihin liittyvä alueen yhteismarkkinointi kuuluvat koordinaattorin toimenkuvaan.

Lisätietoja: matkailukoordinaattori Janne Niini GSM 050 535 5119, janne.niini@keuke.fi

 

Kuntakohtaiset selvitykset tukipalvelujen nykytilasta käynnistyvät KUUMA-kunnissa

Vuoden 2005 KUUMA- toiminta- ja taloussuunnitelmassa on varauduttu selvittämään tukipalvelujen seudullinen kokonaisuus ja laatimaan ehdotus seudulliseksi toimintamalliksi.

(11.7.2005)

Vuoden 2005 KUUMA- toiminta- ja taloussuunnitelmassa on varauduttu selvittämään tukipalvelujen seudullinen kokonaisuus ja laatimaan ehdotus seudulliseksi toimintamalliksi.

Selvitystyö tehdään osana KUUMA -yhteistyötä, jonka toteutuksesta vastaa ohjelmajohtaja. Työ tehdään tiiviissä yhteistyössä talousryhmän kanssa. Selvitystyön laatijaksi on kilpailutukseen perustuen valittu konsulttitoimisto Bearing Point ja selvityksen kohteiksi on valittu osa-alueet hankintatoimi, taloushallinnon laskentatoimi, henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta sekä ATK-tukipalvelut.

Selvitystyö tehdään projektityönä. Projektiryhmänä toimii talousryhmä. Lisäksi jokaisessa kunnassa on oma työryhmänsä kullekin osa-alueelle.

Projekti on käynnistetty 8.6.2005 selvitystyöhön osallistuville henkilöille järjestetyllä tiedotus- ja neuvontatilaisuudella ja se jatkuu nykytilan kuvauksella. Nykytilan kuvaustyö aloitetaan viikolla 24 ja se saatetaan valmiiksi 26.8.2005 mennessä. Jokainen kunta tekee itse oman nykytilan kuvauksensa. Vastuuhenkilöinä ovat kunnissa talousjohtajat/kaupungin- ja kunnankamreerit.

Nykytilan kuvauksen jälkeen  Bearing Point laatii nykytila-analyysin, toimintamallivaihtoehtoja ja kustannushyötyanalyysin. Näitä selvityksiä käsitellään projekti- ja työryhmissä syys-lokakuun aikana ja loppuraportti valmistuu 27.10.2005 mennessä.

Hankkeen tavoitteena on selvittää seudullinen kehityspotentiaali edellä mainituissa tukitoiminnoissa, määritellä seudullinen toimintamalli ja tuottaa kustannushyötyanalyysi valitulle toimintamallille. Tehtyjen tarkastelujen jälkeen laaditaan myös etenemissuunnitelma.

Projektissa mukana olevat kunnat ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula ja Pornainen.


Lisätietoja antavat:

Talousjohtaja Tuula Valtonen, Nurmijärven kunta, puh. (09) 250 021
Kunnankamreeri Anja Tupamäki, Mäntsälän kunta, puh. (019) 68 901
Talousjohtaja Riitta Partanen, Tuusulan kunta, puh. (09) 87181
Kaupunginkamreeri Henry Lehto, Keravan kaupunki, puh. (09) 294 91
Kunnankamreeri Timo Kaikkonen, Pornaisten kunta, puh. (019) 529 4500
Talousjohtaja Pekka Heikkinen, Järvenpään kaupunki, puh. (09) 27191


 

KUUMA toimielinten syksyn kokousaikoja

KUUMA parlamenti, VPK ja komissio kokoontuvat syksyn aikana seuraavasti.

(27.5.2005)

KUUMA parlamenti, VPK ja komissio kokoontuvat syksyn aikana seuraavasti.

Parlamentti

ti 20.9.    Tuusula klo 18.00
to 27.10. Kerava klo 18.00
ti 15.11.  Nurmijärvi klo 18.00

KUUMA parlamentin kokoukset ovat julkisia.

VPK

ti 13.9.   Nurmijärvi klo 18.00
ti 18.10. Nurmijärvi klo 18.00
ti 8.11.   Nurmijärvi klo 18.00
ti 13.12. Nurmijärvi klo 18.00

Komissio

ti 16.8. Kerava klo 15.00
ke 7.9. Tuusula klo 15.30
ti 4.10. Kerava klo 16.00
ti 1.11. Järvenpää klo 15.00
ti 7.12. Nurmijärvi klo 15.00

KUUMA valtuustojen strategia -tilaisuus 19.8.2005

 

Helsingin seudun yhteistyölle hyväksyttiin sopimus

Helsingin seudun valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat sekä kaupungin/kunnanjohtajat kokoontuivat torstai–iltana yhteistyökokoukseen Nurmijärvelle ja hyväksyivät yhteistyösopimuksen sekä päättivät esittää sen hyväksymistä kuntien valtuustoille.

(7.11.2005)

Toinen Kuuma-kuntien yhteinen Kuumaa kasvua-lehti on ilmestynyt ke 2.11.2005!

Tiedotuslehti Kuumaa Kasvua 2/2005 (pdf-tiedosto, 7,5 Mt)

 

Päihteiden käytöstä on kysyttävä asiakkaalta

Mini-interventio ja päihderiskin tunnistaminen -seminaari pidettiin Hyvinkäällä Hyvinkääsalissa 20.5.2005. Tilaisuus oli PÄIKE-projektin sekä HUUKO-työryhmän yhteistyönä järjestämä seminaari.

(25.5.2005)

Mini-interventio ja päihderiskin tunnistaminen -seminaari pidettiin Hyvinkäällä Hyvinkääsalissa 20.5.2005. Tilaisuus oli PÄIKE-projektin (Keski-Uudenmaan alueen päihdetyön laadullinen kehittämishanke) sekä HUUKO-työryhmän (Keski-Uudenmaan ehkäisevän päihdetyön aluetyöryhmä) yhteistyönä järjestämä seminaari. Tilaisuudessa olivat luennoimassa Järvenpään kaupungin johtava ylilääkäri Mikko Oikkonen sekä Keravan kaupungin johtava lääkäri Leena Piikivi. Mikko Oikkonen toimii myös PÄIKE-projektin ohjausryhmän puheenjohtajana. Tilaisuuteen kokoontui yli 200 sosiaali-, terveys- ja nuorisotyön ammattilaista.

Seminaaripäivän materiaali löytyy osoitteesta: www.sosiaalitaito.fi

 

Matkailukoordinaattori

Keski-Uudenmaan KUUMA-kunnat tiivistävät matkaulualan yhteistyötä ja hakee tehtävään matkailukoordinaattoria.

(20.5.2005)

Keski-Uudenmaan KUUMA-kunnat ( Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula ) tiivistävät matkailualan yhteistyötä alueen matkailuyritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Haemme

MATKAILUKOORDINAATTORIA

jonka tehtävänä on alueen matkailutoimijoiden ( yritykset, yhdistykset, kunnat, oppilaitokset ) yhteistyön kehittäminen, alueellisen markkinoinnin ja myynnin koordinointi sekä alueen matkailupalveluiden tuotteistaminen yhtenäisiksi tuotteiksi/tuotekokonaisuuksi.

Valittavalta henkilöltä odotamme:
- vankkaa käytännön kokemusta matkailualan kehittämistehtävistä
- hyviä yhteistyötaitoja
- soveltuvaa koulutusta ja kielitaitoa
- valmiutta liikkua alueella

Tehtävä on määräaikainen. Työ tulisi ottaa vastaan mielellään 1.8.2005 alkaen. Lisätietoja antavat Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy:n toimitusjohtaja Totti Salko, gsm 0400 708 472 ja Tuusulanjärven Matkailu ry:n puheenjohtaja Pekka Holma, gsm 0400 756675.

Hakemukset palkkatoivomuksineen ja CV 26.5.2005 mennessä osoitteella: Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy, PL 40, 04201 Kerava tai sähköpostitse: marju.miettinen@keuke.fi. Kuoreen tai sähköpostiin tunnus: "Hakemus / matkailukoordinaattori"

 

Parlamentin päätöksiä 17.5.2005

KUUMA –parlamentti kokoontui 17.5.2005 ja esittää kuntien valtuustoille hyväksyttäväksi KUUMA yhteistyösopimuksen, sopimuksen seutuyhteistyön kokeilusta sekä Helsingin seudun yhteistyösopimuksen.

(18.5.2005)

KUUMA –parlamentti kokoontui 17.5.2005 ja esittää kuntien valtuustoille hyväksyttäväksi

- KUUMA yhteistyösopimuksen. Sopimuksessa on sovittu yhteistyön periaatteista, organisaatiosta ja tehtävistä.

- Sopimuksen seutuyhteistyön kokeilusta KUUMA –kunnissa. Sopimuksessa on sovittu tavoista vaikuttaa valtion aluehallinnon päätöksentekoon

- Helsingin seudun yhteistyösopimuksen. Sopimuksessa on sovittu 14 Helsingin seudun kunnan yhteistyöstä ensivaiheessa maankäytössä, liikenneasioissa ja asumisessa. Helsingin seudun yhteistyökokous kokoontuu 19.5.2005 Nurmijärvellä.

Yhteistyösopimus (pdf-tiedosto)

Sopimus seutuyhteistyön kokeilusta (pdf-tiedosto)

Helsingin seudun yhteistyösopimus (pdf-tiedosto)

 

Kuumaa kulttuuria joka kotiin

Kuumaa kulttuuria – lehti jaetaan ensimmäistä kertaa kaikkiin KUUMA-alueen kotitalouksiin toukokuun lopun aikana. Lehdessä esitellään kesän kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa Keski-Uudellamaalla sekä kerrotaan myös paikallisten taiteilijoiden elämästä. Lehden ovat koonneet KUUMA-kuntien kulttuuritoimet.

(18.5.2005)

Kuumaa kulttuuria – lehti jaetaan ensimmäistä kertaa kaikkiin KUUMA-alueen kotitalouksiin toukokuun lopun aikana. Lehdessä esitellään kesän kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa Keski-Uudellamaalla sekä kerrotaan myös paikallisten taiteilijoiden elämästä. Lehden ovat koonneet KUUMA-kuntien kulttuuritoimet.

”Kuumaa kulttuuria –lehden tavoitteena on alueellisen tiedotuksen parantaminen sekä tuoda esille niitä tekemisen ja kokemisen mahdollisuuksia, joita vireä alueemme tarjoaa”, sanoo lehtityöryhmän puheenjohtaja, Tuusulan kulttuuri- ja museotoimenjohtaja Marke Naski. ”Artikkeleissa kerromme paikallisista taiteilijoista, alueen historiasta sekä tapahtumien taustoista. Toivomme, että lehti säilyisi kodeissa menovinkkinä, kun itselle tai vieraille mietitään kesäistä tekemistä.”

Kuumaa kulttuuria –lehden jakeluun on saatu KUUMA-ohjelmasta projektirahoitusta. Jakelualue kattaa Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Tuusulan ja Pornaisten kotitaloudet.

Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja se on tabloid-kokoinen nelivärijulkaisu. Lehden painosmäärä on 67.000 kappaletta. Lehti on jakelussa myös kuntien kirjastoissa, kulttuuri- ja taidelaitoksissa ja matkailuneuvontapisteissä. Lehden pdf-versio on luettavissa myös KUUMAn internetsivuilta.

Kuumaa kulttuuria –lehteä olivat kokoamassa Mikael Karikoski Järvenpäästä, Kristiina Vollar Keravalta, Sirkku Mäkelä Mäntsälästä, Riitta Manka Nurmijärveltä sekä Marke Naski Tuusulasta.

Lehden toimitustyöstä on vastannut Leena Valkonen JL Mediasta ja ulkoasusta AD Krista Jännäri Mainospalvelu Kristasta Oy:sta. Lehti on painettu Keski-Uusimaa Oy:n painotalossa.

Kuumaa kulttuuria 1/05 (pdf-tiedosto, 5 Mt)

Lisätietoja

Marke Naski
Kuumaa kulttuuria – lehtityöryhmän puheenjohtaja
puh. (09) 87 181

Kuuma-parlamenttia valmisteleva puheenjohtajakokous

Kuuma-parlamenttia valmisteleva puheenjohtajakokous pidetään tiistaina 17.5.2005 Järvenpäässä.

Kuuma-parlamenttia valmisteleva puheenjohtajakokous pidetään tiistaina 17.5.2005 Järvenpäässä.

Kokouksen esityslista (pdf-tiedosto)

Kuntalaisille avoin tilaisuus KUUMA–yhteistyöstä

14.4. klo 16-20.30 järjestetään avoin tilaisuus KUUMA-yhteistyöstä Nurmijärven Kiljavan Opistolla.

Tervetuloa 14.4.2005 klo 16-20.30 Nurmijärvelle, Kiljanvan Opiston liikuntasaliin, Kotorannantie 49, 05250 Kiljava, KUUMA-työryhmien esittäytymistilaisuuteen ja KUUMA-yhteistyön informaatio- ja keskustelutilaisuuteen.

Tilaisuus on avoin kaikille KUUMA-kuntien asukkaille.

KUUMA kehitys- ja ympäristökuvan I-vaihe on valmistunut ja nähtävillä

KUUMA-kuntien kehitys- ja ympäristökuvan I-vaiheen laadintaan ryhdyttiin vuoden 2004 helmikuussa. KUUMA –kuntien kehityskuvan avulla pyritään luomaan yhteistä käsitystä KUUMA-alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön muutosvoimista ja kehitysmahdollisuuksista. Kehityskuvatyössä on pohdittu aluerakenteen kehitystä pitkällä aikavälillä. Aineisto on nähtävillä palautteen antamista varten 10.3. – 8.4.2005 välisen ajan.

KUUMA-kuntien kehitys- ja ympäristökuvan I-vaiheen laadintaan ryhdyttiin vuoden 2004 helmikuussa.

KUUMA-alueeseen pääkaupunkiseudun kehysalueena kohdistuu suuria muutospaineita erityisesti Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle suuntautuvan kasvun myötä. Myös laajemmat globalisaatioon liittyvät haasteet tulevat koskettamaan KUUMA-aluetta. Alueen maankäytölliset, liikenteelliset ja luontoon liittyvät vahvuudet tulee hyödyntää sekä laadukkaan elinkeino- että asumisympäristön kehittämisessä.

KUUMA –kuntien kehityskuvan avulla pyritään luomaan yhteistä käsitystä KUUMA-alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön muutosvoimista ja kehitysmahdollisuuksista. Korostuneessa asemassa on KUUMA-kuntien välinen yhteistyö sekä toisaalta KUUMA-alueen ja YTV-alueen välinen jatkuva vuoropuhelu.

Kehityskuvatyössä on pohdittu aluerakenteen kehitystä pitkällä aikavälillä. Nyt vireillä olevan Uudenmaan maakuntakaavan aikajänne ulottuu vuoteen 2025, kehityskuvassa tarkastellaan tulevaisuutta osin pitemmällekin.

Kehitys- ja ympäristökuvan I-vaiheessa on koottu tarvittava tausta-aineisto ja hahmoteltu 3 skenaariomaista visiovaihtoehtoa. Nämä muodostavat lähtökohdan jatkotyölle, jossa vaihtoehdoista kehitetään tavoitevisio. Vaihtoehtojen myönteisistä ominaisuuksista syvennetään ja hahmotellaan sitä, millainen tavoitevisio voisi olla ja millaisilla prosesseilla sen toteuttamista voidaan edistää. Lopullinen visio syntyy vasta laajan vuorovaikutusprosessin jälkeen. KUUMA-alueprofiilin pitkäjänteiseen kehittämiseen on nyt oikea aika tarttua myös maankäyttöstrategian muodossa.

Aineisto on nähtävillä palautteen antamista varten 10.3. – 8.4.2005 välisen ajan.

Tiivistelmä (pdf-tiedosto 460 kt)

Esityskalvot (pdf-tiedosto 2,4 Mt)

Raportti kokonaisuudessaan - osa 1 (pdf-tiedosto 2,6 Mt)

Raportti kokonaisuudessaan - osa 2 (pdf-tiedosto 3,5 Mt)

Jos pdf-tiedostojen avautumisen kanssa on ongelmia, talleta tiedosto ensin omalle koneelle ja avaa tiedosto koneeltasi.

Lisätietoja

KUUMA-kuntien kaavoituspäälliköt

• llkka Holmila, kaupunginarkkitehti, Järvenpään kaupunki, pj.
• Lea Piistari-Niemelä, kaavoituspäällikkö, Keravan kaupunki
• Merja Vikman-Kanerva, kaavoituspäällikkö, Mäntsälän kunta
• Aarno Kononen, kaavoituspäällikkö, Nurmijärven kunta
• Ulla-Maija Upola, aluearkkitehti, Pornaisten kunta
• Pertti Kyyhkynen, kaavoituspäällikkö, Tuusulan kunta

Tarjouspyyntö elintarvikkeista

Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Tuusulan, Mäntsälän ja Nurmijärven kunnat pyytävät yhteisesti tarjoustanne eri kulutusyksiköissämme käytettävistä, oheisten tarjouslomakkeiden mukaisista elintarvikkeista hankintakaudelle 1.8.2005 - 31.7.2007 + mahdollinen yksi optiovuosi.

Tarjouspyyntöasiakirja (pdf-tiedosto)

Kala, maito, juurrekset, vihannekset ja leipätuotteet (Excel-tiedosto)

Lihatuotteet (Excel-tiedosto)

Teolliset tuotteet (Excel-tiedosto)

Tarjouspyyntö jälleenrakennuskausi-verkkonäyttelyn visuaalisesta suunnittelusta ja toteuttamisesta

Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan museot ovat yhdessä toteuttamassa Jälleenrakennuskausi-verkkonäyttelyä koululaisille. Museot hankkivat ja tuottavat näyttelyn sisällön. Työryhmä pyytää tarjousta näyttelyn visuaalisesta suunnittelusta ja toteuttamisesta.

Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan museot ovat yhdessä toteuttamassa Jälleenrakennuskausi-verkkonäyttelyä koululaisille. Museot hankkivat ja tuottavat näyttelyn sisällön. Työryhmä pyytää tarjousta näyttelyn visuaalisesta suunnittelusta ja toteuttamisesta.

Tarjouspyynnön tarkempi sisältö selviää tarjouspyyntöasiakirjasta.

Tarjouspyyntöasiakirja (pdf-tiedosto)

KUUMA-kuntien valtuustoseminaari 17.3.2005

KUUMA –kuntien kaupungin/kunnanvaltuutetuille

Tervetuloa 17.3.2005 klo 17.00 Keravalle, Keuda-talon Kerava -saliin, Keskikatu 3 a, KUUMA –kuntien valtuustoseminaariin. KUUMA –kumppanuusohjelman sisältöä kehitetään. Seminaarissa käsitellään muutostekijöitä, jotka vaikuttavat sekä kuntien strategisiin valintoihin että KUUMA –yhteistyön tavoitteisiin.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki puhuu tilaisuudessa aiheesta
Globalisaatio, talouden kehitys ja alueiden kilpailukyky.

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisen asiantuntijat koolla Järvenpäässä 27.1.2005

Keski-Uudenmaan mielenterveys- ja päihdefoorumi kokosi yli 200 alan asiantuntijaa yhteen Järvenpään lukioon torstaina 27.1.2005. Tapahtuman keskeisenä tavoitteena oli etsiä yhteistä linjaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseen Keski-Uudenmaan alueella.

Yhteistyössä oli mukana kuntapäättäjiä, kuntien viranhaltijoita, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien edustajia ja kuntalaisia. Foorumissa esittäytyi myös 20 alan palveluntuottajaa foorumin yhteyteen kootussa näyttelyssä.

Foorumin puheenvuoroissa pohdittiin mielenterveyden käsitettä, mielenterveys- ja päihdetyön yhteistä kehittämistä, kuntien ja erikoissairaanhoidon rooleja laadukkaiden palvelujen tuottamisessa ja järjestöjen osuutta palveluissa. Ohjelmassa oli myös tulevaisuustyöryhmät, joissa luotiin yhteistä visiota seudullisten palvelurakenteiden kehittämisestä. Tapahtuman järjestelyissä olivat mukana Keski-Uudenmaan kunnat ja sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaito.

Foorumi oli osa STM:n ja KUUMA –kuntien sekä Hyvinkään rahoittamaa Mielenterveys- ja päihdetyön seutukehittäjä –hanketta. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa toimintamalli mielenterveys- ja päihdetyön toteuttamiseen siten, että kuntalaisten hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävä sekä häiriöitä ja päihdeongelmia ehkäisevä työ on toimivaa ja tuotetut palvelut ovat laadukkaita. Tavoitteena on sujuvoittaa yhteistyötä kuntien perus- ja erityispalveluiden, sosiaali- ja terveyssektorin, eri ammattiryhmien sekä muiden toimijoiden (kolmas sektori, seurakunnat, yksityiset palveluntuottajat) välillä. Perimmäisenä pyrkimyksenä on tuottaa mahdollisimman laadukkaita ja tarkoituksenmukaisia päihde- ja mielenterveyspalveluja Keski-Uudenmaan asukkaille. Hanke päättyy tämän vuoden lopussa.

Lisätietoja

Erikoissuunnittelija Hilkka Kärkkäinen, puh. (09) 8620 0656 tai GSM 0400 743 811, s-posti: hilkka.karkkainen@jarvenpaa.fi

Toimintakertomus 2004

(17.2.2005)

KUUMA-parlamentti kokoontui 15.2.2005 Nurmijärvellä ja hyväksyi toimintakertomuksen 2004.

KUUMA-toimintakertomus 2004 (pdf-tiedosto)

KUUMA parlamentin kevään kokousaikataulu

ti 15.2. Nurmijärvi
ti 12.4. Pornainen
ti 17.5. Järvenpää
ti 21.6. Kerava

Parlamentin kokoukset alkavat klo 18.00 ja ovat julkisia.

KUUMA –kuntien valtuutettujen/luottamushenkilöiden yhteinen luentosarja vuonna 2005

Vuoden 2005 aikana luottamushenkilöille järjestetään Kuuma –kuntien yhteinen yhteensä seitsemän tilaisuutta käsittävä luentosarja oheisen ohjelman mukaisesti.

Vuoden 2005 aikana luottamushenkilöille järjestetään Kuuma –kuntien yhteinen yhteensä seitsemän tilaisuutta käsittävä luentosarja oheisen ohjelman mukaisesti.

Luentosarjan tavoitteena on tuottaa edullisesti uuden valtuustokauden luottamushenkilökoulutusta, tuoda ajankohtaisia katsauksia valtakunnallisesti ja alueellisesti kuntien strategiatyön pohjaksi, tutustuttaa kuntien luottamushenkilöitä toisiinsa sekä tehostaa Kuuma –kuntien yhteistoimintaa.

Luentosarja on suunniteltu yhteistyössä Kuuma –kuntien ja Järvenpään työväenopiston kanssa. Käytännön järjestelyistä vastaa vuoden 2005 puheenjohtajakunta Nurmijärvi.

Luentosarja on tarkoitettu Kuuma –kuntien valtuutetuille, kunnan/kaupunginhallituksen jäsenille, lautakuntien jäsenille, kuntayhtymäedustajille, viranhaltijajohtoryhmän jäsenille ja kansalaisopistojen rehtoreille.

Ilmoittautumiset luentosarjan tilaisuuksiin aina edellisen viikon tiistaihin mennessä omaan kuntaan/kaupunkiin.

Torstai-illat klo 18-21

I istunto 27.1.2005
VALTUUTETTU KUNNAN PÄÄTTÄJÄNÄ
Paikka: Järvenpää, Juhani Aho –sali
Luennoitsija: Toimitusjohtaja Ari Kolehmainen, Efeko Oy
Alueellinen puheenvuoro: Valtuutettu Tapani Ranki, Kerava
Puheenjohtaja: Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen

II istunto 3.2.2005
PÄÄTÖKSENTEKO KUNNASSA - KOKOUSTEKNIIKKA
Paikka: Kerava, Nikkarin koulun auditorio
Luennoitsija: Johtava lakimies Heikki Harjula, Suomen kuntaliitto
Puheenjohtaja: Keravan kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin

III istunto 10.2.2005
KUNTATALOUS
Paikka: Kerava, Nikkarin koulun auditorio
Luennoitsija: Finanssineuvos Immo Pohjola, Valtiovarainministeriö
Puheenvuoro: Teollisuusneuvos Pertti Valtonen, Kauppa- ja teollisuusministeriö
Alueellinen puheenvuoro: Talousjohtaja Tuula Valtonen, Nurmijärvi
Puheenjohtaja: Keravan kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin

IV istunto 17.2.2005
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT
Paikka: Mäntsälä, kunnantalon auditorio
Luennoitsija: Lääkintöneuvos Jouko Isolauri, Sosiaali- ja terveysministeriö
Alueellinen puheenvuoro: Sosiaali- ja terveysjohtaja Jukka Salminen, Järvenpää
Puheenjohtaja: Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo

V istunto 3.3.2005
SIVISTYS JA KULTTUURI
Paikka: Tuusula, Hyökkälän koulun auditorio
Luennoitsija: Pääjohtaja Kirsi Lindroos, Opetushallitus
Alueellinen puheenvuoro: Sivistyspalvelualueen päällikkö Esko Seppä, Nurmijärvi
Puheenjohtaja: Tuusulan kunnan edustaja

VI istunto 14.4. 2005
KUUMA SEUTUKUNTAYHTEISTYÖ
Paikka: Nurmijärvi, Kiljavan Opiston auditorio
Luennoitsija: Projektijohtaja Ulla-Maija Laiho, Sisäasiainministeriö – Aluekeskusohjelma
Alueellinen puheenvuoro: Ohjelmajohtaja Kirsi Mononen – Kuuma –yhteistyö
Puheenjohtaja: Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm

VII istunto 15.9.2005
ASUNTO, KAAVOITUS, MAA – JA ELINKEINOPOLITIIKKA
Paikka: Pornaisten yläasteen liikuntasali/juhlasali
Luennoitsijat: Avoinna
Puheenjohtaja: Pornaisten kunnanjohtaja Juhani Vähähyyppä

Lisätietoja: Hallintosihteeri Anne Pölönen, puh. (09) 2500 2013

KUUMA puheenjohtajuus siirtyi vuoden alusta Nurmijärven kunnalle.

KUUMA parlamentti on hyväksynyt toiminta- ja taloussuunnitelman 2005 ja esittää sen hyväksymistä kuntien valtuustoille. Komissio on nimennyt KUUMA työryhmät ja niiden kokoonpanot vuonna 2005.

2006

Kiljavan sairaalan kuntoutuspalvelujen tuottajat kilpailutetaan

Kiljavan sairaalan omistus siirtyy vuoden vaihteessa HUS:lta Kiljavan Sairaala Osakeyhtiölle. Yhtiön osakkaita ovat Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kunnat. Myös HUS-kuntayhtymä on edelleen mukana osaomistajana. Sairaalan myyntiä koskeva kauppakirja allekirjoitettiin torstaina 28.12.2006.

Kiljavasta tehdään kuntoutukseen erikoistunut sairaala, jonka palvelut hankitaan yksityisiltä palvelutuottajilta. Sairaalan hallitus pohjusti ensi vuoden helmikuussa alkavaa tarjouskilpailua järjestämällä kuntoutusalan palvelutuottajille ennen joulua seminaarin Järvenpäässä. Paikalla oli runsaat puolenkymmentä kiinnostunutta yritystä.

– Kiljavan uusi toimintamalli, jossa yhtiö tarjoaa valmiit tilat ja yksityiset tuottajat tarjoavat palvelut, on kiinnostanut ilahduttavasti alan toimijoita. Käymme lähempiä neuvotteluja yrittäjien kanssa tammikuussa ja varsinainen tarjouskilpailu käynnistyy helmikuussa. Maaliskuussa vertailemme tarjoukset ja huhtikuussa on päätöksenteon aika, aikatauluttaa Kiljavan Sairaala Oy:n vt. toimitusjohtaja Kirsi Mononen.

Kiljava palvelee terveydenhuollon kokonaisuutta

Kiljavan sairaalan hoitopaikkojen määräksi on suunniteltu 120 sairaansijaa. Toiminta käynnistyy vaiheittain. Sairaala toimii osana alueellista kuntoutuksen palveluketjua ja se myy palveluja omistajakunnilleen. Kiljavan palveluja kunnat käyttävät oman tarpeensa mukaisesti ostamalla ne sairaalalta. Tavoitteena on siirtää sairaalahoidon painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja näin parantaa terveydenhuollon tuottavuutta.

Kiljavan sairaalaan saneerataan neljä kuntoutusosastoa. Sairausryhmittäin osastot jakautuvat neurologiaan (Neuro), ortopediaan ja traumatologiaan (Tules), keuhkosairauksiin ja sisätauteihin (Medisiininen) sekä geriatriseen, eli vanhusväestön kuntoutukseen. Kuntoutus on tavoitteellista ja sen päämääränä on potilaan kotiuttaminen.

Sairaalan remontin suunnittelu on edennyt aikataulussaan ja muutostyöt käynnistyvät ensi vuoden alkupuolella. Potilashuoneista tehdään väljiä; kahden hengen huoneet ovat lähes 32 m2:n kokoisia ja yhden hengen huoneet 13,5 m2. Huoneissa on oma kylpyhuone ja wc ja varustelussa huomioidaan kuntoutuksen tarpeet. Sairaalaan tulee allaskuntoutusosasto. Remontin kustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että ensimmäiset potilaat otetaan sisään sairaalaan syksyllä 2008.

Kiljavan Sairaala Oy:n hallituksen puheenjohtaja Raimo Lahti näkee Kiljavan käyttöönoton tarpeellisena alueen kuntien kannalta. Sairaanhoitoalueen väestömäärä on jo runsaat 170.000 ja kasvaa kaiken aikaa. Yli 65-vuotiaiden määrän ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Palvelutarve lisääntyy nopeasti, eikä terveyskeskuksilla ei ole resursseja vaativaan kuntoutukseen. Keskitetty, ammatillinen kuntoutus parantaa palvelumahdollisuuksia ja säästää kustannuksia.

Kiljavan sairaalan toiminnan käynnistämistä ja remonttia on nimetty vetämään markkinointiekonomi Jari Lehto. Hän aloittaa Kiljavan sairaalan projektipäällikkönä 1.1.2007. Lehto on aikaisemmin toiminut Satalinna Palvelut ja -kuntoutus Oy:n toimitusjohtajana.

Lisätietoja
Raimo Lahti, Kiljavan Sairaala Oy hallituksen puheenjohtaja, 040 520 4686
Kirsi Mononen, KUUMA -yhteistyöjohtaja, p. 040 569 5511

Kerava vuoden 2007 KUUMA-puheenjohtaja: Ylikunnallisia palvelu-uudistuksia toteutusvalmiiksi

Keravan vuoro on ensi vuoden alusta hoitaa KUUMA-kuntien eli Keravan, Järvenpään, Tuusulan, Nurmi-järven, Mäntsälän ja Pornaisten yhteistyöverkoston puheenjohtajuutta.

Keravan tavoitteena on hyödyntää aiempina KUUMA-vuosina tehty mittava valmistelutyö ja vaikuttaa siihen, että joitakin merkittäviä palvelu-uudistuksia saadaan toteutusasteelle. Ne voitaisiin toteuttaa vuoden 2008 alusta ylikunnallisina palveluina joko aluksi muutaman kunnan kesken tai yhdessä kaikkien kanssa. Jotta tähän päästään, se edellyttää kaikilta kunnilta sitoutumista ja halua tehdä päätöksiä ny-kyistä ripeämmin. Mahdollisuuksia on esimerkiksi ensihoidon, terveyskeskuspäivystyksen, henkilöstö-palvelukeskuksen ja ympäristötoimen uudelleen järjestelyssä.

Palvelu-uudistusten toteuduttua alueen kuntalaiset voisivat halutessaan käyttää palveluja yli kuntarajojen.

Maankäytön, liikenteen ja asumisen osalta Keravan tehtävänä on luoda yhteistyössä muiden KUUMA-kuntien kanssa yhteinen näkemys alueen maankäytöstä tulevaisuudessa. Tämä esitys on tarkoitus liittää osaksi Helsingin seudun vastaavaa suunnitelmaa.
"Yhteisellä KUUMAn näkemyksellä varmistetaan KUUMA-alueen etua, kun tehdään Helsingin seutua koskevia maankäyttöön liittyviä päätöksiä", kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin painottaa. 

Elinkeinopolitiikassa KUUMAn haasteena on lisätä alueen työpaikkaomavaraisuutta ja varmistaa työvoiman saatavuus alueella. Kerava haluaa, että KUUMA-alueen yhteinen elinkeinopolitiikka alkaa näkyä myös käytännössä. Alueella toimivien oppilaitosten, kuntien elinkeinotoimien sekä yritysten ja järjestöjen yhteistyötä tulee tiivistää.

Tällä hetkellä KUUMA-yhteistyö on onnistunut parhaiten edunvalvonnassa. KUUMA-kuntien mielipiteellä on merkitystä areenoilla, joilla puhutaan esimerkiksi Helsingin seudun kehittämisestä. Myös omistajapolitiikka on selkiytynyt. KUUMAlla alkaa olla yhteistä tahtoa niissä kuntayhtymissä, kuten esimerkiksi HUS, joissa se on mukana.

Keravan puheenjohtajuuskautena KUUMA-kunnat antavat yhdessä sisäasianministeriölle puitelain mukaisen selvityksen palvelujen järjestämisestä alueella. Käytännössä valmistelutyö on tehtävä maaliskuun loppuun mennessä, jonka jälkeen se lähtee lausuntokierrokselle kuntiin. Selvitys luovutetaan ministeriölle kesäkuussa.


Lisätietoja:
kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin, puh. 09 2949 2310
KUUMA-yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, puh. 040 569 5511

KUUMA on Keravan, Järvenpään, Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän ja Pornaisten vuonna 2003 perustama yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kehittää aluetta kilpailukykyisenä ja omaleimaisena asuin- ja yritysympäristönä sekä hoitaa kuntien tehtäviä yhdessä. KUUMA-alueen kokonaispinta-ala on noin 1409 neliökilometriä ja sillä asuu vajaat
170 000 ihmistä.

KUUMA-hallitus otti kantaa liikennesuunnitteluun

PLJ 2007 ja Rautatieliikenne 2030 lausunnot

KUUMA-alue on kytkettävä entistä tiiviimmin Helsingin seudun liikennesuunnitteluun. Hallitus antoi lausunnon YTV:lle pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta PLJ 2007 sekä ratahallintokeskuksen rautatieliikenne 2030 -suunnitelmasta.

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman PLJ 2007 luonnoksessa on esitetty maankäytön ja liikenteen kehitysvisioita vuoteen 2030. Kehittämissuunnitelmassa esitetään suurten liikennehankkeiden, kuten Kehä III parantamisen, kehäradan ja länsimetron rakentamisen ohella ns. teemapaketteja, jotka sisältävät mm. bussiliikenteen sujuvoittamista ja liityntäliikenteen sekä vaihtopysäkkien kehittämistä.

PLJ 2007 on pääkaupunkiseudun, eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan suunnitelma, mutta sen vaikutukset ulottuvat koko KUUMA-alueelle. KUUMA -hallitus katsoo, että jatkossa PLJ- ja KUUMA -alueen sekä muiden Helsingin seudun kuntien liikennejärjestelmää on kehitettävä tasapainoisena kokonaisuutena, jossa mukana ovat myös KUUMA -alueen kärkihankkeet:

- Klaukkalan ohikulkutie
- Hyrylän Itäinen ohikulkutie ja Keravantie
- Kehä IV
- Järvenpää-Nurmijärvi -yhteys
- Keravan logistiikka-alueen liittymä Lahdentielle
- sekä pääradan kapasiteetin lisääminen

Kehäradan rakentaminen ja ulottaminen lentokentälle sekä säteittäisten tieväylien bussiliikennettä helpottavat hankkeet palvelevat joko suoraan tai välillisesti koko KUUMA-aluetta. Suunnitelman mukaan joukkoliikenteen nopeutta ja toimintavarmuutta parannetaan pääväylillä mm. rakentamalla joukkoliikennekaistoja ja liittymäohituksia sekä parantamalla pysäkkijärjestelyjä. KUUMA-kunnat esittävät, että joukkoliikenteen sujuvoittamistoimet ulotetaan Kampin terminaaliin saakka, siis myös Helsingin sisäiseen katuverkkoon, jotta niin Helsingin kuin YTV:n ja kehysalueen bussiliikenne sujuisi myös ruuhkissa.

Rautatieliikenteessä häiriöalttius ja kapasiteettipula eivät KUUMA-hallituksen mielestä näy riittävän hyvin YTV:n suunnitelmissa. Helsingin aseman lisäksi häiriöt esiintyvät yleisesti pääradalla YTV:n ulkopuolella Kerava-Riihimäki välillä.

Poikittaistiet Lahdentien ja Hämeenlinnan väylän välille kuuluvat toteuteltavien hankkeiden listalle.  Vuosaaren sataman aiheuttamien raskaan liikenteen ja jakeluliikenteen lisääntymiseen tulee varautua ja huomioida myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisten poikittaisväylien kehittäminen.  Pääkaupunkiseudun ja kehysalueen liikennehankkeiden toteutus ja vaikuttavuus tulee sovittaa yhteen nykyistä paremmin.

Liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 2007 on luettavissa internetissä.

Rautatieliikenne 2030 -suunnitelma

Ratahallintokeskus on laatinut Rautatieliikenne 2030 -suunnitelman. Se tähtää rataverkon kunnon ja toiminnallisuuden parantamiseen sekä nykyisen laajuuden säilyttämiseen.

Pääradan parantaminen ja kehärata ovat uusia 2008–2015 aloitettavia hankkeita.  Pääradan koko kapasiteetti Helsinki-Riihimäki osuudella on jo käytössä. Vuosaaren sataman valmistuminen v. 2008 lisää tavaraliikennettä. Kapasiteettiongelmat edellyttävät, että pääradalle laaditaan välittömästi parantamissuunnitelma. KUUMA -hallitus toteaa, että pääradan sekä kehäradan investointien lisäksi on tärkeää suunnitella liityntäpysäköinti ja liityntäliikenne ja sopia niiden toteutusvastuusta.

Raideliikenteen nopeuttamiseen tähtäävät toimenpide-ehdotukset ovat oikean suuntaisia, mutta tarjonnan määrä ja laatu sekä pitkän aikavälin kilpailukyky muiden joukkoliikennemuotojen ja yksilöllisten kulkumuotojen kanssa ovat jääneet vähälle huomiolle.

Rautatieliikenne 2030 -suunnitelma on luettavissa osoitteessa: http://www.rhk.fi/?x31161=1544648.

Lisätietoja
Kunnaninsinööri Antti Kalliomäki, p. 040 314 3550
Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, p. 040 569 5511

Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan yhteinen seudullinen talousprojekti etenee

(13.12. ja 19.12.)

Järvenpään kaupunginhallitus, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kunnanhallitukset tekivät lokakuun aikana päätökset taloushallinnon seudullisen yhteistyön tiivistämisestä kuntarajat ylittäen.

Projektin tarkoituksena on mahdollistaa projektiin mukaan lähtevien kuntien seuraavien toimintojen hoitaminen seudullisessa yhteistyössä vuoden 2008 alkuun mennessä:

• peruskirjanpito ja ulkoinen raportointi 
• taloushallinnon järjestelmien tietotekninen ylläpito ja tuki (palvelun osto tietotekniikkayritykseltä)
• järjestelmien käyttötuki (järjestelmäkilpailutuksen osana)
  

Tuusula toimii isäntäkuntana

Projekti toteutetaan siten, että Tuusulan kunta toimii projektin ja seudullisen palvelutoiminnan vetäjänä vuoden 2009 alkuun asti ja vastaa näin ollen edellä esitettyihin tavoitteisiin pääsemisestä.
Seudullisen taloushallintoyhteistyön tavoitteena on toisaalta kyetä vastaamaan kasvavien kuntien palvelutuotannon vaatimasta taloushallinnosta mahdollisimman kustannustehokkaasti ja toisaalta siten, että taloushallintopalvelujen laatu ei heikkene. Yhteistyön lisäksi tietotekniikka antaa mahdollisuudet suoriutua tehtävistä myös luonnollisen poistuman kautta väistämättä pienenevillä henkilöstöresursseilla parantamalla palvelujen tuottavuutta.

Kustannukset pienenevät yhteistyöllä

Projektiin mukaan tulevien kuntien keskitetyn laskentatoimen ja kirjanpidon kustannukset vuositasolla ovat yhteensä noin 2 miljoonaa euroa.  Seudullisen yksikön muodostamisen ja yhteisen tietotekniikan hyödyntämisen myötä summaa on mahdollista pienentää 5 vuoden tähtäimellä noin 20 %:lla,  vaikka  yksikön muodostaminen edellyttääkin satsauksia.  Järjestelmien uudistamisella saavutetaan myös selkeitä laadullisia parannuksia nykyiseen toimintaan nähden.

Projekti käynnistyi yhteisten taloushallinnon järjestelmien kilpailutuksella 14.12.2006

Kilpailutus koskee seuraavia taloushallinnon osa-alueita:

• peruskirjanpito, johon kuuluvat sisäinen ja ulkoinen kirjanpito ja tilinpäätös, käyttöomaisuuskirjanpito, ostolaskujen käsittely ja ostoreskontra,  laskutus ja myyntireskontra, luotonvalvonta ja perintä ja konsernitilinpäätös sekä liittymät ulkopuolelle jääviin ohjelmistoihin
• taloussuunnittelu ja seuranta sekä näitä tukevat helppokäyttöiset ja tehokkaat työkalut raportointi, sisältäen mahdollisimman pitkälle automatisoidun ulkoi-sen raportoinnin ja sisäisen hajautetun toimintojen seurantaa ja joh-toa tukevan raportoinnin nykyaikaisin välinein sekä tietovaraston
• sähköinen hankinta, jonka tulee sisältää vähintään integroitu ja automatisoitu tilauksesta maksuun -prosessi
• tuote- ja toimintopohjainen kustannuslaskenta (optiona), suorite-pohjaisen hinnoittelun seurannan mahdollistava ohjelmisto
• matkahallinta (optiona), lähinnä vain kulu- ja matkalaskujen käsittely ja liittymät palkanlaskentaan

Tarjouksessa pyydetään optiona Pornaisten kunnan mahdollinen mukaan tuleminen yhteisen palvelun piiriin. Tarjousaika päättyy 8.1.2007. 

Uusien järjestelmien on suunniteltu olevan käyttövalmiina vuoden 2008 alusta lähtien.


Tarjouspyyntö:

Järvenpään kaupunki ja Mäntsälän, Nurmijärven sekä Tuusulan kunnat pyytävät tarjouksia seudullisesta tietojärjestelmäkokonaisuudesta, joka koostuu seuraavista osa-alueista:

• kirjanpito
• konsernitilinpäätös
• käyttöomaisuuslaskenta
• myyntireskontra
• yleislaskutus
• perintä
• ostoreskontra
• laskujen sähköinen käsittely
• hankinta
• edellä mainittujen ohjelmien ylläpito- ja tukipalvelu
• käyttöpalvelu
  

Kyseessä on kynnysarvon ylittävä, avoimella hankintamenettelyllä toteutettava hankinta. Myös osatarjoukset huomioidaan.

Tarjousaika päättyy 8.1.2007 klo 15.00

Lue lisää tarjouskilpailusta

Seudullinen sosiaalipäivystys alkaa vuoden alussa Keski-Uudellamaalla

 11.12.2006

Seudullinen sosiaalipäivystys käynnistyy KUUMA-kunnissa ja Hyvinkäällä vuoden alussa. Sosiaalipäivystyksen tehtävänä on hoitaa sosiaalityötä edellyttävät kiireelliset asiat ja poliisin toimintaan liittyvät sosiaalityötä vaativat tapaukset sosiaalitoimistojen aukiolojen ulkopuolella.

Tällaisia tehtäviä ovat mm. kiireelliset lasten hoidon riittävyyden arvioinnit ja lapsiperheiden eri-tyisvaikeudet sekä akuutit kriisit. Tehtävät toteutetaan useimmiten yhteistyössä poliisin kanssa.

Seudullisessa sosiaalipäivystyksessä ovat mukana Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula sekä Hyvinkään ja Keski-Uudenmaan kihlakuntien poliisilai-tokset.Sosiaalipäivystys alkaa 1.1.2007 ja päättyy 31.5.2008.

Sosiaalipäivystäjä on tavoitettavissa hätäkeskuksen kautta. Hätäkeskus arvioi asiakkaan avun tarpeen kiireellisyyden ja ottaa sen perusteella tarvittaessa yhteyttä sosiaalipäivystäjään tai asi-akkaan kotikunnan työntekijään.

 Sosiaalipäivystäjä antaa asiakkaille virka-ajan ulkopuolella heidän tarvitsemansa akuuttiavun. Jatkoapua asiakas saa oman kotikuntansa sosiaalityöntekijältä. Myös poliisi, pelastustoimi ja terveydenhuollon yksiköt voivat ottaa yhteyttä sosiaalipäivystäjään hätäkeskuksen kautta.

Sosiaalipäivystyksessä toimii viisi sosiaalityöntekijää: kaksi on palkattu hankerahoituksella ja lisäksi Hyvinkää, Järvenpää ja Kerava ovat palkanneet kukin yhden sosiaalityöntekijän sosiaali-päivystyshankkeeseen.

Lisätietoja: · projektipäällikkö Riitta Suonurmi p. 040 569 2039, etunimi.sukunimi@tuusula.fi

Järjestöfoorumi otti kantaa kuntapalveluihin

5.12.2006

Kuka vaikuttaa -hankkeen järjestöfoorumi pohti seudullisten palvelujen järjestämiseen liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia maanantaina Keravalla. Paikalla oli edustajia 18 järjestöstä, yhdistyksestä tai yhteisöstä.

KUUMA-kunnissa käynnistyi syksyllä yhteisen palvelustrategian laatimistyö. Hankkeen avulla pyritään löytämään ne kunnalliset palvelut, jotka voidaan järjestää yhteisesti kuntarajat ylittäen ja joiden avulla koko palveluverkko saadaan seudullisesti tehokkaaseen käyttöön. Foorumissa koottiin järjestöjen ajatuksia strategiatyön pohjaksi.

Palvelujen järjestämistä pohdittiin työryhmissä neljän kysymyksen kautta: Mitä palveluja voitaisiin järjestää seudullisesti kuntarajat ylittäen? Mitä hyötyä seudullisten palvelujen järjestämisestä voisi olla? Mitä epäilyjä seudullisia palveluja kohtaan voi olla, millä toimenpiteillä niitä voidaan vähentää? Miten palvelut tulisi järjestää seudullisena? Mitä täytyy ottaa huomioon ja tehdä, jotta kuntien asukkaat voisivat mahdollisimman vaivattomasti käyttää palveluja?

Järjestöfoorumin mielestä terveyteen ja sairauteen liittyvät neuvontapalvelut voisi järjestää seudullisena. Osa vammaispalveluista voisi olla seudullisia kuten kuljetukset, avustajapankki ja tulkkaukset. Avustajapalvelua kaivattiin myös terveille vanhuksille. Kouluissa järjestettävät tukipalvelut, lapsiperheiden palvelut, päivähoito, erikoislääkärin palvelut, vanhusneuvolat, erikoisruokapalvelut, seulontatutkimukset, kuntoutuspalvelut ja laitosasiakkaiden aktivointipalvelut ovat esimerkkejä palveluista, jotka sopivat foorumin mukaan seudullisesti järjestettäviksi.

Seudullistaminen tuo tasa-arvoa palveluihin

Palvelujen seudullistamisen hyötyinä foorum piti mm. monipuolisuuden lisääntymistä, asiantuntijuuden vahvistumista ja säästöjen saamista niin kunnille kuin asiakkaille esimerkiksi yhteisten hankintojen ja tilojen kautta. Etuja on myös yhdenmukainen palvelujen hinnoittelu, yhteinen tietopankki, palvelujen laatu, tasa-arvoisuus palveluissa ja erikoisosaamisen hyödyntäminen. Foorumilla oli huoli työntekijöiden riittävyydestä palvelutehtävissä ja seutuyhteistyöstä toivotaan ratkaisua henkilöstön saatavuuden ongelmiin. Maahanmuuttajien koulutusta ja työnsaantia voidaan edistää yhteistyöllä.

Epäilyjä seutuyhteistyössä herätti mm. se, onko palvelujen saatavuus ja laatu tasavertaista. Mitkä ovat kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet, käykö tilanne hallitsemattomaksi, haukataanko liian suuri pala, kyseltiin foorumissa. KUUMA-alueella asuu runsaat 160 000 asukasta. Lähipalvelujen menettämistä pelättiin ja kysyttiin, kenellä on henkilökohtainen huoli asiakkaasta, kulkeeko tieto riittävästi ja tuleeko lisää byrokratiaa.

Jos palvelut järjestetään seudullisena, on turvattava myös alueelliset ja lähipalvelupisteet. Liikenneyhteydet on otettava huomioon, sillä KUUMA-alueen liikenneverkko on ongelmallinen. Poikittaisyhteyksiä puuttuu ja matkat saattavat nousta kuntien välillä palvelupisteestä toiseen hyvinkin pitkiksi. YTV-järjestelmän ulottamista koko alueelle toivottiin.

Asioista ja palveluista tiedottamista tulee tehostaa ja siinä tulee käyttää useita kanavia. Palveluista pitää tietää, niihin pitää päästä ja niiden tulee olla laadukkaita, kiteytti järjestöfoorumi. Kaikkea tulisi katsoa seudullisesta KUUMA-näkökulmasta, jos ei ole aivan välttämätöntä katsoa palvelun järjestämistä pelkästään oman kunnan kannalta. Seudullinen kuuntelu ja kansalaisvaikutusten huomioiminen tulisi kuulua luonnollisena osana myös virkamiestoimintaan. Foorumi kaipaa virka- ja luottamusmiehiltä läsnäoloa kokouksissa ja yhteisissä tapaamisissa.

Järjestöt kertoivat olevansa kiinnostuneita olemaan mukana mm. vammaispalvelujen seudullisessa kehittämisessä, omaishoidon kysymyksissä, senioreiden info-pisteen luomisessa, koulujen ja perheiden tukipalvelujen järjestämisessä sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa.

Kuka vaikuttaa –hanke

Kuka vaikuttaa -hanke on Uudenmaan sosiaaliturvayhdistyksen hallinnoima ja Raha-automaattiyhdistyksen tukema kansalaisten vaikuttamista edistävä projekti, joka on toiminut KUUMA-alueella puolitoista vuotta. Hanke on kohdistettu etusijassa sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Työn tavoitteena on lisätä järjestöjen ja yhdistysten välistä yhteistyötä ja nostaa kolmannen sektorin osaamista, ajatuksia ja ehdotuksia entistä tiiviimmin mukaan kunnalliseen päätöksentekoon.

Lisätietoja: Seutuverkostokehittäjä Anne Aholainen, p. 050 438 1962 www.kukavaikuttaa.net

KUUMA –parlamentti kokoontui tiistaina 21.11.2006

(24.11.2006)

KUUMA –parlamentti kokoontui tiistaina 21.11.2006 ja

- valitsi yhteistyöjohtaja Kirsi Monosen jatkamaan tehtävässä 1.1.2007 lukien toistaiseksi.

- hyväksyi toiminta- ja taloussuunnitelman 2007: 
   o Kuntarajat ylittävien palvelujen suunnittelua jatketaan valmistelua nopeutetaan 
   o Maankäytön yhteistyötä tiivistetään sekä KUUMA –alueella että osana Helsingin seudun yhteistyötä 
   o Liikennejärjestelmän kärkikohteet on sovittu, toteutusta edistetään ja joukkoliikenteen lippujärjestelmää suunnitellaan
   o Edunvalvontaa ja omistajapolitiikkaa linjataan yhteistyössä

- hyväksyi henkilöstöstrategian. Sen toteutuksesta sovitaan yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa

 - kuuli selostuksen maankäytön kehitys- ja ympäristökuvasta. Se on KUUMA –alueen yhdyskuntarakenteen kokonaistarkastelu ja on lähtökohtana maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyölle. Kokonaisuus on parhaillaan laajalla lausuntokierroksella.

Lisätietoja: Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen 040 569 5511

http://www.kuuma.fi/julkaisut.asp



 

KUUMA-alueelle määritellään kuntarajat ylittävät palvelut

Kuuma-kunnat alkavat työstää palvelustrategiaa. Strategiassa määritellään ne palvelut, jotka jatkossa tuotetaan yli kuntarajojen. Samalla tutkitaan, mikä on paras menetelmä toteuttaa seudulliset palvelut. Lisäksi rajattomien palvelujen toteuttamiselle laaditaan aikataulu.

(20.11.2006)

Kuntarajat ylittäviä palveluita suunnitellaan mm. vanhustenhuoltoon, ympäristötoimeen, yhdyskuntatekniikkaan, erityisopetukseen, toisen asteen kouluverkkoon, työterveyspalveluihin sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhön. Lisäksi seudullisia tukipalveluita valmistellaan hankinta-, tieto-, talous- ja henkilöstöhallinnossa. Myös kuntien tietojärjestelmiä yhtenäistetään.

Seudullisilla palveluilla saavutetaan runsaasti erilaisia hyötyjä

Kuntarajat ylittävillä palveluilla uskotaan saavutettavan useita myönteisiä tuloksia. Seudullisista palveluista hyötyvät ennen kaikkea kuntien raja-alueiden asukkaat. Myös erityisryhmät hyötyvät kuntarajat ylittävistä palveluista. Pienille kohderyhmille tarjottavat palvelut on mahdollista yhdistää yhteiseksi yksiköksi isäntäkuntaperiaatteella. Kuntien palveluverkko ja -kapasiteetti saadaan seudullisella käytöllä tehokkaampaan käyttöön. Palveluinvestointeja tarpeellisuutta voidaan tarkastella seudullisesta näkökulmasta. Kunnat määrittelevät yhdessä yhteisten palvelujen laatukriteerit. Lisäksi yhteisellä palvelujen kil-pailuttamisella saavutetaan etuja.

Seudullisten palvelujen tuottamistapatarkastelun yhteydessä selvitetään asukkaiden palvelujen tarve, KUUMA-alueen palveluverkon kattavuus, keskeisten palvelujen järjestämistavat ja kuntien henkilöstövoimavarojen riittävyys.

KUUMA-alueen luottamushenkilöt pohtivat seudullisia palveluita seminaarissa

Kuntarajat ylittävistä palveluista järjestetään seminaari KUUMA-kuntien luottamushenkilöille. Seminaari pidetään tiistaina 21.11.2006 Itämerikeskuksessa Kellokoskella. Seminaarissa käsitellään teemoittain palveluita, joita halutaan toteuttaa seudullisesti KUUMA-kuntien alueella. Lisäksi keskustellaan palveluiden toteuttamistavoista, kilpailuttamisesta ja järjestöjen osallisuudesta.

Kuntalaiset voivat antaa palautetta kuntarajat ylittävistä palveluista mm. KUUMAn www-sivujen kautta.

Esitys seudullisista palveluista valmis kesään mennessä

KUUMA-hallitus käsittelee esitystä kuntarajat ylittävistä palveluista ja niiden toteuttamismalleista maaliskuussa. KUUMA-parlamentti päättää asiasta toukokuussa. Lisäksi KUUMA-kuntien hallitukset ja valtuustot käsittelevät seudullisia palveluita kokouksissaan. Lausunto kuntayhteistyöstä annetaan sisäasiainministeriölle kesäkuun loppuun mennessä.

KUUMA-kuntien palvelustrategian pohjana ovat KUUMA-kuntien omat palvelustrategiat. Kuntarajat ylittäviä palveluja suunniteltaessa käytetään hyväksi KUUMA-työryhmien työn tuloksia, KUUMA-toimintasuunnitelmaa ja Trio-selvitystä.

Lisätietoja:
• Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, KUUMA, p. 040 569 5511
• Kunnanjohtaja Hannu Joensivu, Tuusulan kunta p. 040 314 3001


Järjestönäkökulma KUUMA-yhteistyön kehittämiseen

Järjestöfoorumi kokoaa jälleen KUUMA-seudun sosiaali- ja terveysalan järjestöt vaikuttamaan KUUMA:n palvelustrategiaan. Järjestöfoorumi järjestetään maanantaina 4.12. Keravalla. Foorumissa keskustellaan, mitä kuntarajat ylittävissä palveluissa haluttaisiin otettavaksi huomioon seudun järjestöjen näkökulmasta.

(15.11.2006)

Järjestöjen näkemyksiä kerätään myös tiistaina 28.11. järjestettävässä teematyöpajassa, jossa on mahdollisuus vaikuttaa seudullisia vanhuspalveluja kehittävään hanketyöhön. Työpajassa pohditaan, millaiset seudulliset palvelut vastaavat käyttäjien tarpeisiin tulevaisuudessa ja mikä on järjestöjen rooli.

Järjestöillä on asiantuntemusta nimenomaan niistä ihmisistä, jotka tulevia seudullisia palveluja käyttävät. Tätä tietoa ja asiantuntemusta hyväksikäyttämällä on mahdollista tehdä oikeita päätöksiä, oikeaan aikaan. Järjestöt ovat myös hyviä väyliä levittää uutta tietoa ja tutkimusta ruohonjuuritasolle. Tämä on myös KUUMA-parlamentin läheteseminaariin osallistuvan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustajiston sanoma. Uudistukset rakenteissa vaikuttavat tavalla tai toisella ruohonjuuritasolla, ja järjestöillä on tietoa nimenomaan tästä.

Järjestöt mukaan KUUMA-yhteistyöhön

Järjestöjen seudullista toimintaa on lähdetty kehittämään Järjestöfoorumeiden kautta: kussakin foorumissa otetaan kantaa ajankohtaiseen suurempaan seudullisen yhteistyön kohteeseen. Tänä syksynä se on liikkeelle lähtevä palvelustrategia, joka näyttää suuntaviivat kuntarajojen yli järjestettäville palveluille. Kantaa otetaan siihen, mitkä palvelut ovat oleellisia lähipalveluina ja mitkä voidaan järjestää seudullisesti.

Pienempiä KUUMAn kokonaisuuksia varten voidaan muodostaa pienempiä kokoonpanoja tietyn teeman alle. Näin tehdään mm. seudullisten vanhuspalvelujen pohdinnan eteenpäin viemiseksi. Yhdistyksiä, järjestöjä ja neuvostotyössä mukana olevia pyydetään ottamaan kantaa, millaista työskentely voisi parhaimmillaan olla.

Monia KUUMAn hankkeita pidetään virkamiestyöskentelyn tasolla. Järjestöjen myötä voidaan kuitenkin kyseenalaistaa ”rakenteelliset uudistukset”. Tavalla tai toisella myös näillä on kansalaisvaikutuksensa – kenties hallitsemattomat sellaiset.

KUUMAn päättäjät haastetaan mukaan järjestöjen seudulliseen toimintaan. Kolmannelle sektorille asetetaan odotuksia, ja yhteistyöstä puhutaan juhlapuheissa ja suunnitelmissa. Järjestöfoorumi sekä muut järjestöjen yhteistyökanavat ovat keino tuoda puheet konkretian tasolle.

Järjestöfoorumi: Kuntarajat ylittävät palvelut. Aika: maanantaina 4.12.2006 klo 17.00-21.00, Paikka: Vapaaehtoistyön hyvinvointikeskus, Aleksis Kiven katu 19, Kerava

Teematyöpaja: Millaiset seudulliset vanhuspalvelut tulevaisuudessa? Aika: tiistaina 28.11.2006 klo 17.30-20.30. Paikka: Aivovammaliiton Sali, Kultasepänkatu 3, Kerava

Lisätietoja: Anne Aholainen, 050 438 1962, usy@stkl.fi, http://www.kukavaikuttaa.net


KUUMA-kunnat päivittävät kriisiviestinnän ohjeistoja

KUUMA-kuntien ja Hyvinkään kriisiviestinnän ohjeistoja uusitaan parhaillaan. Lisävoimaa hankkeeseen on saatu Keski-Uudenmaan Pelastuslaitokselta.

(15.11.2006)

KUUMA-kuntien viestinnästä ja valmiusorganisaatioiden viestinnästä vastaavat henkilöt ovat syksyn aikana kokoontuneet kolme kertaa, ja jokaiseen istuntoon on valmistauduttu välitehtäviä työstäen. Neljäs kokoontuminen on keskiviikkona 15.11. ja silloin käydään läpi kunnissa tehdyn työn tuloksia.

"Yhteistyö kriisiviestinnän suunnittelussa on koettu hyväksi toimintatavaksi. Heikki Simola Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta on tuonut oman osaamisensa meidän tiedottajien käyttöön ja se on antanut meille hyvää selkänojaa häiriö- ja kriisitilanteiden viestinnän ohjeistuksessa ja suunnittelussa", kertovat tiedottajat Riikka Uusikulku Tuusulasta ja Vappu Vienamo Järvenpäästä.

Kunnan viestinnän tavoitteena on kuntalaisten ja median tiedontarpeeseen vastaaminen kaikissa turvallisuustilanteissa - normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tavoitteena on tiedon tarpeen tyydyttäminen avoimella, nopealla ja täsmällisellä tiedonvälityksellä.

Viestintävastuu on siellä, missä johtamisvastuukin. Jos asia on esim. toimialajohtajan vastuulla, vastaa hän myös tiedottamisen linjauksista. Viestintävastaava tukee johtamista sekä ohjaa ja toteuttaa viestintää yhdessä sovitulla tavalla. Kokonaistoiminnan johtajan ja asian omistajien pitää viestintävastaavan ajan tasalla tilanteesta, jotta varmistetaan oikea ja ajantasaisen tiedon saanti eri sidosryhmille.

Vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa toimitaan tarvittaessa kunnan johtokeskuskokoonpanossa. Johtokeskuksen perustehtävä on koota oikea tilannekuva ja luoda johtamisedellytykset. Viestintäorganisaatio hankkii oikeata tietoa myös omin toimenpitein kunnan kriisialueelta ja tukee johtamista tiedottamisen keinoin. Viestintävastaava huolehtii myös viestintäorganisaation kouluttamisesta yhdessä toimialajohtajien kanssa.

Kun kunnat ovat saaneet omat häiriö- ja poikkeusolojen viestintäohjeistuksensa valmiiksi, viedään ne osaksi kunnan valmiussuunnitelmia. Tärkeää on, että eri viranomaisten roolit ovat selkeät. Ihmisten terveyttä ja turvallisuutta uhkaavissa vakavissa tilanteissa tiedottamisvastuu siirtyy kunnalta pelastuslaitokselle tai lääninhallitukselle. Silloin on tärkeää, että jokainen hoitaa oman osuutensa tiedottamistehtävässä.

Lisätietoja:
valmiussuunnittelija Heikki Simola, Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos, puh. 040 7522132
tiedottaja Riikka Uusikulku, Tuusulan kunta, puh. 040 3142004
viestintäpäällikkö Vappu Vienamo, Järvenpään kaupunki, puh. 040 3153511

KUUMA-kuntien kehitys- ja ympäristökuvaehdotus nähtävillä marraskuussa

KUUMA-kuntien kehitys- ja ympäristökuvaehdotus on valmistunut ja se on nähtävillä palautteen antamista varten 13.11. - 1.12.2006 välisenä aikana. Seudun asukkaat ja elinkeinoelämän edustajat voivat näin arvioida kehityskuvaa ja samanaikaisesti tarjotaan eri yhteistyökumppaneille, naapurikunnille ja viranomaisille tilaisuus antaa siitä lausuntonsa.

(9.11.2006)

Kehityskuvaehdotus sisältää kehityskuvaraportin, kehityskuvakartan, liikennehankkeiden kartan sekä Visio 2030+ -kartan. Lausuntokierroksen jälkeen kehityskuvaa valmistellut kaavoittajaryhmä viimeistelee aineiston lopulliseksi KUUMA-kuntien kehitys- ja ympäristökuvaksi, joka tuodaan KUUMA-kuntayhteistyön hyväksyttäväksi.

Tavoitteena yhteinen käsitys yhdyskuntarakenteen ja maankäytön muutosvoimista ja kehitysmahdollisuuksista

Tuusulan, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Pornaisten kunnat ovat osana KUUMA-kuntayhteistyötä sopineet koko aluetta koskevan aluerakenteen ja maankäytön strategisen kehitys- ja ympäristökuvan laatimisesta. Kehitys- ja ympäristökuvan tavoitteena on luoda yhteinen käsitys KUUMA-alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön muutosvoimista ja kehitysmahdollisuuksista. 

Kehityskuva palvelee myös keskinäisen vuorovaikutuksen tiivistämistä ja YTV-alueen kuntien kanssa käytävää jatkuvaa vuoropuhelua. Lisäksi kehityskuva on merkittävä väline suhteutettaessa KUUMA-alueen kehityskysymyksiä koko Helsingin metropolialueen kaupunkipoliittisiin haasteisiin. Edelleen kehityskuvan avulla pyritään valmistautumaan Uudenmaan liiton koko Uudenmaan kehityskuvan laadintaan.

Kehityskuvaa valmisteltu kahdessa vaiheessa

KUUMA-kehitys- ja ympäristökuvan 1. vaihe valmistui vuoden 2004 lopussa ja se oli nähtävillä 10.3. – 8.4.2005  ja lausuntokierroksella kesän ja syksyn 2005 aikana. Kehityskuvasta saadun palautteen jälkeen alkoi kehitys- ja ympäristökuvan toisen vaiheen työstäminen.

KUUMA-kehitys- ja ympäristökuvan 2. vaiheen tavoitteena oli
• 1.vaiheen visiovaihtoehtojen arviointi Kuuma-kuntien näkökulmasta
• Kuntien yhteinen näkemys tavoiteltavasta tulevaisuudesta
• Konkreettinen kehityskuva, joka ottaa huomioon kaikkien kuntien olosuhteet
• Löytää ne yhteiset asiat ja elementit, joihin kunnat voivat sitoutua
• Varautuminen Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyöhön ja kunta- ja palvelurakenneuudistukseen
• Varautuminen mahdollisiin uusiin yhteistyömuotoihin ja kuntaliitoksiin

Kehityskuvatyötä on ohjannut kaavoittajatyöryhmä ja työn kuluessa on käyty kuntakierros, jossa kunkin kunnan eri toimialojen viranhaltijat ovat tuoneet esille kuntiensa lähtökohtia ja tavoitteita osana KUUMA- kuntayhteistyötä. Kehityskuvasta on laadittu lähtökohtaraportti ja kehityskuvaluonnosta on työstetty kolmessa seminaarissa, joihin osallistui KUUMA- kuntien eri toimialojen viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä sekä naapurikuntien ja yhteistyötahojen edustajia.

Kehityskuva nähtävillä kuuma.fi:ssa, kirjastoissa sekä virastoissa

Kehitys- ja ympäristökuvaehdotukseen voi tutustua 13.11. - 1.12.2006 KUUMAn verkkopalvelussa, KUUMA-kuntien kirjastoissa sekä seuraavissa kohteissa niiden asiakaspalveluaikoina:
• Tuusula: Kunnantalo, Hyryläntie 16,  04300 Tuusula.
• Järvenpää: Tekninen keskus, Seutulantie 12, 04400 Järvenpää.
• Kerava: Kaupunkisuunnittelun asiakaspalvelu, Kaupungintalo, Kauppakaari 11,  04200 Kerava.
• Mäntsälä: Kunnantalo, Ympäristöpalvelut, Heikinkuja 2, 2. krs. 04600 Mäntsälä.
• Nurmijärvi: Kunnanvirasto, Keskustie 2 b, 01900 Nurmijärvi.
• Pornainen: Kunnantalo, Tekninen osasto, Kirkkotie 176,  07170 Pornainen.

Lausunnot tulee toimittaa KUUMA-kuntayhteistyön puheenjohtajana vuonna 2006 toimivaan Tuusulan kuntaan 1.12. mennessä, osoitteella Tuusulan kunta, kaavoitus, PL 60, 04301 Tuusula.

Kehityskuvaehdotus (pdf-tiedosto)
Kehityskuvakartta (pdf-tiedosto)
Liikennekartta (pdf-tiedosto)
Visiokartta (pdf-tiedosto)

Lisätietoja
• Kaavapäällikkö Pertti Kyyhkynen, Tuusulan kunta, puh. 09 8718 3516
• Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila, Järvenpään kaupunki, puh. 09 2719 2455
• Kaavoituspäällikkö Lea Piistari-Niemelä, Keravan kaupunki, puh. 09 2949 2392
• Kaavoitusjohtaja Merja Vikman-Kanerva, Mäntsälän kunta, puh. 019 6890 450
• Kaavoituspäällikkö Aarno Kononen, Nurmijärven kunta, puh. 09 2500 2361
• Lisätietoja: Aluearkkitehti Ulla-Maija Upola, Pornaisten kunta, puh. 019 5294 532

KUUMA-kuntien kehitys- ja ympäristökuvaehdotus nähtävillä

Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kunnat ovat osana KUUMA-kuntayhteistyötä sopineet koko aluetta koskevan aluerakenteen ja maankäytön strategisen kehitys- ja ympäristökuvan laatimisesta. Kehitys- ja ympäristökuvan tavoitteena on luoda yhteinen käsitys KUUMA-alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön muutosvoimista ja kehitysmahdollisuuksista.

Kehitys- ja ympäristökuvaehdotus, joka sisältää kehityskuvaraportin, kehityskuvakartan, liikennehankkeiden kartan sekä Visio 2030+ -kartan, on nähtävillä palautteen antamista varten KUUMA-kuntayhteistyön kotisivuilla ja KUUMA-kunnissa 13.11.-1.12.2006 välisenä aikana seuraavissa kohteissa niiden asiakaspalveluaikoina:

Järvenpää: Tekninen keskus, Seutulantie 12, 04400 Järvenpää
Lisätietoja: Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila, puh. 09-2719 2455

Kerava: Kaupunkisuunnittelun asiakaspalvelu, Kaupungintalo, Kauppakaari 11,  04200 Kerava
Lisätietoja: Kaavoituspäällikkö Lea Piistari-Niemelä, puh. 09-2949 2392

Mäntsälä: Kunnantalo, Ympäristöpalvelut, Heikinkuja 2, 2. krs. 04600 Mäntsälä
Lisätietoja: Kaavoitusjohtaja Merja Vikman-Kanerva, puh. 019-6890 450

Nurmijärvi: Kunnanvirasto, Keskustie 2 b, 01900 Nurmijärvi
Lisätietoja: Kaavoituspäällikkö Aarno Kononen, puh. 09-2500 2361

Pornainen: Kunnantalo, Tekninen osasto, Kirkkotie 176, 07170 Pornainen
Lisätietoja: Aluearkkitehti Ulla-Maija Upola, puh. 019-5294 532

Tuusula: Kunnantalo, Hyryläntie 16, 04300 Tuusula
Lisätietoja: Kaavapäällikkö Pertti Kyyhkynen, puh. 09-8718 3516

Kehitys- ja ympäristökuva-aineisto on nähtävillä myös KUUMA-kuntien kirjastoissa.

 

KUUMA-parlamentti Tuusulassa tiistaina 21.11.2006

KUUMA-parlamentti kokous pidetään Tuusulassa Itämerikeskuksessa Kellokoskella tiistaina 21.11.2006 klo 18.00. Osoite: Juhlatalontie 4, Kellokoski.

Parlamentin kokoukset ovat julkisia. Esityslista on ennen kokousta nähtävillä kuntien sekä KUUMA:n kotisivuilla, http://www.kuuma.fi/julkaisut.asp. Kopio esityslistasta on nähtävillä Tuusulan kunnantalon kirjaamossa, 13.11.2006 alkaen, C-siiven II kerroksessa huoneessa 265.

Parlamentin pöytäkirja on nähtävillä Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskuksessa (Puuvalonaukio 2 D, 3. krs, 04201 Kerava) pöytäkirjan tarkastamista seuraavana maanantaina sekä myös KUUMA:n www-sivuilla. Kopio pöytäkirjasta on myös nähtävillä Tuusulan kunnantalon kirjaamossa, C-siiven II kerroksessa huoneessa 265.

Tuusula 8.11.2006
Merja Kuusisto
puheenjohtaja


Keski-Uudenmaan matkailu- ja kulttuuriyritysten myyntitapahtuma 15.11. 2006

 (7.1.2006)

Laurea-ammattikorkeakoulu, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum ja Tuusulanjärven Matkailu Ry järjestävät Keski-Uudenmaan, ns. KUUMA-kuntien (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) matkailu- ja kulttuuriyrityksille tarkoitetun myyntitapahtuman. Myyntitapahtuma on kutsuvierastilaisuus.

Myyntitapahtuman tavoitteena on koota alueen matkailuyrittäjät yhteen esittelemään alueen monipuolista matkailutarjontaa, solmimaan uusia asiakassuhteita ja tekemään aluetta tunnetuksi. Tilaisuuteen kutsutaan Helsingin seudun ja Keski-Uudenmaan alueen matkailuyritysten nykyisiä ja potentiaalisia asiakkaita. Tilaisuuden tavoitteeksi on asetettu noin 300 asiakasta. Viime vuoden tapahtumassa mukana oli yhteensä 40 yritystä/yhteisöä ja asiakkaita yli kaksisataa.

Tänä syksynä tilaisuus järjestetään keskiviikkona 15.11.2006 kello 15.00 -18.00 Seurakuntaopiston liikuntasalissa, Järvenpääntie 640 (ks. www.seurakuntaopisto.fi).

Myyntitapahtuma rakentuu Seurakuntaopistossa olevasta korkeasta ja avarasta liikuntahallin tilasta, jossa yrityksillä on omat esittelypöytänsä. Tilaisuuteen tuleville asiakkaille on järjestetty ruoka- ja juomatarjoilu. Myyntitapahtuman yhteydessä on mahdollisuus tutustua seurakuntaopiston muihinkin tiloihin ja kuulla taloon liittyviä tarinoita.

Helsingistä tuleville asiakkaille järjestetään taas bussikuljetus rautatientorilta. Busseissa Keski-Uudenmaan oppaat kertovat KUUMA-alueen nähtävyyksistä ja tarinoista.

 Lisätietoja,

· Tarja Rinne, lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu, 040 7280766, etunimi.sukunimi@laurea.fi

· Janne Niini, matkailukoordinaattori, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy, 050 535 5119, etunimi.sukunimi@keuke.fi

 

KUUMA-alueen liikennehankkeiden edunvalvontaa tehostetaan

KUUMA-hallitus linjasi alueen tärkeimmät liikennehankkeet kokouksessaan 17.10.2006. Lisäksi hallitus päätti, että alueen liikennehankkeiden edunvalvontaa tehostetaan. KUUMA-alueen kuntien ja kauppakamarien delegaatio vierailee eduskunnassa torstaina 9.11.2006 liikenneasioissa. Lisäksi kauppakamari järjestää liikenneseminaarin Järvenpää-talossa 8.11.2006 klo 14.00.

(7.11.2006)

KUUMA-hallitus on valinnut seudun tärkeimmät liikennehankkeet, joiden edunvalvontaan panostetaan. Kasvuun ja asumiseen liittyvän liikkumisen turvaamiseksi tulee valvoa Klaukkalan ohikulkutien rahoituksen säilymistä. Lisäksi ohjelmiin tulee sisällyttää Hyrylän itäisen ohikulkutien jatkaminen ja Keravantien parantaminen. Elinkeinoelämän ja erityisesti logistiikkakeskusten näkökulmasta Lahdentien ja Hämeenlinnan väylän yhteyden rakentaminen Järvenpään ja Nurmijärven välille (kantatie 45), Kehä IV:n suunnittelu ja Keravan logistiikkakeskuksen liittymä ovat valtakunnallisesti tärkeitä yhteyksiä.

Joukkoliikenteessä edunvalvonnan painopiste on lisäraiteiden rakentamisessa Keravan ja Järvenpään väliselle rataosuudelle. Pääkaupunkiseudulle suuntautuvan joukkoliikenteen parantamisessa tulisi edistää säteittäisväylien sujuvuutta Helsingin keskustaan asti. Myös vaihtoterminaaleja tulisi toteuttaa. Lippuyhteistyössä suunnitellaan KUUMA-alueen seutulippua ja edelleen yhtenäislippua pääkaupunkiseudun kanssa. Lisäksi kevyen liikenteen liikenneturvallisuus edellyttää määrärahojen tuntuvaa lisäämistä.

KUUMA-alueen liikennemäärät kasvavat

KUUMA-kuntien alueella on suunnitteilla useita liikennehankkeita koskien sekä tie- ja kevyen liikenteen kohteita että joukkoliikennettä. KUUMA-alueella on viime vuosina toteutunut yleisellä tieverkolla vain pieniä parannustoimenpiteitä. Merkittävin parannus on ollut oikoradan valmistuminen. Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma 2007-2011 sisältää vain yhden KUUMA-kuntien alueelle sijoittuvan hankkeen, Klaukkalan ohikulkutien toteuttamisen.

KUUMA-hallituksen mukaan nykyisen liikenneverkon ja muiden liikenteen toiminnallisuutta parantavilla hankkeilla on kiire, ja toteutuksen pitäisi tapahtua jo seuraavan 4-5 vuoden aikana.

KUUMA-alueen kasvaessa myös liikennemäärät kasvavat. KUUMA-alueen arvioidaan kasvavan seuraavan 25 vuoden kuluessa 50 000 asukkaalla ja yli 20 000 työpaikalla. Lisäksi noin puolet KUUMA-kuntien työssäkäyvistä asukkaista sukkuloi arkisin töihin pääkaupunkiseudulle. Myös liikenteen yleinen lisääntyminen edellyttää yhteyspuutteiden korjaamista, ruuhkautumista estäviä toimenpiteitä ja joukkoliikenteen kehittämistä. Vuonna 2008 avautuva Vuosaaren satama ja muiden seudun logistiikkahankkeiden liikenne kuormittaa liikenneverkkoa uusilla alueilla ja uusista suunnista.

Lisätietoja:
• Kunnanjohtaja Hannu Joensivu, Tuusulan kunta, p. (09) 8718 3001, 040 314 3001
• Kunnaninsinööri Antti Kalliomäki, Tuusulan kunta, p. (09) 8718 3550, 040 314 3550
• Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, KUUMA, p. 040 569 5511


Yhteismarkkinointi nosti Kuuma-kuntien tunnettuutta

Oikoradan rakentamiseen liittynyt kolmivuotinen elinkeinomarkkinointihanke päättyy vuoden vaihteessa. KUUMA -kuntien tunnettuus on selvästi lisääntynyt kampanjan kautta, samoin yritysten kiinnostus aluetta kohtaan on kasvanut.

(31.10.2006)

Keski-Uudenmaan KUUMA-kunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula ja Pornainen toteuttivat markkinointihankkeen yhteistyössä Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forumin, VR Osakeyhtiön, Ratahallintokeskuksen ja Tieyhtiö Nelostie Oy:n kanssa. Hankkeen tavoitteena oli lisätä yritysten, päättäjien ja asukkaiden kiinnostusta sijoittua alueelle. Markkinointitoimien pääkohteena ovat olleet pääkaupunkiseudun yritykset ja päättäjät.

Markkinointityöryhmä kokosi ja julkaisi vuosina 2004–2006 yhteensä neljä Kuumaa kasvua -lehteä, jotka jaettiin pääkaupunkiseudulle. Julkaisujen tavoitteena oli tuoda esille elämää ja yritystoiminnan edellytyksiä Keski-Uudellamaalla. Lehtien painosmäärät olivat enimmillään 200 000 kappaletta.

Työryhmä kokosi myös kuntien yhteisen yritysalue-esitteen Kuumaa Kasvua Yritysextran. Se jaettiin valtakunnallisesti Kauppalehti Option välissä 1.9.2005. Esite uusittiin ja jaettiin Talouselämä-lehden välissä 12.5.2006. Esitteitä ja Kuumaa kasvua -lehtiä on jaettu myös valtakunnallisissa messutapahtumissa, joihin kunnat ovat yhteisesti osallistuneet.

Uusi avaus tehtiin tänä syksynä, jolloin alueen markkinointiesite julkaistiin Finnairin asiakaslehden BlueWingsin välissä.  Esite tehtiin suomen- ja englanninkielisenä. Lehti oli jaossa Finnairin kotimaan ja ulkomaan lennoilla lokakuun ajan. BlueWingsin painosmäärä oli 70 000 kappaletta.

Lisäksi markkinoinnin välineinä on käytetty ulkomainostauluja ja junamainontaa. KUUMA-kunnat olivat mukana syyskuun alussa Helsingin rautatieasemalla järjestetyssä kaksipäiväisessä Nopeat itäradat -tapahtumassa. Markkinointihankkeella on oma nettisivusto osoitteessa http://www.kuuma.fi > Tilaa toimia, Yrityspalvelut.

Julkaisuista erittäin myönteistä lukijapalautetta

Kuumaa kasvua -julkaisut ja yritysalue-esitteet ovat saavuttaneet viestintävälineenä erittäin hyvän huomioarvon. Kuumaa kasvua -lehti Helsingin Sanomien välissä jaettuna sai lukijatutkimuksessa huomioarvon 70 %, joka on selvästi suurempi, kuin Helsingin Sanomien välissä jaettujen liitteiden huomioarvo keskimäärin. Julkaisu saavutti jopa saman tason, kuin lehden omat liitteet.

Kauppalehti Option välissä syksyllä 2005 jaettu Yritysextra-liite tutkittiin myös ja sen huomio- ja lukuarvo nousi korkeaksi. Liite herätti positiivista mielikuvaa Kuuma-alueesta. Keväällä 2006 Talouselämä-lehden välissä jaettu esite sai erinomaisen huomioarvon ja liite antoi vastaajien mukaan konkreettista tietoa alueesta. Molemmat liitteet nousivat huomioarvossa kärkeen kansainvälisten brändimainostajien rinnalle. BlueWings -liitteestä on tekeillä erillinen tutkimus.

Kunnat pitävät kampanjaa onnistuneena

Keski-Uudenmaan kunnat pitävät yhteistä markkinointikampanjaa onnistuneena. Yrityselämän yhteydenotot elinkeinopalveluihin tontti- ja tilakysymyksissä ovat lisääntyneet selvästi kaikissa KUUMA -kunnissa.

 – Toki on vaikea sanoa, mikä on kampanjoinnin seurausta ja mikä yleistä elinkeinoelämän toimeliaisuutta, mutta erityisesti tänä syksynä kyselyjä tiloista ja tonteista on tullut paljon. Projekti on luonut positiivista mielikuvaa KUUMA-alueesta ja tuonut kunnat entistä paremmin tunnetuiksi. Yhteismarkkinointi on kasvattanut myös kuntien itsetuntoa, olemme tehneet mittavan työn yhdessä. Kampanjan vaikutukset ovat pitkäkestoisia, sanoo markkinointipäällikkö Lasse Laaksonen Tuusulasta.

Järvenpään elinkeinojohtaja Pirjo Latva-aho on myös sitä mieltä, että yhteismarkkinoinnin vaikutukset tuntuvat vasta pidemmällä tähtäyksellä. Yhteismarkkinointi on Latva-ahon mielestä tullut jäädäkseen.

– Järvenpäässä Wärtsilän-Vähänummen yritysalueella, jossa muun muassa Metso Paper ja Rocla sijaitsevat, on tonttikysyntä ja rakennustoiminta ollut vilkasta. Lähellä Lahdenväylää Terholassa kaavoituksesta valmistuvat tontit on jo etukäteen varattu. Onneksi uusia sijoittumismahdollisuuksia on syntymässä. Uutta teollisuusaluetta avataan Järvenpäässä ensi vuonna käyttöön lähes 20 hehtaaria. Erikoistavaran kaupan alueen syntyminen Lahdenväylän eteläiseen liittymään on myös askelen lähempänä, kun valtuusto päätti yksimielisesti sisällyttää alueen maanhankinnan kaupunkistrategian toimenpiteisiin, kertoo Pirjo Latva-aho Järvenpään elinkeinohankkeista.      

Kehitysjohtaja Harri Nikander Keravalta korostaa, että oikoradan vaikutus kilpailukyvyn paranemiseen näkyy koko KUUMA-alueella. Yhteismarkkinointi on nostanut aluetta esille. Keravan logistinen asema vahvistuu, kun Vuosaaren satamarata valmistuu v. 2008. Lahden moottoritien tuntumaan sijoittuvan uuden logistiikkakeskuksen alueella ensimmäiset rakennustyöt päästään myös aloittamaan v. 2008 aikana. Hankkeen myötä Keravalle odotetaan syntyvän satoja uusia työpaikkoja. Neuvottelut ns. eteläisen liittymän saamiseksi moottoritielle ovat myötätuulessa.

Uutta yritystoimintaa

Markkinointipäällikkö Jyrki Teeriaho Mäntsälästä vahvistaa, että oikorata on nostanut Mäntsälän uudella tavalla kartalle. Uudet yritysalueet Kapuli ja Linnala ovat täyttyneet lähes hetkessä. Tokmanni Oy:n päätös rakentaa iso logistiikkakeskus Kapuliin oli myönteinen yllätys. Iso yritys vetää mukaansa myös pienempiä toimijoita. Matkustajamäärään oikoradalla ollaan tyytyväisiä. Syyskuussa Z-junilla tehtiin lähes 85 000 matkaa. Juniin noustiin eniten Lahdesta ja Mäntsälästä.

Nurmijärven kunta kokee hyötyneensä oikorataan liittyneestä yhteismarkkinoinnista, vaikkei radan varrella sijaitsekaan, sanoo elinkeinopäällikkö Hilkka Gehör. – KUUMA -kunnille on yhteistä se, että sijaitsemme tiiviisti Helsingin vaikutuspirissä. Kustannus- ja ruuhkaraja työntävät pääkaupungista yritystoimintaa kehäalueelle. Vanhojen yritysalueiden tontit on myyty Nurmijärvellä tänä vuonna lähes loppuun. Moottoritien varrella Ilvesvuoren alueella on tehty runsaasti varauksia kesällä rakennetun uuden kadun myötä. Kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu ja tonttitarjonta kasvaa edelleen Ilvesvuoren noin 40 hehtaarin yritysalueella.

Hallintojohtaja Seija Marttila Pornaisista kertoo, että kampanja on lisännyt kunnan tunnettuutta ja auttanut mieltämään Pornaisten osaksi KUUMA -aluetta. Yhteiset julkaisut ja esitteet auttavat markkinoinnissa, yksityiskohtaiset elinkeinopoliittiset ratkaisut kukin kunta tekee luonnollisesti omien strategioidensa pohjalta.

Lisätietoja:
Lasse Laaksonen, KUUMA -markkinointiryhmän puheenjohtaja, puh. 040 314 3020
Ari Forsberg, vt. toimitusjohtaja, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy, puh. 040 581 7223

Sosiaali- ja terveydenhuollon seutusopimusta valmistellaan

Alkuvuodesta käynnistynyt Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintahanke etenee sosiaali- ja terveydenhuollon eri osa-alueiden kustannuslaskentavertailuilla. Yhteisen seutusopimuksen valmistelu on myös käynnistynyt.

(6.10.2006)

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintahankkeessa ovat mukana Kuuma-kunnista Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula, lisäksi Hyvinkään kaupunki sekä Hyvinkään ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Selvitystyön painopisteinä on 15 eri osa-aluetta, joista 4.10.2006 kokoontunut ohjausryhmä valitsi kustannuslaskennan kohteiksi ensihoidon ja sairaankuljetuksen, laboratoriopalvelut sekä kuvantamisen eli röntgenpalvelut. Näistä saadaan vertailutietoa jo syksyn aikana.

Myös muilla osa-alueilla on selvitystyö käynnissä. Näitä ovat kuntoutus ja apuvälinetoiminta, päihdehuolto- ja mielenterveyspalvelut, päivystystoiminta, informaatio- ja kommunikaatiopalvelut, lastenvalvojan palvelut, valvotut tapaamiset, vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto, ympäristöterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, vanhuspalvelut sekä call center –tyyppiset puhelinpalvelut. Selvityksissä käytetään pohjana aiheista jo valmiina olevia aineistoja ja raportteja.

Samanaikaisesti kustannusvertailuselvitysten kanssa aloitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon seutusopimuksen valmistelu. Lähtökohtana sopimuksen valmistelussa on se, että palveluiden tuottamistapa määritellään palvelukokonaisuuksittain ja kunnat voivat itse päättää, missä seutupalvelussa he haluavat olla mukana. Palveluissa toteutetaan seudullinen järjestely niiltä osin, kuin se kustannuslaskelmien valossa selkeästi osoittaa toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Sovittavia asioita ovat muun muassa, mitkä palvelut tuotetaan lähipalveluina, mitkä seudullisesti ja mitkä hankitaan HUS-kuntayhtymästä tai ulkopuolisilta tuottajilta.

Ohjausryhmän puheenjohtaja Tuija Reinikaisen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintahankkeen selvitystyö tuo runsaasti uutta tietoa ja näkemystä kuntien luottamushenkilöille kuntien palveluista. – Hankeen keskeisin tavoite on etsiä sellaisia yhteistoimintatapoja, joilla saadaan sujuvuutta palveluprosesseihin ja samalla varmistetaan hoito- ja hoivatakuun toteutumista. Uskon, että yhteistoiminnalla vahvistamme myös osaamista ja resursseja ja löydämme ratkaisuja, joiden avulla voimme ylläpitää laadukasta ja kustannustehokasta palveluverkkoa. Selvitykset ja tuleva yhteistoimintasopimus toimii osaltaan myös vastauksena valtiovallalle siitä, miten täällä Keski-Uudellamaalla aiotaan tehdä Paras-hankkeen, eli valtiovallan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edellyttämää yhteistyötä.

Hankkeeseen liittyvät yhteistyö- ja muut sopimukset tullaan käsittelemään kunnallisissa päätöksentekoelimissä normaalin järjestyksen mukaisesti. Ohjausryhmä kokoontuu seuraavan kerran marraskuun lopulla, jolloin kustannuslaskentavertailut ja luonnos seutusopimukseksi on käsittelyssä. Hankeen päätösraportti valmistuu kevään 2007 aikana, jonka jälkeen se lähtee kuntiin lausunnoille.


Lisätietoja:  Ohjausryhmän puheenjohtaja Tuija Reinikainen, p. 040 517 5171, projektipäällikkö Seppo Tuomola, p. 040 7480 490, projektisihteeri Jukka Pappinen, p. 040 700 8130.

Diskussionskväll om svensk utbildning

Välkommen till diskussionskväll onsdagen den 8.11.2006 kl. 18.00 till Nurmijärvi.

Välkommen till diskussionskväll onsdagen den 8.11.2006 kl. 18.00 i Nurmijärvi kommuns fullmäktigesal (Keskustie 2, Nurmijärvi kyrkoby). Diskussionstillfälle för allmänheten om svensk utbildning i Borgnäs, Kervo, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tusby, Träskända samt Hyvinge och Vichtis.

- KUUMA-gruppens samarbetsdirektör Kirsi Mononen inleder
- Utbildningsansvariga från nordnyländska kommunerna informerar
- Information av Svenska folkskolans vänner
- Klemetskogs kyrkosångare uppträder
- Kaffeservering

VÄLKOMNA!

Avgiftsfri busstransport till mötet: kl. 16.50 Svenska skolan i Hyvinge, kl. 17.15 Träskanda tågstation, kl. 17.30 Kervo tågstation, kl. 17.40 Tusby församlingshem i Skavaböle (Hyrylä). Retur efter mötet.

Syksyn kulttuuritarjontaa Kuumaa kulttuuria -lehdessä

Kuumaa kulttuuria -lehden syksyn teemana on kuorolaulu, jota valotetaan niin tekijöiden, esiintyjien kuin harrastajienkin kannalta. Lisäksi lehdessä esitellään Keski-Uudenmaan kulttuurisyksyä, jossa on nähtävänä useita kuvataideharvinaisuuksia, kuultavana monipuolisia konsertteja ja koettavana useita teatteriensi-iltoja. Kulttuurilehti jaetaan koteihin 4.10.

(29.9.2006)

Kuorolaulusta on kehkeytynyt mittava harrastus, joka vetää puoleensa kaikenikäisiä. Keskiuusmaalaiset kuorot ovat tunnettuja alueen ulkopuolellakin ulkomaita myöden. Lehdessä mm. kuorojohtajat Heli Vapaakallio, Keimo Joensuu ja Arto Joutsimäki ja Jarmo Kukkonen kertovat kokemuksistaan.

Kuvataiteen harrastaja voi ihailla Järvenpään taidemuseossa Rembrandtin grafiikkaa, Halosenniemessä Nuoren Suomen piiriä, Taidemuseo Martta Wendelinissä Rudolf Koivua ja Keravan Taidemuseossa suomalaista huonekalumuotoilua. Nurmijärven kirjastogalleriassa on esillä mm. puupiirtäjä Vilho Askolan töitä ja Mäntsälässä Apposen näyttelytilassa Mäntsälän taideyhdistyksen töitä.

Keski-Uudenmaan teatterilla KUTilla on useita ensi-iltoja; Seuraavana Kerava -revyy, Käkikello sekä J. H. Erkosta kertova Murhelintu. Järvenpään teatteri tuo näyttämölle tragikoomisen Suomies ei nuku
-näytelmän.

Musiikkisyksyn päätapahtumiin lukeutuvat Järvenpään Sibelius-Viikot. Lisäksi alueella on useita yksittäisiä niin kevyen kuin klassisen musiikin konsertteja sekä kuorokonsertteja.

Omaa taitelijaelämäänsä lehdessä valottavat oopperalaulaja Laura Pyrrö, kirjailija Raija Oranen sekä mitalitaiteilija, kuvanveistäjä Toivo Jaatinen. 

Lehti tulee jakeluun myös kuntien kirjastoihin ja muihin kulttuuripalvelupisteisiin, josta sen voivat käydä hakemassa ne, joiden postiluukuissa on mainoskielto.

Lisätietoja: Marke Naski, Kuumaa kulttuuria -lehtityöryhmän puheenjohtaja, p. (09) 8718 3456

Kuumaa kulttuuria -lehti 2/2006 (pdf-tiedosto)

KUUMA-kunnat valmistelet taloushallinnon tiiviimpää yhteistyötä

KUUMA-kunnat valmistelevat seudullista talouspalvelujen toimintamallia. KUUMA-hallitus päätti asiasta 19.9.2006. KUUMA-kunnista mukana ovat Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Projektin johtajana toimii Tuusula.

(28.9.2006)

KUUMA-kunnat yhtenäistävät taloushallinnon prosessejaan. Kunnat kilpailuttavat yhdessä taloushallinnon atk-järjestelmät. Tavoitteena on, että peruskirjanpito ja ulkoinen raportointi seudullistetaan vuoden 2009 alkuun mennessä. Lisäksi kunnat toteuttavat yhdessä myös yhteisen asiakas- ja toimittajatietokannan.

Tuusulan kunta toimii projektin johtajakuntana vuoden 2009 alkuun asti. KUUMA-talousryhmä valmistelee esityksen siitä, miten seudullistaminen organisoidaan vuodesta 2009 eteenpäin. Lähtökohtana on kuntien olemassa olevan taloushallintohenkilöstön kokonaisvaltainen hyödyntäminen ja kehittäminen.

KUUMA-kunnat tiivistävät yhteistyötään hankinnoissa

KUUMA-hallitus hyväksyi 19.9.2006 KUUMA-alueelle yhteisen hankintastrategian ja johtosäännön. Hankintoja on KUUMA-kuntien yhteistyönä tehty jo usean vuoden ajan. Vuonna 2004 KUUMA-kuntien palveluhankinnoista noin 10 % (ilman erikoissairaanhoidon palveluostoja) ja tavarahankinnoista 36 % toteutettiin seudullisesti. KUUMA-hankintastrategiassa lähtökohtana on seudullisten hankintojen lisääminen.

KUUMA-kunnat valmistelevat yhteisiä hankintaohjeita ja KUUMA-hankintatietokantaa. Taloushallinnon järjestelmäuudistuksen yhteydessä kilpailutetaan myös sähköinen hankintajärjestelmä. Johtosäännöllä annetaan KUUMA-hankintatyöryhmälle vahvempi rooli kuntien hankintatoiminnassa. KUUMA-hankintatoimen seudullisesta edelleen organisoinnista tehdään päätös vuoden 2008 aikana.

Lisätietoja: talousjohtaja Riitta Partanen, Tuusulan kunta p. (09) 8718 3060.

Päike on kehittänyt Keski-Uudenmaan päihdetyön laatua

PÄIKE on päihdehuollon kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on luoda yhteinen alueellinen toimintamalli laadukkaiden päihdepalvelujen tuottamisessa. Yhteistyötä tehdään kuntien välillä sekä tiiviisti myös koulutus- ja palveluorganisaatioiden kanssa.

(26.9.2006)

PÄIKE on Keski-Uudenmaan alueen päihdetyön laadullinen kehittämisohjelma, joka on toiminut Kuuma-kuntien ja Hyvinkään alueella 1.3.2004 - 30.9.2006.

Hanke pyrkii lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten psykososiaalista osaamista järjestämällä ammattilaisille yhteistä koulutusta paikallisten ja alueellisten tarpeiden pohjalta. Lisäksi hankkeen keskeinen tavoite on lisätä yli organisaatio- ja kuntarajojen tapahtuvaa yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa siitä, kuinka laadukkaita päihdepalveluja tulee alueella tarjota ja toteuttaa. Hanke parantaa ja tehostaa laadukkaiden päihdepalvelujen saatavuutta ja tarjontaa niin paikallisella kuin alueellisella tasolla.

Hankkeen verkostossa ovat mukana KUUMA–kunnista Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä, Tuusula sekä lisäksi Hyvinkään kaupunki, Kalliolan Nurmijärven klinikka, Ridasjärven päihdehoitokeskus, Järvenpään sosiaalisairaala, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Seurakuntaopisto sekä Sosiaalitaito.

Hankkeen loppuseminaari Riippuvuuden monet ulottuvuudet järjestettiin 6.9.06 Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikössä (Urheiluhalli), jonne alueen ammattilaiset, päättäjät ja asukkaat kerääntyivät. Tilaisuudessa oli 146 osallistujaa luennoitsijoiden lisäksi.

PÄIKE-loppuraportti (pdf-tiedosto)
Kuumakierre (pdf-tiedosto) 

Nuorten työllisyyden edistäminen alkaa KUUMA-kuntien alueella

HYPATE selvityksen tavoitteena on luoda nuorille suunnattu julkisen sektorin työllistämis- ja palvelujärjestelmämalli, joka tukee nuorten työllistymistä ja jonka osana työpajat toimivat. Suunnittelussa on tärkeää, että nuoriin kohdentuvissa palveluissa toimivat organisaatiot, kehittämisprojektit ja ammatilliset verkostot antavat tukevat ja tietoa hankkeelle.

(14.9.2006)

Selvityksessä kootaan tilastotietoa nuorten nykytilanteesta KUUMA-kunnissa, kartoitetaan nuorten hyvinvointipalveluja sekä tutustutaan erilaisiin paikallisiin, seudullisiin ja valtakunnallisiin hyviin käytäntöihin ja malleihin. Kerätyn tiedon pohjalta tehdään yhteenveto nykytilanteesta ja pyritään palvelurakenteen kehittämiseen. Yhteistyötä halutaan tehostaa eri ammattiryhmien välillä sekä myös eri kuntien kesken. Kunnalliset ja/tai ammatilliset rajat ylittävä, erikoistuva yhteistyö nähdään mahdollisuutena kehittää nuorten hyvinvointipalveluja. Hyvien käytäntöjen levittämisen avulla perustyötä voidaan tehostaa ja erilaiset hankkeet voivat olla hyvinvointipalvelujärjestelmän osana tukemassa perustyötä.

Seudullisen koordinaattorin lisäksi hankkeen ohjausryhmän varsinaisia jäseniä ovat Järvenpään sivistystoimenjohtaja Marju Taurula (ryhmän puheenjohtaja), Keravan nuorisotoimenjohtaja Jari Päkkilä, Mäntsälän nuorisoasianpäällikkö Virpi Kolehmainen, Nurmijärven nuorisopäällikkö Merja Winha-Järvinen, Pornaisten vapaa-ajan ohjaaja Tomi Nevanperä, Tuusulan nuorisotyön päällikkö Sami Paananen sekä Keravan työvoimatoimiston johtaja Rauni Petramo. 

Selvityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2006 loppuun mennessä. Tällä hetkellä on käynnissä aineistonkeruuvaihe, johon liittyy eri alojen tilastotiedon kerääminen sekä nuorten hyvinvointiin liittyvän asiantuntijakyselyn tekeminen. Tarkoituksena on käyttää hyödyksi mahdollisimman paljon jo valmiina olevaa aineistoa, jota voi toimittaa seudulliselle koordinaattorille. Nuorten parissa työskentelevät kunnan työntekijät voivat saada yhteydenoton selvitykseen liittyen, jolloin toivotaan hyvää yhteistyötä. Tarkoituksena on luoda kokonaisvaltainen kuva nuorten palveluiden tilasta.

Lisätietoja: seudullinen koordinaattori Hanna Kukkonen, hanna.kukkonen@jarvenpaa.fi, p. 040 315 2403


Keski-Uudenmaan yritykset ja kunnat mukana yhteisosastolla Tampereen Alihankintamessuilla 13.-15.9

Kansainväliset Alihankinta 2006 -messut järjestetään 13.-15.9 Tampereen Pirkkahallissa jo 16. kerran. Kävijämäärältään Euroopan toiseksi suurimmille teollisuuden alihankinnan messuille osallistuu yli 1 500 yritystä 18 eri maasta yli 800 osastolla.

(13.9.2006)

Keski-Uudenmaan yritykset ja kunnat esiintyvät yhdessä

Keski-Uudellamaalla on yhteisosasto (C 1248) kuudetta kertaa. Mukana ovat Keski-Uudenmaan alueen elinkeino- ja kehittämisyhtiö Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum sekä kaikki kunnat. Kuuma-kuntien, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisen ja Tuusulan, lisäksi yhteisosastolla on yrityksiä Keski-Uudeltamaalta.

Kunnat tiivistävät yhteismarkkinointia Kuuma Kasvua -yritysalue-esitteellä

Alihankintamessuilla on jaossa toista kertaa toteutettu Keski-Uudenmaan kuntien yhteinen yritysalue-esite, Kuumaa Kasvua -YritysExtra. Esitteessä kerrotaan kuntien tonttitarjonnasta yrityksille. Tavoitteena kunnilla on eri markkinointitoimenpiteillä lisätä Keski-Uudenmaan alueen työpaikkojen ja yritysten määrää.

Keski-Uudenmaan yhteinen 68 m² kokoinen messuosasto sijaitsee Tampereen messukeskus Pirkkahallin C-hallissa (C 1248).

Lisätietoja: toimitusjohtaja Ari Forsberg, puh. 040 581 7223, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum


KUUMA mukana Oikoradan markkinointitapahtumassa Helsingin rautatieasemalla 4.-5.9.2006

KUUMA-kunnat osallistuvat Oikoradan markkinointitapahtumaan Helsingin rautatieasemalla 4.-5.9.2006. KUUMA-kunnat kertovat oman seutunsa elämyksistä, mahdollisuuksista ja palveluista, jotka ovat entistä lyhyemmän ajan päässä pääkaupunkiseudun asukkaista ja yrityksistä. Esillä ovat erityisesti KUUMA-alueen matkailukohteet ja yrittämisen mahdollisuudet.

(31.8.2006)

Markkinointitapahtuma käynnistyy maanantaina 4.9. klo 7 asemalaiturilla ja Postihallissa. KUUMA-kuntiin voi tutustua Postihallin näyttelyssä. Näyttely on nähtävillä jo Ratahallintokeskuksen oikoratajuhlallisuuksien aikaan 1.9.2006.
– Tämä on merkittävä markkinointitapahtuma KUUMA-kunnille, sillä Helsingin rautatieaseman kautta kulkee päivittäin noin 200 000 matkustajaa, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Ari Forsberg sanoo.

Asemalaiturin esiintymislavalla esiintyvät taiteilijat eri maakunnista. Keski-Uuttamaata edustaa molempina päivinä klo 13.00 perinteisen sirkussuvun edustaja Lili Sariola, joka kerää katseet ainutlaatuisella käärmeshow'lla. Maanantain ja tiistain voi aloittaa nauttimalla jousikvartetin sävelistä klo 7.00 - 9.00, mistä musiikkitarjonta jatkuu kitaran- ja hanurinsoitolla aina puoleenpäivään asti. Rohkeampaa menoa tarjoavat iltapäivisin Halavatun papat ja taikuri Markku Purho klo 12.00 - 17.30.

Tapahtuman järjestävät radan varren seudut, kunnat ja kaupungit sekä Nopeat Itäradat neuvottelukunta yhteistyössä VR:n kanssa.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Ari Forsberg, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy, p. 040 581 7223, ari.forsberg@keuke.fi.


KUUMA-kunnat jatkavat yhteismarkkinointia

Neljäs Kuumaa Kasvua -lehti jaetaan tiistaina 22.8. Helsingin Sanomien välissä Keski-Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle. Levikki on 200 000 kappaletta.

(21.8.2006) 

Oikoradan avautumista juhlitaan 1.9.

Kuumaa Kasvu -lehti esittelee kattavasti Keski-Uudenmaan joukkoliikennettä palvelevaa oikorataa. Kerava-Lahti-oikorata avataan liikenteelle sunnuntaina 3.9. Helsingin ja Lahden välillä liikennöi arkisin 22 junavuoroa ja viikonloppuisin 16 vuoroa. Matka Helsingistä Lahteen kestää noin 60-64 minuuttia. Junat kulkevat tunnuksella Z. Uusia asemia avautuu Haarajoelle ja Mäntsälään. Oikoratafestareita juhlitaan perjantaina 1.9.

KUUMA-alueen logistinen asema vahvistuu

Kuumaa Kasvua -lehti on monipuolinen tietopaketti yrittämisen mahdollisuuksista Keski-Uudellamaalla. Vuosaaren sataman valmistumisen ja lentoliikenteen kasvun myötä KUUMA-alueen logistinen asema tulee edelleen vahvistumaan. Keski-Uudellemaalle on syntymässä useita moderneja yrityspuistoja, esimerkiksi lentokentän pohjoispuolelle sijoittuva Focus, Vuosaaren satamaa palveleva Keravan logistiikkakeskus, Kapulin yritysalue Mäntsälässä ja Ilvesvuoren alue Nurmijärvellä sekä Wärtsilän-Vähänummen alue Järvenpäässä. Lehdessä voi tutustua myös Keski-Uudellamaalla toimiviin yrityksiin.

166 000 asukasta on valinnut Keski-Uudenmaan kotipaikakseen

Kuumaa Kasvua -lehdessä kerrotaan myös Keski-Uudenmaan tarjoamista asumisen uusista vaihtoehdoista. KUUMA-kunnista haetaan luonnonläheisyyttä ja elämisen väljyyttä. Lisäksi lehdessä esitellään keskiuusmaalaisia vapaa-ajan mahdollisuuksia. Lehdestä löytyy myös katsaus alkusyksyn tapahtumista. Kuumaa Kasvua -lehden sivuilla uimari Hanna-Maria Seppälä kertoo suhteesta kotiseutuunsa.

KUUMA-kuntien seutumarkkinoinnista hyviä tuloksia

KUUMA-aluetta esittelevä Kuumaa Kasvua -lehti on saanut lukijoilta kiitosta. KUUMA-kunnat mittauttivat keväällä Kuumaa Kasvua -lehden markkinoinnillisen onnistumisen. Lukijoiden mukaan Kuumaa Kasvua -liite antaa selkeää ja konkreettista tietoa vaihtoehdoista pääkaupunkiseudun lähelle sijoittuvalle yritykselle. Usealle vastaajalle oli jäänyt mielikuva seudun hyvästä logistisesta sijainnista. KUUMA-kuntien julkaisema lehti sijoittui kärkeen mitattaessa ilmoitusten huomioarvoja. Seuraava Kuumaa Kasvua -liite julkaistaan lokakuussa Blue Wings -lehden välissä.

Lisätietoja: KUUMA-markkinointityöryhmän puheenjohtaja, markkinointipäällikkö Lasse Laaksonen puh. (09) 8718 3020.


KUUMA-kunnat kehittävät yhdessä vaativaa erityisopetusta

KUUMA-kunnat ovat selvittäneet yhteistyössä vaativan erityisopetuksen tilaa alueen kouluissa. Tarkoituksena on löytää seudullisia ratkaisuja vaativan erityisopetuksen tarpeisiin.

(14.8.2006)

Varhaiseen puuttumiseen kannattaa sijoittaa

Valtakunnallisesti erityisopetusta sai noin 7 % kaikista peruskoulun oppilaista syksyllä 2005. Eniten lisääntyi niiden oppilaiden määrä, joilla erityisopetuksen perusteena oli tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus.
– Koulujärjestelmällä on suuria haasteita vastata vaikeasti tunne-elämältään ja sosiaaliselta käyttäytymiseltään häiriintyneiden oppilaiden tarpeisiin. Osa oppilaista on niin vahvasti hoidon tarpeessa, että he eivät ole koulunkäyntikykyisiä, Tuusulan opetuspäällikkö Aija Rinkinen kertoo.
– Ennaltaehkäisevän toiminnan sekä varhaisen puuttumisen merkitys on suuri, Rinkinen painottaa. Mitä aikaisemmin ongelmat voidaan ratkoa, sitä tuloksellisempaa työ on.

Monipuolisia erityisopetuspalveluita tarjolla

Hankkeen aikana on kattavasti selvitetty vaativan erityisopetuksen nykytilannetta KUUMA-kunnissa. Erityisoppilaat sijoittuvat KUUMA-kunnissa sekä erityisluokille että integroituna yleisopetuksen ryhmiin. Kunnissa on sekä virallisia erityisluokkia että yleisopetukseen yhteyteen perustettuja pienempiä luokkia. Erityisluokkia kunnissa on eri kouluille hajasijoitettuna, joiden lisäksi erityiskouluja on Tuusulassa, Järvenpäässä ja Nurmijärvellä.

Harjaantumisopetusta (EHA1 ja EHA2) annetaan kaikissa KUUMA-kunnissa Pornaista lukuun ottamatta. Tuusulassa toimii autismiluokka. Sairaalakoulut toimivat Keravalla ja Tuusulassa. Järvenpäässä ja Tuusulassa on luokat erityisesti tunne-elämän vaikeuksista kärsiville lapsille (EMO).

Kouluterveydenhoitajien määrä on KUUMA-kunnissa kohtuullinen. Sen sijaan koululääkäri-, koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluita on kaikissa kunnissa vähemmän kuin valtakunnallisesti suositellaan.

Yhteistyötä vaativan erityisopetuksen osalta jatketaan

KUUMA-kunnat jatkavat työtä erityisopetuksen kehittämiseksi. Jatkotoimenpiteet liittyvät käytännön toimenpiteiden ja yhteistyön suunnitteluun. Jotta kuntien yhteistyö ylikunnallisten ryhmien perustamiseksi mahdollistuisi, kehitetään kuntien välisiä sopimuksia rahoituksesta ja oppilashuollosta. Eniten tarvetta on EMO-luokan tyyppisillä luokilla, joissa on mahdollista tarjota oppilaille opetuksen lisäksi myös hoitokontakti. Lisäksi tarvitaan lisää sairaalapaikkoja niille lapsille ja nuorille, joita ei voida avopalveluilla auttaa. Yhteistyötä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen välillä kehitetään. Myös erityisopettajien kouluttamiseen ja rekrytointiin panostetaan.

Lisätietoja: Opetuspäällikkö Aija Rinkinen, Tuusulan kunta, p. (09) 8718 3410.


KUUMA-kuntien yhteistyö seutumarkkinoinnissa on saanut kiitosta

Keväällä Talouselämä-lehden liitteenä jaettu KUUMA-aluetta esittelevä Kuumaa Kasvua -lehti sai lukijoilta kiitosta. Lukijoiden mielestä Kuumaa Kasvua -liite antoi olennaista tietoa KUUMA-kunnista. KUUMA-kuntien julkaisema liite sijoittui kärkeen mitattaessa lehdessä julkaistujen ilmoitusten huomioarvoja.

(26.6.2006)

KUUMA-kunnat mittauttivat Kuumaa Kasvua -liitteen markkinoinnillisen onnistumisen. Tutkimus suoritettiin lehden ilmestymisen jälkeen 12.5. - 18.5.2006. Tutkimuksen suoritti TNS Gallup Oy / Media. Tutkimuksessa mitattiin Talouselämä-lehdessä julkaistujen ilmoitusten saamaa vastaanottoa.

Vastaajien mielestä mielikuva KUUMA-kunnista on jonkin verran parempi verrattuna kilpailijoihin. 40 % vastaajista tuntee ainakin jossain määrin KUUMA-kunnat. Vastaajien mukaan Kuu-maa Kasvua -liite antaa selkeää ja konkreettista tietoa vaihtoehdoista pääkaupunkiseudun lähelle sijoittuvalle yritykselle. Ilmoitus viestii myös Kuuma-kuntien tahdosta tehdä yhteistyötä elinkeinopolitiikassa.

Usealle vastaajalle oli jäänyt mielikuva seudun hyvästä logistisesta sijainnista. Vastaajien mielestä KUUMA-kunnat ovat pääkaupunkiseudun tuntumassa oleva asumis- ja yritysystävällinen kuntakeskittymä, jossa on hyviä vaihtoehtoja sekä asumiselle että yrittämiselle. Useat lukijat olivat irrottaneet Kuumaa Kasvua -lehtisen talteen.

Tutkimusraportti Kuumaa Kasvua -lehdestä (pdf-tiedosto)

Lisätietoja: KUUMA-markkinointityöryhmän puheenjohtaja, markkinointipäällikkö Lasse Laaksonen puh. (09) 8718 3020.


 

KUUMA-hallituksella tahto syventää yhteistyötä kuntien kesken

KUUMA-kuntien valtuustojen ja kunnan- ja kaupunginhallitusten puheenjohtajista koostuva KUUMA-hallitus kokoontui seminaariin Vilnaan 6. - 7.6.2006. KUUMA-kunnissa on tahto syventää yhteistyötä erityisesti maankäytön suunnittelussa, liikennehankkeiden seudullisessa priorisoinnissa, edunvalvonnassa ja omistajapolitiikassa.

(13.6.2006)

KUUMA-kehityskuvassa tiivistyy kuntien yhteinen käsitys alueen maankäytöstä

KUUMA-aluetta pyritään kehittämään kokonaisuutena yli kuntarajojen erityisesti maankäytössä ja liikenteessä. KUUMA-hallituksen mukaan maankäytön tärkeimpiä yhteistyömuotoja ovat kehityskuva, raja-alueiden kaavoitus ja yhteistyö Helsingin seudun kanssa. Kehityskuvan tavoitteena on laatia KUUMA-kuntien yhteinen käsitys yhdyskuntarakenteen ja maankäytön muutosvoimista ja kehitysmahdollisuuksista. Kehityskuva on myös merkittävä väline suhteutettaessa KUUMA-alueen kehityskysymyksiä koko Helsingin metropolialueen kaupunkipoliittisiin haasteisiin.

KUUMA-kuntien kehitys- ja ympäristökuvatyö on edennyt luonnosvaiheeseen ja kehityskuvaluonnos on nähtävillä heinä-elokuussa. Syksyllä luonnosta työstetään saadun palautteen pohjalta ja kehityskuvaehdotus valmistuu vuoden loppuun mennessä.
 
Kaavoitusyhteistyössä panostetaan erityisesti asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämiseen kuntien raja-alueilla. KUUMA-hallitus pitää myös tärkeänä, että raja-aluekaavoille asetetaan aikataulut.

KUUMA panostaa seudun liikennejärjestelmän parantamiseen

KUUMA-hallituksen mukaan KUUMA-alueen ja pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmien yhteensovittaminen on yksi tärkeimpiä KUUMA-yhteistyön haasteita. KUUMA-alueelle on valmistunut joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma. Suunnitelmassa on muodostettu yhteinen käsitys joukkoliikenteen kärkihankkeista. Raideliikenteen kehittäminen on yksi KUUMA-alueen liikenteellisiä painopisteitä. KUUMA-hallituksen mukaan joukkoliikenteen rahoitusmalleja tulisi valmistella tiiviimmässä yhteistyössä.

KUUMA-alueen liikennejärjestelmän tärkeimpiä tulevia rakennushankkeita ovat seudullinen yhdysväylä Kehä IV ja taajamien ohituskulkutiet. KUUMA-hallituksen mukaan seudulliset liikennehankkeet tulee asettaa toteutusjärjestykseen. Lisäksi liikennehankkeet tulisi kytkeä tiiviimmin seudun asunto- ja elinkeinohankkeisiin.

Rajattomat palvelut kuntalaisille

KUUMA-alueelle ollaan laatimassa palvelustrategiaa. Strategiassa sovitaan palveluyhteistyön periaatteista ja yhtenäisistä käytännöistä. Työn yhteydessä selvitetään myös kuntarajat ylittäviin palveluihin liittyvät erilliskysymykset. KUUMA-strategian mukaan pitkänaikavälin tavoitteena on, että palvelut ovat asukkaiden käytettävissä kuntarajoista riippumatta, ja että tulevaisuudessa seudullinen palvelutuotanto on laajaa. KUUMA-hallituksen mukaan kuntayhteistyön kannalta tärkeimpiä selvitettäviä seudullisia palvelukokonainaisuuksia ovat vesihuolto, yhdyskuntakuntatekniikka, tukipalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalueselvitys.

Edunvalvonta ja omistajapolitiikka tärkeitä yhteistyökohteita

KUUMA-strategian mukaan edunvalvonta ja omistajapolitiikka ovat yksi keskeisiä KUUMA-yhteistyön muotoja. Omistajapolitiikkaa tehostamalla pyritään vaikuttamaan osakkuusyhteisöjen, jäsenjärjestöjen ja kuntayhtymien palveluja ja taloutta koskeviin päätöksiin. KUUMA-kunnat yhdessä ovat yksittäistä kuntaa vahvempi neuvottelukumppani. KUUMA-hallituksen mukaan edunvalvontaan ja omistajapolitiikkaan tulee saada yhteinen ohjelma ja tavoitteet. Lisäksi sovitaan KUUMA-toimijoiden keskinäisistä pelisäännöistä ja päätetään omistajapolitiikan linjaukset osana KUUMA-yhteistyötä.

KUUMA-hallitus terävöittää seudullista yhteistyötä

KUUMA-hallitus kiinnitti erityistä huomiota KUUMA-hankkeiden valmisteluun. Hallituksen mukaan poliittista ohjausta tulee lisätä KUUMA-hankkeissa. Lisäksi valmisteluun nimetään vastuuhenkilöt, joilla on vastuu esityksen tekemisestä. Myös valmistelussa olevien hankkeiden aikataulutukseen kiinnitetään tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota. Lisäksi pyritään siihen, että KUUMA-asioiden käsittelyprosessit tapahtuvat kunnissa samanaikaisesti. KUUMA-hallitus nopeuttaisi KUUMA-asioiden päätöksentekoa ja madaltaisi hallintoa.

Lisätietoja:

• Kunnanjohtaja Hannu Joensivu, Tuusulan kunta, p. 040 314 3001
• Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, KUUMA, p. 040 569 5511


KUUMA-kuntien nuorisotyön laatuhankkeelle valtionavustusta

Etelä-Suomen lääninhallitus on myöntänyt valtionavustusta KUUMA–kuntien nuorisotyön laatuhankkeelle 25 000 euroa. Summa on suurin yksittäiselle kehittämishankkeelle myönnetty avustus Etelä-Suomen läänissä tänä vuonna. Hankkeen hakijana ja hallinnoijana toimii Keravan kaupungin nuorisotoimi.

(12.6.2006)

Hanketta on valmisteltu KUUMA–kuntien nuorisotoimien yhteistyöryhmässä, johon kuuluvat KUUMA-kuntien nuorisotoimista vastaavat viranhaltijat sekä lisäksi Hyvinkään ja Vihdin vastaavat henkilöt. Hanke toteutetaan 1.8.2006 - 31.7.2007 välisenä aikana.

Avustuksia nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen myönnettiin yhteensä 335 000 euroa. Avustusta myönnettiin 35 kehittämishankkeelle, kun hakemuksia tuli yhteensä 82. Yhteensä haettu avustussumma oli yli 1 700 000 euroa. Haettu avustussumma kaksinkertaistui vuodesta 2005, mikä kertoo nuorisotyön kehittämistarpeesta Etelä-Suomen läänissä.

Hankkeessa kartoitetaan nuorisotoimintaa

Hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja määritellä Keski-Uudenmaan nuorisotyön ja –politiikan yhteinen sisältö. Kartoituksessa kuvataan eri kuntien toteuttaman nuorisotyön laajuus, sisältö, resurssit ja arviointikäytännöt.

"Hankkeessa selvitetään tutkimuksen avulla, minkälaisia nuoria kuntien alueella on ja minkälaista toimintaa, toimintamahdollisuuksia ja -edellytyksiä, tietoja, taitoja ja yhteyksiä nuoret haluavat. Lisäksi pyrkimyksenä on selvittää nuorten näkemyksiä miten toimivat osallisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen kanavat eri kunnissa", kertoo Keravan kaupungin nuorisotoimenjohtaja Jari Päkkilä.

"Yksi keskeinen tavoite on uuden nuorisolain sisällön jalkauttaminen kuntiin. Tavoitteena on myös mahdollistaa ja tehostaa kuntien nuorisopäälliköiden yhteistyöryhmän toimintaa seudullisen nuorisotyön edistämiseksi sekä aikaansaada toimiva taho, joka koordinoisi ja kehittäisi alueellista nuorisotyötä", Päkkilä jatkaa.

Yhtenäiset laatumittarit

Lisäksi laatuhankkeen tavoitteena on suunnitella, tuottaa ja arvioida yhtenäisiä laatumittareita, sekä yhtenäistää laatuajattelua ja –käytäntöjä kunnissa. Erityisesti tavoitellaan sellaisia toimintoja, jotka tukevat nuorisotyön ja –politiikan toteuttamista, kokonaisvaltaista nuorisotyön kehittämistä sekä nuorisotyötä tekevien henkilöiden oman osaamisen ylläpitämistä sekä omassa työssään kehittymistä.

Hankkeessa tarjotaan myös mukana olevien kuntien alueella nuorisotyötä tekeville asiantuntijoille tarpeellista nuorisotyön koulutusta, joka liittyy uuden nuorisolain toteuttamiseen, laatuajatteluun ja käytännön toiminnan kehittämiseen.

Hankkeen pääasiallisina kohderyhminä ovat hankkeen kuntien nuoret ja nuorisotoimet: Järvenpää, Kerava, Tuusula, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää ja Vihti, unohtamatta nuorisotyötä tekeviä järjestöjä, seurakuntia sekä vapaaehtoistyöntekijöitä.


Lisätietoja: Nuorisotoimenjohtaja Jari Päkkilä, Keravan kaupunki, p. (09) 2949 4175, jari.pakkila@kerava.fi


Hoitotyön kehittämishanke etenee KUUMA-kunnissa

Neljän KUUMA-kunnan yhteinen hoitotyön kehittämishanke käynnistyi runsas vuosi sitten ja työn tulokset alkavat näkyä. Hoitajia on saatu lisää ja he ovat saaneet täydennyskoulutusta kansantautien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Potilaille tämä näkyy parempana palveluna.

(2.6.2006)

Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi ja Tuusula käynnistivät keväällä 2005 hoitotyön kehittämishankeen, jossa haetaan uusia työmuotoja keskeisten kansantautien, kuten astman, keuhkoahtautumataudin, verenpaineen ja depression hoitoon. - Projekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti: uusia hoitajia on palkattu ja hoitajat ovat saaneet täydennyskoulutusta kansantautien ennaltaehkäisystä ja hoi-dosta, hankkeen vetäjä Mikko Oikkonen sanoo. Hankkeen tavoitteena on osaltaan kehittää työnjakoa hoitajien ja lääkäreiden välillä. Samalla haetaan toimintamallia, jossa potilaat voivat saada ryhmäohjausta sairauteensa yli kuntarajojen.

Sekä Järvenpää että Kerava ovat suunnitelman mukaisesti palkanneet neljä uutta hoitajaa ja Tuusula ja Nurmijärvi kumpikin kaksi hoitajaa. Yhteensä uusia hoitajia on palkattu 12.

Kaikissa kunnissa on panostettu kansantauteihin liittyvään puhelinneuvontaan ja käynnistetty depressiohoitajatoiminta. Depressiohoitajat ovat saaneet koulutuksen ns. depressio-koulujen järjestämiseen, ja ovat jo toteuttaneet depressiokouluja masennuksesta kärsiville potilaille. Keuhkoahtaumahoitajat ja verenpainehoitajat ovat aloittaneet toimintansa Keravalla ja Järvenpäässä. Lisäksi hoitajat ovat saaneet ryhmäohjauskoulutusta, jolloin heillä on hyvät edellytykset eri potilasryhmien ryhmäohjauksen järjestämiseen.

Asiakkaiden tyytyväisyyttä mitattiin hankkeen alussa ja sama mittaus on tarkoitus uusia vuoden 2006 lopussa, jolloin hanke päättyy. Hankkeeseen on saatu sosiaali- ja terveysministeriöltä rahoitusta runsaat 520 000 euroa.

Lisätietoja:

Johtava lääkäri Mikko Oikkonen, Järvenpään kaupunki, puh. (09) 27191.


Sosiaali- ja terveystoimen seutuhankkeelle painopisteet

Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintahankkeessa on päätetty työn sisällöllisistä painopisteistä. Listaus sisältää ne sosiaali- ja terveydenhuollon toimialueet, joissa palveluja Keski-Uudenmaan alueella voitaisiin järjestää seudullisesti. Selvityksissä hyödynnetään KUUMA-alueella jo aiemmin tehtyjä yhteistyöraportteja.

(2.6.2006)

Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintahanketta viedään eteenpäin Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin yhteistyönä. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui 31.5.2006 Tuusulassa ja päätti, että seututarkasteluun otetaan seuraavat alueet:

• Ensihoito ja sairaankuljetus
• Kuntoutus ja apuvälinetoiminta
• Päihdehuolto ja mielenterveyspalvelut
• Päivystystoiminta (sisältäen terveydenhuollon päivystykset ja akuuttitoiminnat, sosiaalipäivystyksen, ensihoidon ja akuutin kotisairaalatoiminnan)
• Laboratoriopalvelut
• Kuvantaminen (röntgen- ja muut alaan liittyvät palvelut)
• Informaatio- ja kommunikaatiopalvelut
• Lastenvalvojan palvelut
• Valvotut tapaamiset
• Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto
• Ympäristöterveydenhuolto
• Suun terveydenhuolto
• Työterveyshuolto
• Vanhuspalvelut
• Call Center –tyyppiset puhelinpalvelut

Ohjausryhmän mukaan toimintojen suunnittelussa on hyödynnettävä jo tapahtunutta valmistelutyötä. Muutamilla alueilla valmistelu on jo varsin pitkällä, ja ensimmäiset esitykset toimintojen seudulliseksi järjestämiseksi tulevat kuntakäsittelyyn jo kesän aikana.
 
Alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintasuunnitelman valmistelu käynnistyi tämän vuoden alussa ja sen on määrä valmistua vuoden lopussa. Pontimena suunnitelman tekemiselle on ollut halu vastata valtiovallan suunnalta tulleisiin kansallisen terveysprojektin sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen haasteisiin. Hankealueella asuu runsaat 200.000 henkilöä.

Lisätietoja:  

Ohjausryhmän puheenjohtaja Tuija Reinikainen, p. 040 517 5171 
Projektipäällikkö Seppo Tuomola, p. 040 7480 490
Projektisihteeri Jukka Pappinen, p. 040 700 8130


KUUMA-kunnat käynnistävät mittavan yhteistyön vanhuspalveluissa

(1.6.2006)

KUUMA-kunnissa kesäkuussa alkavan seudullisen vanhuspalveluhankkeen päämääränä on ikääntyneiden kuntalaisten palveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen KUUMA-kuntien ja Hyvinkään seudullisella yhteistyöllä. – Kaikissa kunnissa ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti. Ikääntyneiden määrä kaksinkertaistuu seuraavien 15 vuoden aikana, Tuusulan vanhustyönpäällikkö Tuulikki Siltari kertoo. Vanhuspalvelujen tarpeet kasvavat. Kunnilla on myös yhteisiä intressejä turvata ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus, kehittää osaamista vanhuspalveluissa sekä hallita ikäihmisille tarjottujen palvelujen kustannuksia.

Seudullinen yhteistyö hyödyttää palveluja käyttävää ikäihmistä

– Seudullisella yhteistyöllä voidaan saavuttaa runsaasti hyötyjä sekä vanhuspalveluiden laadussa että kustannuksissa, Siltari uskoo. Viime kädessä hankkeen hyötyjä on seudulla asuva ja palveluita käyttävä ikäihminen. Seudullisesta yhteistyöstä voi olla hyötyä mm. kotona asumisen tukemiseen, omaishoitoon, ikääntyneiden liikunnan edistämiseen, asumispalvelujen kehittämiseen sekä kuljetuspalveluihin ja liikkumisen edistämiseen liittyvissä palveluissa. Lisäksi seudullisessa vanhusyhteistyössä paneudutaan jaksottais- ja lyhytaikaishoidon, päivätoiminnan sekä erityisryhmien hoidon ja palvelujen kehittämiseen (esim. ikääntyneet mielenterveys- ja päihdeasiakkaat). Myös dementiaa sairastavien kuntoutukseen ja hoitoon soveltuvien osavuorokautisten ja ympärivuorokautisten hoivapaikkoihin kiinnitetään huomiota.

Suunnitteilla yhteinen väline ikäihmisten palvelutarpeiden arviointiin

Vanhuspalveluhankkeen tavoitteena on KUUMA-kuntien ja Hyvinkään vanhuspalvelujen seudullisten rakenteiden kehittäminen. Alueellisen yhteistyön mahdollisuuksia ja edellytyksiä selvitetään kartoittamalla vanhuspalvelujen tarpeet ja olemassa olevat palvelut. Lisäksi tehdään kuntien yhteinen vanhuspalvelujen palvelu- ja kustannusrakenneanalyysi ja määritellään yhteiset tunnusluvut vanhuspalvelujen seurantaan.

Lisäksi hankkeessa yhdenmukaistetaan KUUMA-kuntien ja Hyvinkään vanhuspalvelujen sisältöjä ja toimintatapoja. Vanhuspalvelujen sisältöjä kehitetään luomalla yhteinen väline palvelutarpeiden arviointiin. KUUMA-kunnissa laaditaan yhteiset toimintaohjeet ja pelisäännöt asiakkuuden kriteereihin ja palvelujen myöntämiskriteereihin palveluketjun eri vaiheissa (yhteinen hoidon porrastus). Lisäksi käynnistetään kehittämishanke, jossa hyödynnetään hyvinvointi-, informaatio- ja kommunikaatioteknologian mahdollisuuksista vanhuspalveluissa.

Vanhuspalveluhankkeessa kehitetään myös henkilöstön osaamista ja lisätään työhyvinvointia. Yhteistyössä laaditaan toimenpide-ehdotuksia vanhuspalvelujen ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuuden turvaamiseksi ja järjestetään osaamistarpeiden ja -vaatimusten pohjalta yhteisiä koulutuksia.

Seudulle perustetaan yhteinen palveluohjaus- ja resurssikeskus sekä gerontologinen kehittämiskeskus

Tavoitteena on perustaa seudullinen palveluohjaus- ja resurssikeskus, jonka tarkoituksena on tehostaa ikäihmisten tiedonsaantia palveluista sekä turvata oikea-aikaisten palveluiden saatavuus. Palvelu- ja resurssikeskuksen tehtäviä ovat palveluohjaus ja -neuvonta. KUUMA-kuntiin perustetaan yhteinen vanhuspalvelujen neuvontapuhelin ja seniori-info. Lisäksi palvelu- ja resurssikeskuksessa toimii tietopankki alueen yksityisistä ja kolmannen sektorin toimijoista ja palvelujen hinnoista. Palvelu- ja resurssikeskukseen keskitetään myös yksityisten palvelun tuottajien laadun valvonta.

Myös resurssiohjaus toimii joustavasti yli kuntarajojen palvelu- ja resurssikeskuksessa, jossa on keskitetty tieto alueen hoitopaikoista ja niiden täyttöasteesta. Myös kilpailutuksia ja hankintoja on mahdollista tehdä yhteistyössä. Erityisryhmien palveluja on mahdollista tuottaa yli kuntarajojen. Lisäksi vanhusten palveluihin liittyviä investointeja on mahdollista valmistella yhdessä.

Toisena konkreettisena tuloksena vanhuspalveluhankkeessa on gerontologinen kehittämiskeskus, jonka tarkoituksena on yhdenvertaisten ja laadukkaiden vanhuspalvelujen varmistaminen kuntalaisille. Kehittämiskeskuksen tehtäviä ovat palveluketjujen kehittäminen, henkilöstön saatavuuden varmistaminen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen ja osaamisen kehittäminen.

Seudulliseen vanhuspalveluhankkeeseen palkattiin kaksi kehittäjää

Vanhuspalveluiden kehittämishanke on saanut 295 050 euron valtionavustuksen. Valtionavustus kattaa 75 % kustannuksista ja 25 % hankkeen kustannuksista jakaa mukana olevat kunnat asukasluvun suh-teessa.

KUUMA-vanhuspalvelujen hanke käynnistyy kesäkuun alussa. Hanke kestää syksyyn 2008 saakka. Projektikoordinaattorina aloittaa terveystieteiden maisteri Tina Hägg ja projektisuunnittelijana terveystieteiden maisteri Päivi Ahosola.

Lisätietoja:
Vanhustyön päällikkö Tuulikki Siltari, Tuusula, p. 040 314 3374 
Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, KUUMA, p. 040 569 5511


Kiljavan sairaalasta kunnallinen osakeyhtiö

Kiljavan Sairaala Oy:n perustamiskokous pidettiin Nurmijärven kunnan virastotalossa 31.5.2006. Osakeyhtiön omistajiksi tulivat Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kunnat sekä HUS-kuntayhtymä.

(31.5.2006)

Yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Hyvinkään kaupungin rahoitusjohtaja Raimo Lahti ja varapuheenjohtajaksi kaupunginhallituksen jäsen Hannele Olli Järvenpäästä. Muut jäsenet ovat Antti Rantalainen Hyvinkäältä, Asko Saari HUS-kuntayhtymästä, Ismo Nöjd Järvenpäästä, Kalevi Heinonen Mäntsälästä, Kimmo Behm ja Virpi Korhonen Nurmijärveltä sekä Mauno Lehtinen ja Sari Räsänen Tuusulasta.

Uusi organisaatiomalli parantaa palveluja ja tasaa taloudellisia riskejä

Sairaalan organisaatiomalliksi on valittu kunnallinen osakeyhtiö, koska sen avulla saavutetaan suurin joustavuus, läpinäkyvyys ja yksinkertaisin organisaatio. Yhtiön kaikki palvelut tullaan ulkoistamaan ja hankkimaan kilpailuttamalla yksityisiltä palveluntuottajilta. Terveydenhuollon palvelujen kilpailutuksesta on jo kiinnostunut kuusi suurta palveluntuottajaa, joista puolet on säätiöitä ja puolet osakeyhtiöitä.

Sairaala ei tule toimimaan yksityisillä markkinoilla, vaan myy palveluja vain omistajakunnilleen. Palveluntuottajien kilpailuttaminen ja kevyt organisaatio tekee toiminnasta kannattavan, sanoo hankkeen suunnittelusta ja johtamisesta vastannut selvitysmies Arto Alanko. Hän kertoo olevansa erittäin tyytyväinen saavutettuun moderniin ratkaisuun. Kiljavan sairaalan kohtaloa on tätä ennen tuloksetta koetettu ratkaista usean toimikunnan ja erilaisten muiden toimijoiden yrityksin. Nyt kehitetty ratkaisu perustuu alueen väestön palvelutarpeen analysointiin.

Valittua kunnallisen osakeyhtiön mallia ei ole aikaisemmin käytetty Suomessa terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen tuottamisessa. Tavoitteena on entistä paremmat terveyspalvelut, tehokkaampi pääoman käyttö ja kehittyneempi omistajaohjaus, sanoo Alanko.

Toiminta käynnistyy 2008

Kiljavan sairaalan hoitopaikkojen määräksi on suunniteltu 120 sairaansijaa. Hankkeen tavoitteena on siirtää sairaalahoidon painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Tämä tapahtuu lyhentämällä erikoissairaanhoidon osuutta ja yhdistämällä hoitoprosessiin välitön kuntoutusjakso Kiljavan sairaalassa.

Kiljavan sairaalan erikoistumisalueet ovat:
-      neurologian,
-      ortopedian ja traumatologian sekä
-      keuhkosairauksien ja sisätautien erikoisalojen jatkohoito ja kuntoutus sekä
-      terveyskeskusten tarvitsemat muut sairaalapalvelut.

Kiljavan käyttöönoton ja peruskorjauksen kustannusarvio on 13 miljoonaa euroa ja se rahoitetaan osakepääomalla sekä lainoilla. Osakeyhtiön perustamisen jälkeen seuraa sairaalan toiminnan ja kunnostuksen suunnittelu, urakoiden kilpailutus sekä runsaan vuoden kestävä rakennusvaihe. Sairaalan toiminta käynnistyy keväällä 2008.

Sairaalan suunnittelusta vastaa AW2 -Arkkitehdit Oy ja Rakennuttajatoimisto HTJ Oy. Vanhojen sairaalakiinteistöjen käyttöönottoa hankaloittavat usein eritasoiset suojelupäätökset, jotka vaikeuttavat toisaalta rakennusten modernisointia sairaalakäyttöön ja toisaalta niiden käyttöä muihin tarkoituksiin.  Nämä vaikeudet ovat myös Kiljavan sairaalan kunnostuksen haasteena. Tarkoituksena on löytää ratkaisu, jossa modernin sairaanhoidon, rakennuksen paloturvallisuuden ja nykytekniikan asettamat vaatimukset sekä tarvittava suojelu kohtaavat. Maassamme on lukuisia tyhjiä sairaaloita, joiden kohtalo on ollut eri syistä pitkään ratkaisematta. Myös tässä suhteessa saavutettu tulos on merkittävä, Alanko luonnehtii.

Selvitysmies Arto Alangon kaksi ja puolivuotinen urakka on päättymässä. Hän jättää tyytyväisin mielin kapulan yhtiön tulevalle toimitusjohtajalle, joka rekrytoidaan kesän aikana. Hanke on ollut erittäin mielenkiintoinen ja saavutettua lopputulosta voidaan Alangon mielestä pitää käänteentekevänä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintamallina, joka parantaa palveluja ja tasaa kuntien ja palveluntuottajien taloudellisia riskejä. Selvitysmiehen ohella hankkeessa ovat olleet aktiivisia ohjausryhmän muut jäsenet: Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm, Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen, KUUMA-yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari.

Kiljavalla pitkä historia

Alun perin keuhkotautiparantolaksi rakennettu Kiljava otettiin käyttöön lokakuussa 1938. Parantolan toteutti jo silloin osakeyhtiö, jossa oli mukana 15 maalaiskuntaa, viisi kauppalaa, Helsingin kaupunki sekä kolme yksityistä tahoa - OTK, SOK ja Elanto. Myöhemmin Kiljava on toiminut erikoissairaanhoitoa antavana sairaalana, ennen kuin sen toiminnot siirrettiin asteittain HUS:n Hyvinkään sairaalan yhteyteen. Sairaala on ollut tyhjillään vuodesta 2002 alkaen. Keski-Uudenmaan alueen nopea väestön kasvu, sairaalan keskeinen sijainti ja uusi toimintamalli herättivät Kiljavan sairaalan uuteen eloon.

Lisätietoja:
Selvitysmies Arto Alanko, p. 050 3361 898
Ohjausryhmän puheenjohtaja Kimmo Behm, p. 040 317 2000
Kiljava Oy:n hallituksen puheenjohtaja Raimo Lahti, p. 040 520 4686


KUUMA-kuntien kehitys- ja ympäristökuvatyö on edennyt luonnosvaiheeseen

KUUMA kehitys- ja ympäristökuvaluonnoksesta järjestettiin seminaari keskiviikkona 24.5. Järvenpäässä.

KUUMA kehitys- ja ympäristökuvaluonnoksesta järjestettiin seminaari keskiviikkona 24.5. Järvenpäässä. Työseminaariin osallistui Järvenpään, Nurmijärven, Tuusulan, Keravan, Mäntsälän ja Pornaisten kuntien viranhaltijoita ja sidosryhmien edustajia. Seminaarin tavoitteena oli kommentoida ja edelleen kehittää KUUMA-alueen kehityskuvaa.

Kehityskuvaluonnos on nähtävillä heinä-elokuussa kunnantaloilla ja KUUMAn verkkopalvelussa.  Kuulemisvaiheessa pyydetään myös lausunnot KUUMA-alueen kunnilta sekä keskeisiltä viranomaistahoilta. Syksyllä luonnosta työstetään saadun palautteen pohjalta ja kehityskuvaehdotus valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Tavoitteena yhteinen käsitys yhdyskuntarakenteen ja maankäytön muutosvoimista ja kehitysmahdollisuuksista

Järvenpään, Nurmijärven, Tuusulan, Keravan, Mäntsälän ja Pornaisten kunnat ovat osana KUUMA-yhteistyötä sopineet koko aluetta koskevan aluerakenteen ja maankäytön strategisen kehitys- ja ympäristökuvan laatimisesta. Kehityskuvatyön päätavoitteena on luoda yhteinen käsitys KUUMA-alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön muutosvoimista ja kehitysmahdollisuuksista. "Maankäytön ja liikenteen avointa yhteistyötä ja KUUMA-aluetta pyritään kehittämään kokonaisuutena yli kuntarajojen" kertoo kaavapäällikkö Pertti Kyyhkynen. Tiedon lisääntyminen ja yhteisen toimintapolitiikan muotoutuminen ovat hänen mielestään edellytyksiä tavoitteen saavuttamiselle.

Kehityskuva palvelee myös keskinäisen vuorovaikutuksen tiivistämistä ja YTV-alueen kuntien kanssa käytävää jatkuvaa seudun kehittämistä koskevaa vuoropuhelua. "Kehityskuva on merkittävä väline suhteutettaessa KUUMA-alueen kehityskysymyksiä koko Helsingin metropolialueen kaupunkipoliittisiin haasteisiin. Kehityskuvan avulla pyritään myös valmistautumaan Uudenmaan liiton koko Uudenmaan kehityskuvan laadintaan" toteaa kunnanjohtaja Hannu Joensivu. Kehitys- ja ympäristökuvan tavoitevuosi on 2030+.

Kehityskuvaa on valmisteltu kahdessa vaiheessa vuodesta 2004

KUUMA-kehityskuvatyön toinen vaihe käynnistyi syksyllä 2005. Kehitys- ja ympäristökuva laaditaan tiiviissä vuorovaikutuksessa KUUMA-kuntien kaavoittajatyöryhmän, KUUMA-liikennejärjestelmä-työryhmän ja Suunnittelukeskus Oy:n kanssa. Toisen vaiheen ensimmäinen työseminaari pidettiin 8.2.2006. Seminaarin palautteen pohjalta työstettiin kehityskuvaluonnos, jota käsiteltiin seminaarissa 24.5. Loppuvuodesta tullaan järjestämään kolmas työseminaari, jossa käsitellään kehitys- ja ympäristökuvaehdotusta. KUUMA-alueen kehitys- ja ympäristökuva on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2006 loppuun mennessä.

Kehityskuvayön ensimmäisessä vaiheessa luotiin yhteistä käsitystä KUUMA –alueen muutosvoimista ja kehitysmahdollisuuksista skenaariotyöskentelyn avulla. Kehityskuvan ensimmäinen vaihe valmistui vuoden 2004 lopussa ja se sisältää alueen perustiedot, taustatarkastelut sekä kehityskuvatyön skenaariovaiheen, jossa on tarkasteltu yhdyskuntarakenteen vaihtoehtoja yleispiirteisesti. Kuuleminen ensimmäisestä vaiheesta suoritettiin keväällä ja kesällä 2005.

Lisätietoja

Tuusulan kunnan kaavapäällikkö Pertti Kyyhkynen 040 314 3516
Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu 040 314 3001

KUUMA hakeutuu kaupunkiohjelmaan

KUUMA-kunnat ovat hakemassa kaupunkiohjelmarahaa vuosille 2007 - 2010.

(24.5.2006)

KUUMA-seutu hakeutuu aluekeskus- ja kaupunkiohjelmaan seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. KUUMA-hallitus hyväksyi kokouksessaan 23.5. hakemuksen ja esittää sisäasiainministeriölle, että KUUMA-seutu hyväksytään kaupunkiohjelmaan. Hakemus sisäasiainministeriölle jätetään toukokuun loppuun mennessä.

KUUMA on ollut kaupunkiohjelmassa vuodesta 2003

– KUUMA-yhteistyö muodostuu kuntien välisestä vapaaehtoisesta yhteistyöstä, kaupunkiohjelmaan perustuvasta yhteistyöstä, seutukokeilusta ja Helsingin seudun yhteistyöstä, yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen kuvailee KUUMA-yhteistyön rakennetta. KUUMA-ohjelma on saanut kaupunkipoliittista ohjelmarahaa vuosina 2003 - 2006. Aluekeskusohjelman nykyinen ohjelmakausi päättyy vuoden 2006 lopussa. Lisäksi KUUMA on mukana seutukokeilussa vuoteen 2012 saakka. Yhteistyö- ja seutusopimukset sekä Helsingin seudun yhteistyösopimus hyväksyttiin vuonna 2005.

KUUMA painottaa hakemuksessaan elinkeinopolitiikkaa ja osaamista

Tulevan ohjelmakauden painopisteet muuttuvat. KUUMA-seutu painottaa hakemuksessaan elinkeinopolitiikkaa ja osaamista. KUUMA-elinkeinostrategia on juuri valmistunut. Lisäksi KUUMA-yhteistyön strategia ja painopisteet on hyväksytty kuntien valtuustoissa viime vuoden lopussa ja ne muodostavat hakemuksen olennaisen sisällön. Valtioneuvosto tekee tulevaa kaupunkiohjelmakautta koskevat alueiden nimeämispäätökset syksyllä 2006.

Lisätietoja:
• Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, KUUMA, p. 040 569 5511
• Kunnanjohtaja Hannu Joensivu, Tuusulan kunta, p. 040 314 3001


Päike-projekti kouluttaa

(19.5.2006)

Päike-projektin loppuseminaari Riippuvuuden monet ulottuvuudet järjestetään Järvenpäässä 6.9.2006.

Tutustu ohjelmaan (pdf-tiedosto)

 

KUUMA-kunnat innostuivat Oikoradasta

Oikorata avautuu liikenteelle 3. syyskuuta 2006. Keski-Uudenmaan KUUMA-kunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula markkinoivat työpaikka-alueitaan yrityselämälle Logistiikkamessuilla Helsingissä 17.5.-20.5.2006.

(17.5.2006)

Oikoradan välittömässä vaikutuspiirissä ovat Kerava, Järvenpää ja Mäntsälä, mutta oikoradan vaikutus heijastuu myös muihin Keski-Uudenmaan kuntiin. Oikoradan uudet asemat avautuvat Järvenpään Haarajoelle ja Mäntsälään. Oikorata erkanee pääradasta Keravan Kytömaalla ja oikoradan ja vuonna 2008 avattavan Vuosaaren satamaradan myötä Keravasta kehittyy varsinainen rautatieliikenteen solmukohta. Mäntsälässä iloitaan junaliikenteen alkamisesta.

Uusia yritysalueita avataan

Oikoradan rakentaminen on vauhdittanut kuntien kaavoitusta ja yritysalueiden rakentamista. Oikoradan rakentamispäätöksen (kesäkuu 2001) jälkeen elinkeinoelämä on ottanut kuntiin varsin vilkkaasti yhteyttä ja paine yritystonttitarjonnan kasvattamiseen on lisääntynyt.

Keravalla on alkanut mittava logistiikkakeskuksen suunnittelu. Tämä yli 100 hehtaarin alue rakentuu Vuosaaren satamaraiteen ja pääradan yhtymäkohdan viereen ja aloittaa toimintansa 2008.

Mäntsälä on hankkeissaan jo pitkällä. Kapulin tuotannon- ja logistiikan yritysalueella maanlouhintatyöt on jo aloitettu. Yritykset pääsevät sijoittumaan Mäntsälä eteläisen moottoritierampin läheisyydessä olevalla uudelle alueelle kesällä 2006.

Järvenpää asemakaavoittaa tilaa vievän kaupan aluetta Lahden moottoritien eteläiseen liittymään. Alueelle voi sijoittautua myös muuta yritystoimintaa kuten teknologiayrityksiä ja maahantuontia.

Tuusulan kunnan suurhanke on uusi teollinen taajama Focus, joka syntyy lähelle Vantaan rajaa ja lentoasemaa. Pornainen on kaavoittamassa hoivayrittämiseen soveltuvia tontteja Halkiaan ja liike- ja yritystontteja Järvenpääntien varteen. Nurmijärven kehittämiskohteena on kolmostien varressa oleva Ilvesvuoren yritysalue ja Hangonväylän varrelle rakennetaan Ketunpesää.

KUUMA-kunnat esillä Logistiikkamessuilla 2–hallissa

KUUMA kuntien yritysalueita esitellään Logistiikkamessujen hallissa 2, osastolla 2d38. Kävijät voivat testata messuosastolla myös Keski-Uudenmaan kuntatietämystään.

Lisätietoja:

Markkinointipäällikkö Lasse Laaksonen, Tuusula, p.040 314 3020
Elinkeinojohtaja Pirjo Latva-aho, Järvenpää, p. 040 315 2221
Viestintäpäällikkö Birgitta Selonen, Kerava, p. 040 318 2340
Markkinointipäällikkö Jyrki Teeriaho, Mäntsälä, p. 050 381 9204
Elinkeinopäällikkö Hilkka Gehör, Nurmijärvi, p. 040 317 2020
Kunnanjohtaja Juhani Vähähyyppä, Pornainen, p. 040 558 2561
Vt. toimitusjohtaja Ari Forsberg, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum, p. 040 581 7223

Avointa keskustelua julkisen ja kolmannen sektorin rajoista järjestöfoorumissa

Keski-Uudenmaan ensimmäinen järjestöfoorumi kokosi lähes 40 kiinnostunutta pohtimaan yhdistysten ja järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia Kuuman seudullisiin hankkeisiin sekä seudulliseen kehittämiseen. Järjestöt toivovat Kuuman organisaatiolta varsinkin tiedotuksen lisäämistä. Julkisen sektorin ja kolmannen sektorin rajapinnoista ja odotuksista toisia kohtaan on myös keskusteltava avoimesti.

(11.5.2006)

Kuka vaikuttaa -hanke kutsui Kuuma-alueen sosiaali- ja terveysjärjestöjä yhteiseen foorumiin pohtimaan järjestöjen merkitystä seutukehittämisessä. Järjestöfoorumi pidettiin tiistaina 9.5.2006 Järvenpää-talolla. 

Foorumia pohjustanut rehtori Jorma Niemelä Diakonia-ammattikorkeakoulusta näki ilmassa olevan sellaisia uusia ilmiöitä, jotka eivät kykene kanavoitumaan perinteisten kansalaisjärjestöjen kautta ulos, vaan ne etsivät muita teitä. Niemelä peräänkuulutti sosiaali- ja terveysjärjestöjen valmiutta vaikuttaa ja nostaa esille ajassa liikkuvia ongelmia ja puolustaa omiaan.

Niemelä esitti uudeksi kuntien ja järjestöjen yhteistyön paikaksi ”sivistyksellisen syrjäytymisen” huomioon ottamisen kunnallisessa sosiaalityössä. Niemelä mietti, olisiko esimerkiksi kansalaisopistoilla roolia kansalaisjärjestöjen toiminnassa ”sivistyksellisen syrjäytymisen” torjumisessa.

Niemelän mukaan kolmannen sektorin roolin tarkastelulle saadaan kuntapuolelta uusia näkökulmia, kun perinteisen kuntoutukseen keskittyvän sosiaalityön tai terveydenhuollon rinnalle otetaan yhteisöllinen ja rakenteellinen näkökulma. Tällöin tulee paremmin huomioiduksi kansalaisjärjestöjen merkitys ennaltaehkäisevässä työssä.

Julkisen sektorin ja järjestöjen välisessä yhteistyössä vaaditaan verkostoitumista ja uuden hallintatavan omaksumista, joka kuntien puolelta vaatii verkostojohtamistaitoja ja epävarmuuden sietokykyä. Niemelä näkee tarpeen muutokseen olevan olemassa, mutta toteaa elävän elämän menevän toiseen suuntaan. Osoituksena tästä ovat mm. tilaaja-tuottajamallin korostuminen ja tiukentunut yleishyödyllisyyden verotuslinjaus.

Yhteistyön edellytykset ja mahdollisuudet

Alustuksen pohjalta pohdittiin ryhmätöinä yhteistyön edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Järjestöt tekevät keskenään yhteistyötä monimuotoisesti, silti huomattiin, ettei toisten toiminnasta tiedetty tarpeeksi. Tiedon keräämistä erilaisista järjestöistä ja niiden toiminnasta yhteen paikkaan pidettiin tärkeänä.

Lisäksi esitettiin kunta- ja järjestöinformaatiota sisältävän perhepalvelupaketin rakentamista, joka annettaisiin Kuuma-kuntiin muuttaneille. Tämä palvelisi myös Kuuma-kuntien sisällä muuttavia perheitä.

Foorumissa valmistauduttiin myös siihen, miten järjestöt voivat olla mukana seudullisten hankkeiden työstämisessä ja arvioinnissa. Yhteistyön rakentamisen alustana tullaan käyttämään alkumetreillä olevaa Kuuma-kuntien ja Hyvinkään vanhuspalveluiden kehittämistyötä, jonka tavoitteina ovat mm. seniori-infon perustaminen ja verkostojen kehittäminen.  

Tuusulan sosiaalijohtaja Arja Yliluoma puhui päivän päätteeksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista seutukehittämisessä. Hän viestitti, että järjestöjen kanssa toimiminen on osa tulevaisuutta ja verkostojen muodostaminen yksi suurimmista haasteista.

"Kuuma-kunnissa toimivilla viranomaisilta ja päättäjiltä tuntuu löytyvän kansalaisjärjestöjen toiminnan arvostusta – enää tarvitaan konkreettinen aloite ja kädenojennus yhteistyöhön ja keskusteluun", Kuka vaikuttaa –hankkeen vetäjä Anne Aholainen toteaa.

Järjestöfoorumin viesti

Järjestöfoorumi päätyi ryhmätöiden pohjalta muotoiltuun viestiin kuntapäättäjille: Tarvitaan avointa keskustelua julkisen sektorin ja kolmannen sektorin välillä vapaaehtoistyön ja ammattiavun rajoista sekä seudullisista hankkeista. Erilaisten toimintakulttuurien ymmärtäminen on tärkeää, samoin kuin keskinäinen tiedonjakaminen. Järjestöjen toiminta itsessään on ennaltaehkäisevää ja tämän toiminnan voima on jäänyt palvelutuotantoinnostuksen varjoon.

Uusia toimintasuunnitelmia

Kuka vaikuttaa -hankkeessa on kevään aikana tunnusteltu järjestöjen keskinäisen yhteistyön astetta. Monella alueen sosiaali- ja terveysalan järjestöllä on kokemusta yhteistyöstä ja omia verkostoja on olemassa. Hankkeen seuraavassa vaiheessa aloitetaan yhteistyön kehittäminen Kuuma-kunnissa toimivien virkamiesten suuntaan.

Kuka vaikuttaa -hankkeen tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen osallistumismahdollisuuksia Kuumayhteistyöhön. Toimintaa viedään eteenpäin kolmelta tasolta.

Paikallisten yhdistysten ja pienten järjestöjen perustoiminnan mahdollisuuksia parannetaan mm. Kuka vaikuttaa -internetsivujen avulla. Sivuille pyritään keräämään tietopaketteja yhdistyksistä, niiden käytössä olevista tiloista Kuuman alueella ja yhdistysten tuottamasta asiantuntijuudesta.

Verkostoitumisesta tuodaan voimavaroja yhdistysten kansalaisvaikuttamistoimintaan. Verkostoitumista on edistetty kevään aikana Järjestöt yli rajojen -työpajoissa ja Järjestöfoorumissa.

Lisäksi on käynnistetty työmekanismin luominen sille, että seudullisen kehittämisen kohteet tuotaisiin järjestöjen arvioitavaksi ja järjestöjen asiantuntemus tuotaisiin osaksi seudullista kehittämistä.

Lisätietoja: Anne Aholainen, 050 438 1962, usy@stkl.fi, www.kukavaikuttaa.net


KUUMA-kuntien ikäihmisten neuvostot kokoontuvat yhteiskokoukseen

KUUMA-kuntien ikäihmisten neuvostot pitävät ensimmäisen yhteisen kokouksen torstaina 11.5. klo 13 Tuusulan kunnantalolla. Kokouksen asialistalla on mm. kunta- ja palvelurakenneuudistus ja KUUMA-kuntien yhteinen vanhustenhuollon hanke.

(11.5.2006)

– Ikäihmisten neuvostot ovat eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen yhteistyöelimiä, jotka edistävät ikäihmisten oikeuksien toteutumista ja kehittävät yhteistyössä eri toimijoiden kanssa jo olemassa olevia sekä uusia palveluita ja tukitoimia, Tuusulan ikäihmisten neuvoston puheenjohtaja Raimo Manneri kuvailee neuvostojen toimintaa.

Ikäihmisten määrä kasvaa KUUMA-kunnissa

Eläkeikäisten lukumäärä lisääntyy kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa. Väestöennusteen mukaan 65-74-vuotiaiden määrä tulee lähes kaksinkertaistumaan vuoteen 2020 mennessä KUUMA-kunnissa.

KUUMA-kunnat suunnittelevat seudullisia vanhuspalveluita

KUUMA-kunnat yhdistävät voimiaan vanhuspalveluiden kehittämisessä. Vanhuspalveluita voidaan tulevaisuudessa tuottaa yli kuntarajojen tai useamman kunnan yhteistyönä.

KUUMA-kunnissa suunnitellaan seudullista gerontologista kehittämiskeskusta, jonka tarkoituksena on yhdenvertaisten ja laadukkaiden vanhuspalveluiden varmistaminen kuntalaisille. Osana gerontologista kehittämiskeskusta toimisi seudullinen palveluohjaus- ja resurssikeskus, jonka tarkoituksena on ikäihmisten tiedonsaannin tehostaminen palveluista sekä oikea-aikaisten palveluiden turvaaminen. Tavoitteena on toiminnan vakinaistaminen 1.1.2009 lähtien.

Käytännössä tämä tarkoittaa esim. kuntien yhteistä vanhuspalveluiden neuvontapuhelinta ja seniori-infoa. Lisäksi perustettaisiin tietopankki seudun yksityisistä ja kolmannen sektorin toimijoista. Keskuksesta löytyisi myös keskitetysti tieto seudun hoitopaikoista ja niiden täyttöasteesta.

Lisäksi hankkeessa edistetään vanhustenhuollon toimijoiden verkostoitumista ja kumppanuutta kuntien, hoivayritysten, järjestöjen ja muun kolmannen sektorin, sosiaalialan osaamiskeskuksen, oppilaitosten sekä hyvinvointiteknologiaa kehittävien yritysten kesken.

Lisätietoja: Tuusulan ikäihmisten neuvoston puheenjohtaja Raimo Manneri p. 0400 202 499.

 

Vauhtia Oikoradasta KUUMA-seudulle

Liikennöinti Kerava-Lahti oikoradalla käynnistyy syyskuussa. Ratahallintokeskus viimeistelee parhaillaan oikoradalla sähköistystöitä ja kesä kuluu erilaisissa teknisissä testauksissa. Järvenpään Haarajoen ja Mäntsälän asemat valmistuvat heinäkuussa. Melusuojaukset valmistuvat syksyyn mennessä.


(9.5.2006)

Kerava-Lahti -oikorata on Suomen modernein rataosuus. Se on kaksiraiteinen, sähköistetty ja junien automaattisella kulunvalvonnalla varustettu rata. Radan kokonaispituus on 74 km, josta uutta rataa on rakennettu 63 km. Radalla ei ole tasoristeyksiä ja taajama-alueilla se on aidattu. Oikorata kulkee samassa maastokäytävässä Lahden moottoritien kanssa.

”Oikoradalla liikennöivien nopeiden junien suurin nopeus on 220 km/h ja taajamajunien 160 km/h. Radan valmistuttua Helsingistä pääsee junalla Lahteen nopeimmillaan 48 minuutissa. Rata palvelee myös tavaraliikennettä. Oikorata helpottaa liikennettä pääradalla Helsingin ja Riihimäen välillä, samoin junaliikenteen välityskyky itäiseen Suomeen paranee. Oikoradan rakentamiskustannukset ovat 331 miljoonaa euroa. Hanke on pysynyt budjetissaan ja aikataulussaan”, sanoo projektipäällikkö Juha Kansonen Ratahallintokeskuksesta.

Radan avajaisjuhlallisuuksia vietetään 1.9.2006 ja liikenteelle rata avautuu 3.9.2006 alkaen.

Vyöhykealue laajenee

VR:n vyöhykealue laajenee Lahteen ja käyttöön tulee uusi Z-tunnuksella kulkeva lähijuna. Oikoradan uudet asemat ovat Järvenpään Haarajoella ja Mäntsälässä. Oikoradalle tulee arkivuorokautena 22 lähiliikenteen junavuoroa, 11 molempiin suuntiin, ja viikonloppuna 16 junavuoroa.

Myös Lahti-Riihimäki -väli tulee vyöhykeliikenteen piiriin. Välillä ajetaan tunneittain lähiliikenteen junilla, joista suurin osa pysähtyy kaikilla liikennepaikoilla.

VR julkisti matkalippujen uudet tariffit toukokuun alussa. Esimerkiksi aikuisen matkalippu Helsingistä Haarajoelle maksaa 6,40 euroa, Mäntsälään 8,20 euroa ja Lahteen 12,60 euroa. Helsingin ja Haarajoen välinen 30 päivän lippu maksaa 123,00 euroa, Mäntsälään asti 145, 00 euroa ja Lahteen 260,00 euroa.

Mäntsälän kunta on tehnyt sopimuksen Mäntsälä-junalipun käytöstä, jonka mukaan 145,00 euron hintaiseen runkolippuun voi ostaa YTV:n, HKL:n ja Vantaan liitynnät tuettuun hintaan.

KUUMA-seudulla tilaa toimia

KUUMA-kunnat Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula ovat yhdessä VR:n, Ratahallintokeskuksen, Nelostie Oy:n sekä Uudenmaan liiton kanssa kampanjoineet oikoradan ja Lahden moottoritien muodostaman uuden kasvukäytävän puolesta vuodesta 2004 alkaen. Toukokuun ajan VR:n lähiliikenteen junissa on 300 mainospaikalla Keski-Uudestamaasta kertova juliste. Markkinointityöryhmä on koonnut myös omaa Kuumaa kasvua –lehteä ja julkaissut kuntien yritysalueista kertovan esitteen. Kunnat ovat olleet mukana lisäksi useilla messuilla.

”KUUMA-kunnissa varaudutaan vastaanottamaan väestönkasvua ja samalla pyritään pitämään huolta siitä, että väestölle on omalla alueella myös työpaikkoja”, sanoo markkinointityöryhmän puheenjohtaja Lasse Laaksonen Tuusulasta. ”Keväällä valmistui yhteinen KUUMA-kuntien elinkeinostrategia, joka on ilmaisu yhteisestä tahtotilastamme elinkeinoelämän edistämiseksi. Kussakin kunnassa on vireillä kaavoitusta ja muita toimia yrityselämän kehittämiseksi.”

Lisätietoja:

Markkinointipäällikkö Lasse Laaksonen, Tuusula, p.040 314 3020
Elinkeinojohtaja Pirjo Latva-aho, Järvenpää, p. 040 315 2221
Viestintäpäällikkö Birgitta Selonen, Kerava, p.040 318 2340
Markkinointipäällikkö Jyrki Teeriaho, Mäntsälä, p. 050 381 9204
Elinkeinopäällikkö Hilkka Gehör, Nurmijärvi, p.040 317 2020
Kunnanjohtaja Juhani Vähähyyppä, Pornainen, p.040 558 2561
Vt. toimitusjohtaja Ari Forsberg, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum, p. 040 581 7223

Projektipäällikkö Juha Kansonen, Ratahallintokeskus, p. 040 548 7579
Liikennepalvelupäällikkö Antti Kylkilahti, VR Lähiliikenne, p. 0307 21208

 

Kesän KUUMA kulttuuria -lehti jakeluun

Kesäkauden kulttuuritarjonnasta ja tapahtumista kertova Kuumaa kulttuuria –lehti jaetaan koteihin äitienpäivään mennessä. Jakelualue kattaa kaikki KUUMA-kunnat. Lehti tulee yleiseen jakeluun myös kuntien kirjastoihin ja muihin kulttuuripalvelupisteisiin.

(5.5.2006)

Kuumaa kulttuuria –lehdessä kerrotaan taustaa tapahtumille ja haastatellaan kulttuurin tekijöitä. Nyt sanansa paikallisesta ja alueellisesta kulttuurielämästä lausuvat kuntien ”kulttuuripomot”.

Taiteilijaelämää valottavat pariskunnat. Haastateltavina ovat musiikin piirissä työskentelevät parit Erja ja Raine Ampuja Järvenpäästä, Johanna ja Mikko Iivanainen Mäntsälästä sekä Tuulia ja Marko Ylönen Tuusulasta. Kuvataiteilijoista tavataan nurmijärveläiset Laura Pohjonen ja Juha Menna.

”Lehden teemana on kesäteatteri. Alueella on tarjolla runsaasti vauhdikkaita esityksiä niin lapsille kuin aikuisille. Kesäteatterin suosio on Keski-Uudellamaalla pitänyt pintansa, esityksissä käy runsaasti yleisöä. Laadukkaat musiikkitapahtumat houkuttelevat alueelle kuulijoita aina ulkomaita myöten. Kerava Jazz, Tuusula Brass, Kallio-Kuninkala festivaali, Puistoblues sekä Tuusulanjärven Kamarimusiikki ovat esimerkkejä kesän rikkaasta musiikkitarjonnasta”, kertoo työryhmän puheenjohtaja Marke Naski.

Halosenniemen näyttely ”Kesähelteellä” tuo alueelle ainutlaatuisen kokoelman kultakauden taiteilijoiden teoksia, joita ei pitkään aikaan ole ollut julkisessa esittelyssä. Taiteilijanimiä ovat Pekka Halosen lisäksi mm. Albert Edelfelt, Helene Schjerfbeck ja Maria Wiik. Keravan Taidemuseossa on esillä nuorten suomalaisten tuotantoa.

Marke Naskin mukaan Kuumaa kulttuuria –lehti on otettu hyvin vastaan alueellisena tiedotusvälineenä ja sen ilmestymistä osataan jo odottaa. Lehti tehdään tänä vuonna kaksi kertaa, seuraava lehti ilmestyy syys-lokakuun vaihteessa. ”Kotiin tulevaa mainospostia kannattaa tutkia tavallista tarkemmin 10.5. ja vielä seuraavana viikonloppuna, jotta Kuumaa kulttuuria -lehti löytyy. Se kannattaa poimia talteen, sillä tapahtumakalenterista on helppo tarkistaa kesän menovinkit.”

Kuumaa kulttuuria -lehden on koonnut kulttuuritoimien yhteistyöryhmä: Mikael Karikoski Järvenpäästä, Osku Nätti Keravalta, Sirkku Mäkelä Mäntsälästä, Riitta Manka Nurmijärveltä, Marianne Lindblad Pornaisista ja Marke Naski Tuusulasta. Lehden toimitustyöstä on vastannut Leena Valkonen JL Mediasta ja ulkoasusta AD Krista Jännäri Mainospalvelu Kristasta Oy:sta. Lehti on painettu Keski-Uusimaan painotalossa Tuusulassa ja painosmäärä on 75.000 kappaletta.

KUUMAA kulttuuria 1/2006

Lisätietoja:
Marke Naski, KUUMA-kulttuurityöryhmän puheenjohtaja, p. 87 181


KUUMA-kunnat työstävät yhdessä alueen turvallisuussuunnittelua

KUUMA-kunnat ovat valmistelleet talven aikana sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelmaa. Ajankohtaisena pontimena on ollut myös pandemiaan varautuminen.

(5.5.2006)

Valmiussuunnitteluseminaariin ovat osallistuneet Hyvinkää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula. Kuntien kriisiorganisaatiossa mukana olevat viranhaltijat ovat saaneet samalla valmiusjohtajakoulutusta. Jokaisesta kunnasta valmiussuunnitteluseminaariin on osallistunut 3-6 edustajaa. Kurssin aikana on työstetty valmiussuunnitelmia KUUMA-kuntiin. Valmiussuunnitteluseminaaria on vetänyt valmiussuunnittelija Heikki Simola Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

Uusista uhkakuvista elintärkeiden toimintojen turvaamiseen

Seminaarin aikana KUUMA-kunnat ovat laatineet toimintaympäristön uhka- ja resurssianalyysin, jossa jokainen kunta on arvioinut alueensa mahdollisia uhkia ja niihin varautumista. Valmiussuunnittelun tavoitteena on kuntalaisen elintärkeiden palvelujen turvaaminen kaikissa turvallisuustilanteissa. Seminaarin aikana on tarkasteltu kriittisesti elintärkeiden toimintojen toimivuutta. Sosiaali- ja terveystoimen elintärkeä tehtävä on kaikissa tilanteissa turvata ihmisten toimeentuloturva ja toimintakyky, erityisesti terveydensuojelu.

Kuuma-kunnat edelläkävijöitä turvallisuussuunnitelmien laatimisessa

KUUMA-kuntien valmiussuunnitelmien työstäminen on ollut edelläkävijätyötä. Ministeriöiden ja lääninhallituksen ohjausvastuulla on, miten kuntien valmiussuunnitelmat tulisi laatia. Pelastustoimen käytännön ohjaustuki on osoittanut arvonsa. Vain siten varmistetaan saumaton pelastustoiminta kaikissa turvallisuustilanteissa. 

Työtä turvallisuuden eteen jatketaan

Kunnan valmiussuunnitelma sisältää valmiussuunnitelman rungon ja toimialojen suunnitelmat. Turvallisuuskoulutukseen osallistuvat koulu-, sosiaali-, terveys- ja teknisen toimen edustajia. Seuraavassa vaiheessa keskitytään kriisiviestintään.

Tervetuloa mukaan KUUMA-kuntien valmiussuunnitteluseminaarin esittelytilaisuuteen keskiviikkona 10.5.06 klo 08.45 Hyvinkään kaupungintalon johtokeskukseen (Kutomokatu 1, ilmoittautuminen ja kulunohjaus infosta). Paikalla on KUUMA-kuntien johtoa, valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden ja lääninhallituksen edustajia.

Lisätietoja: Valmiussuunnittelija Heikki Simola, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos puh. 040 752 2132, e-mail: heikki.simola@ku-pelastus.fi.


KUUMA-parlamentti kokoontuu Mäntsälään

KUUMA-parlamentin seuraava kokous järjestetään Mäntsälässä tiistaina 23. toukokuuta 2006 klo 18 Riihimäen koululla.

(4.5.2006)

KUUMA-parlamentti käsittelee mm. KUUMA-alueen elinkeinostrategiaa ja viime vuoden toimintakertomusta ja tuloslaskelmaa.

Lisäksi erikoistutkija Janne Antikainen kertoo kokouksen alussa aluekeskus- ja kaupunkiohjelman tuloksista ja seuraavan kauden ohjelman painopisteistä.

KUUMA-parlamentin kokous on avoin yleisölle. Parlamentin esityslista löytyy KUUMAn verkkopalvelusta.

Lisätietoja: Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, KUUMA, p. 040 569 5511.


 

KUUMA-seutua markkinoidaan lähijunissa

Keski-Uudenmaan kuntia markkinoidaan lähijunissa toukokuun ajan kestävällä julistekampanjalla. ”Kuumaa kasvua – lähellä on enemmän” -julisteita on jo laitettu VR:n lähiliikenteessä kulkeviin juniin. Julisteita tulee yhteensä 300 mainospaikalle.

(24.4.2006)

Julistekampanja on osa KUUMA-kuntien toteuttamaa oikoratamarkkinointiprojektia. Sen kuvituksena on juna ja moottoritie sekä Keski-Uudenmaan kartta. Oikorataan liittyvän markkinointiprojektin tavoitteena on tehdä KUUMA-seutua tunnetuksi elinkeinoalueena ja lisätä alueen työpaikkojen ja yritysten määrää.

- Kampanja lähiliikenteen junissa on yksi osa projektia, joka alkoi vuonna 2004. Päävälineenämme on ollut Kuumaa kasvua -lehti, jota on jaettu Helsingin Sanomien liitteenä kolme kertaa pääkaupunkiseudulle sovitun asiakasryhmittelyn mukaisesti. Painosmäärä on ollut noin 100.000 kappaletta. Seuraava lehti ilmestyy elokuussa, sanoo markkinointityöryhmän puheenjohtaja, markkinointipäällikkö Lasse Laaksonen Tuusulasta.

Lisäksi KUUMA-kunnat toteuttivat viime syksynä yhteisen yritysalue-esitteen, jota jaettiin Kauppalehti Option välissä. Esite on juuri uusittu ja se jaetaan nyt Talouselämä-lehden välissä 12.5. Yritysalueita esittelevää kampanjamateriaalia on tulossa syksyllä myös Finnairin lennoilla jaettavan Blue Wings -lehden väliin.

Kunnat ovat esiintyneet yhteisosastolla myös messuilla. Seuraava esiintyminen on Logistiikka- ja kuljetusmessuilla Helsingin Messukeskuksessa 17.-20.5.

Kerava-Lahti oikoradan virallisia avajaisia vietetään 1.9.2006, jolloin on runsaasti ohjelmaa sekä uusilla lähiliikenteen asemilla että muualla radan varrella. Varsinainen liikennöinti oikoradalla käynnistyy 3.9. Helsingin asemalla tapahtumatarjonta jatkuu 4.-5.9. teemalla ”Oikaise itään”. Myös Keski-Uudenmaan kunnat ovat paikalla esittäytymässä.

Oikoratamarkkinointihankkeessa ovat mukana KUUMA-kunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula, Nelostie Oy, VR Oy, Ratahallintokeskus sekä Uudenmaan liitto. Hanketta koordinoi Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum. Kolmivuotinen kampanja päättyy vuoden vaihteessa, mutta elinkeinoelämän kuntamarkkinointia on tarkoitus jatkaa edelleen seutuyhteistyönä.

Lisätietoja:
Markkinointipäällikkö Lasse Laaksonen, Tuusulan kunta 040 314 3020
Vt. toimitusjohtaja Ari Forsberg, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum 040 581 7223

 

Järjestöfoorumi kokoaa seudulliset sosiaali- ja terveysjärjestöt yhteen

Seudullinen järjestöfoorumi sosiaali- ja terveysjärjestöille järjestetään 9.5.2006 Järvenpäässä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt toivotetaan tervetulleeksi Järjestöfoorumiin tiistaina 9.5.2006 klo 13.00-17.00. Paikkana on Järvenpää-talon Juhani Aho –Sali. Ilmoittautuminen alkaa klo 12.30.

Foorumi järjestetään seudulliseksi kohtaamispaikaksi erilaisille sosiaali-
ja terveysjärjestöille. Ensimmäisen foorumin teemana on "Yhteinen visio seudullisessa yhteistyössä".

Järjestöfoorumin ohjelma

Varsinaista näyttelyä ei foorumissa järjestetä, mutta osallistujat voivat
tuoda esitteitään ja mainoksiaan yhdistystensä toiminnasta näytteille ja
jaettavaksi.

Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Anne Aholainen, p. 050 438 1962,
usy(ät)stkl.fi

Järvenpää päätti osallistua Kiljavan sairaala -hankkeeseen

Järvenpään kaupunginvaltuusto päätti maanantaina 10.4. osallistua Kiljavan sairaala -hankkeeseen. Näin sairaalayhtiön kaikki osapuolet ovat hyväksyneet sen perustamisen. Osakeyhtiön omistajiksi tulevat Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kunnat sekä HUS- kuntayhtymä. Yhtiön perustamiskokous pidetään toukokuussa.

(10.4.2006)

Kiljavan sairaala Oy, uudenlaista julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaa

Sairaalan organisaatiomalliksi on valittu kunnallinen osakeyhtiö. Mallin avulla saavutetaan suurin joustavuus, läpinäkyvyys ja yksinkertaisin organisaatio. Sairaalayhtiö vastaa toiminnan järjestämisestä. Palvelutuotanto ulkoistetaan ja palveluntuottajat kilpailutetaan hankintalain mukaan hinta- ja laatutekijöitä arvioimalla. Kilpailutuksesta on jo kiinnostunut viisi suurta palveluntuottajaa. Omistajakunnat hankkivat sairaalasta palveluja tarpeen mukaan. Sairaala ei toimi markkinoilla, vaan myy palveluja vain omistajilleen. - Palveluntuottajien kilpailuttaminen ja kevyt organisaatio tekee toiminnasta kannattavan, kertoo selvitysmies Arto Alanko.

Hankkeen kustannusarvio on 13 miljoonaa euroa ja se rahoitetaan osakepääomalla sekä lainoilla. Osakeyhtiön perustamisen jälkeen seuraa sairaalan toiminnan ja kunnostuksen suunnittelu, urakoiden kilpailutus sekä runsaan vuoden kestävä rakennusvaihe. Sairaalan toiminnan arvioidaan käynnistyvän maaliskuussa 2008.

Kiljava-hankkeen kuntien yhteinen väestöpohja on noin 172.000 asukasta. Alueen väestö on tällä hetkellä merkittävästi maan keskitasoa nuorempaa. Väestö ikääntyy kuitenkin nopeasti seuraavien 15 vuoden aikana. On arvioitu, että yli 65-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden määrät kasvavat kolmasosalla vuoteen 2010 mennessä ja kaksinkertaisiksi vuoteen 2020 mennessä. Yli 65-vuotias väestö tarvitsee sairaalapalveluja neljä kertaa enemmän, kuin työikäinen väestö. Näin ollen palvelujen tarve kasvaa väestön kasvua nopeammin. 

Kiljavan sairaalan erikoistumisalueet ovat:
-      neurologian,
-      ortopedian ja traumatologian sekä
-      keuhkosairauksien ja sisätautien erikoisalojen jatkohoito ja kuntoutus sekä
-      terveyskeskusten tarvitsemat muut sairaalapalvelut.

Kiljavan sairaalan hoitopaikkojen määräksi on suunniteltu 120 sairaansijaa siten, että 90 sairaansijaa käytetään aktiiviseen kuntoutukseen ja noin 30 sairaansijaa terveyskeskusten muiden palvelujen ja ruuhkahuippujen tasaamiseen.

Hankeen tavoitteena on siirtää sairaalahoidon painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Tämä tapahtuu lyhentämällä erikoissairaanhoidon hoitojaksoa ja yhdistämällä hoitoprosessiin välitön kuntoutusjakso Kiljavan sairaalassa.

Hankkeessa on tärkeää terveyspalvelujen tuottaminen kuntien yhteistoiminnan avulla. Laaja väestöpohja antaa mahdollisuuden keskittyä myös haastavampiin palveluihin ja kehittää hoitoja yksilöllisesti kunkin potilaan tarpeiden mukaan. Haastava työ ja laadun korostaminen ovat ratkaisu myös vallitsevaan henkilöstöpulaan. - Korkeasti koulutettu terveydenhuollon henkilöstö haluaa tehdä laadukasta työtä, Arto Alanko toteaa.

Kustannusten hallinta paranee, koska Kiljavan sairaala on korjattavissa kohtuullisin kustannuksin ja sairaalan palveluntuottajat valitaan kilpailutuksen perusteella. Osakeyhtiömalli antaa mahdollisuuden myös kuntien omistajaohjauksen kehittämiseen. 

Kiljavan historia on moninainen. Sairaala on valmistunut vuonna 1938 keuhkoparantolaksi. Vuosien kuluessa se muutettiin kuntoutuspainotteiseksi yleissairaalaksi, jonka toiminta lopetettiin vuonna 2000, jolloin kaikki alueen erikoissairaanhoidon toiminnat keskitettiin Hyvinkään sairaalan yhteyteen.

Nopea väestönkasvu ja ikääntyminen ovat merkinneet tarvetta lisätä palveluja ja erityisesti kuntoutuspalveluja. Aiemmin Kiljavan sairaalan käyttöä on yritetty ratkaista kiinteistölähtöisesti. Nyt saavutettu tulos tukee kansallisen terveysprojektin linjauksia ja on kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden mukainen.

Hankkeen selvitysmiehenä on toiminut dosentti Arto Alanko ja ohjausryhmän puheenjohtajana kunnanjohtaja Kimmo Behm sekä jäseninä kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen, yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen ja sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari.

Lisätietoja:
Selvitysmies Arto Alanko, 050 3361 898

 

Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminnan kehittämishanke sai rahoitusta

Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminnan kehittämishankkeen ohjausryhmä kokoontui 5.4.2006.

(7.4.2006)

Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminnan kehittämishankkeen ohjausryhmä kokoontui 5.4.2006. Ohjausryhmä totesi, että Etelä-Suomen lääninhallitus on  myöntänyt hankkeelle valtionavustusta 80.625 €. Loppuosa projektiin tarvittavista varoista,  yhteensä 26.875 €, kerätään hankkeessa mukana olevilta tahoilta eli Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan kaupungeilta, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kunnilta sekä  Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä.

Ohjausryhmä kävi lähetekeskustelun, jossa esiin tuotujen suuntaviivojen mukaisesti  valmisteluryhmä tekee ohjausryhmälle ehdotuksen Keski-Uudenmaan sosiaali- ja  terveydenhuollon toimintamalliksi. Ohjausryhmä totesi, että kuntajohtajien 31.3.2006 julkistama esiselvitys koskien Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liittämistä TRIO-kolmoiskunnaksi, ei ole ristiriidassa Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon  yhteistoiminnan kehittämishankkeen kanssa. Kumpikin projekti on kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen tavoitteiden mukainen. Kunnat ottavat esityksiin kantaa, kun ne on saatu valmisteltua riittävän pitkälle.

Ohjausryhmä päätti esittää toiveenaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin  hallitukselle, että sairaanhoitopiirin sisällä pidättäydytään 31.12.2006 saakka tukipalveluja  koskevista organisatorisista muutoksista, jotka saattavat hankaloittaa Keski-Uudenmaan  sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminnan kehittämishankkeen myötä mahdollisesti toteutettavia uudelleenjärjestelyjä.

Ohjausryhmä kutsui ohjausryhmään asiantuntijajäseneksi Urpo Alangon, joka toimii  kansallisen terveyshankkeen Uudenmaan aluekoordinaattorina.

 Lisätietoja: Ohjausryhmän puheenjohtaja Tuija Reinikainen, 040 517 5171 
 Projektipäällikkö Seppo Tuomola, 040 7480 490
 Projektisihteeri Jukka Pappinen,  040 700 8130

KUUMA panostaa seudun liikennejärjestelmän parantamiseen

KUUMA-kuntiin on palkattu yhteinen liikennesuunnittelija. Konsulttipohjainen sopimus solmittiin vuosille 2006 - 2008.

(5.4.2006)

Kuuma sai oman liikennesuunnittelijan

Liikennesuunnittelijaksi valittiin diplomi-insinööri Kyösti Ronkainen Rovalin Oy:stä. Liikennesuunnittelijan tehtäviä ovat mm. ajoneuvoliikenneverkon hankeselvitykset, niiden priorisointi ja edunvalvonnan tukeminen. Lisäksi tehtäviin kuuluu joukkoliikenteen kehityssuunnitelmien tekeminen ja niiden toteuttamisen edistäminen. Hanketta rahoitetaan Uudenmaan liiton maakunnan kehittämisrahalla.

Liikennemäärät kasvavat KUUMA-alueella

Seudun voimakkaan kasvun seurauksena liikennöinti KUUMA-alueella lisääntyy kaiken aikaa. Ennusteiden mukaan liikennemäärät kasvavat keskeisillä pääväylillä 30 - 50 % vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi noin puolet KUUMA-kuntien asukkaista sukkuloi arkisin töihin pääkaupunkiseudulle.

Joukkoliikenne houkuttelevammaksi liikennemuodoksi

KUUMA-alueelle on valmistunut joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma. Suunnitelmassa on kartoitettu liikkumisen ja joukkoliikenteen nykytilaa sekä muodostettu yhteinen käsitys joukkoliikenteen kärkihankkeista. Joukkoliikennettä pyritään saamaan houkuttelevammaksi mm. erillisten bussikaistojen, vaihto- ja liityntäpysäkkien rakentamisella sekä aikataulutiedotuksen ja reittiopastuksen parantamisella. SAMPO-kutsujoukkoliikennettä on tarkoitus laajentaa kaikkiin KUUMA-kuntiin ja kytkeä se pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmään. Myös SAMPO-lippujärjestelmän yhteensovittamista muihin lippujärjestelmiin selvitetään. SAMPO voi toimia myös syöttöyhteytenä muuhun joukkoliikenteeseen.

Kehä IV ja taajamien ohituskulkutiet tärkeimmät liikenteen rakentamishankkeet

KUUMA-alueen liikennejärjestelmän tärkeimpiä tulevia rakennushankkeita ovat seudullinen yhdysväylä Kehä IV ja taajamien ohituskulkutiet. Kehä IV:n suunnittelussa lähtökohtana on alueen kolmen pääväylän eli Lahden moottoritien, Tuusulan moottoritien ja Hämeenlinnan moottoritien yhdistävä seudullinen poikittaisyhteys. Kehä IV vähentäisi muiden kehäväylien ruuhkautumista ja jäsentäisi liikenneverkkoa. Liikennejärjestelmän palvelukyvyn vahvistamiseksi taajamien ohituskulkuteiden rakentaminen on yksi kärkihankkeista.

Raideliikenne kasvun runkona

Raideliikenteen kehittäminen on yksi KUUMA-alueen liikenteellisiä painopisteitä. Työmatkaliikenne lisääntyy jatkuvasti ja edellyttää korkealuokkaisia raideyhteyksiä ja toimivia junavuoroja. Syksyllä 2006 valmistuvalle oikoradalle tulee turvata riittävä lähijunatarjonta.

Keskeisiä kehittämistoimia ovat paikallisjunatarjonnan lisääminen sekä raideyhteyksien parantaminen lentokentälle. Pääradalla Helsingin ja Riihimäen välillä tavoitellaan tuntuvaa lähiliikenteen tarjonnan lisäämistä. Kerava - Järvenpää-välillä on tarve yhtenäisille, molemmin puolin rataa sijoittuville ohitusraiteille.

KUUMA-seudulla on runsaasti kevyen liikenteen rakentamistarpeita

KUUMA-alueen kevyen liikenteen parantamistarpeita on kartoitettu. Alueella on runsaasti tarpeita; kevyen liikenteen yhteyksiä puuttuu tai ne ovat heikkotasoisia ja liikenneturvallisuudeltaan huonoja. Tavoitteena on kevytliikenneverkon täydentäminen yleisten teiden varsilla, taajamissa sekä asuntoalueiden ja taajamien välillä.

Lisätietoja:
• Kunnaninsinööri Antti Kalliomäki, Tuusulan kunta, p. 8718 3550
• Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, KUUMA, p. 040 569 5511
• Kunnanjohtaja Hannu Joensivu, Tuusulan kunta, p. 040 314 3001


KUUMA-kunnille yhteinen elinkeinostrategia

KUUMA-kunnille on laadittu yhteinen elinkeinostrategia. KUUMA-hallitus käsittelee strategiaa kokouksessaan 4.4. ja KUUMA-parlamentti ottaa kantaa koko seudun yhteiseen elinkeinostrategiaan toukokuussa. KUUMA-alueen elinkeinostrategia on laadittu KUUMA-elinkeinotyöryhmässä, johon kuuluu KUUMA-kuntien elinkeinovastaavat ja Kehittämiskeskus Oy Forum.

(4.4.2006)

KUUMA-alueen kuntalähtöisen elinkeinopolitiikan painopisteiksi on valittu yritysinfrastruktuuri, työvoiman saatavuus ja osaaminen, aluemarkkinointi, yrityskeskittymät ja toimialaosaaminen sekä seudulliset yrityspalvelut. – Alueellinen elinkeinopolitiikka muodostuu kokonaisuudesta, jossa eri toimijoiden tekemiselle on määritelty yhteinen suunta ja jota toteutetaan usean eri toimijan yhteistyönä, Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu sanoo. – Varsinainen yritystoiminta on luonnollisesti yrittäjien vastuulla, ja kuntien tehtävä on luoda yritystoiminnalle hyvä toimintaympäristö, Joensivu jatkaa.

KUUMA-alueen yhteiset elinkeinopoliittiset toimenpiteet liittyvät logistisen sijainnin hyödyntämiseen, työvoiman saatavuuteen ja osaamiseen sekä aluemarkkinointiin. – Elinkeinostrategiassa on hankkeistettu yhteisesti tehtävät toimenpiteet, KUUMA-elinkeinotyöryhmän puheenjohtaja Lasse Laaksonen painottaa.

Elinkeinostrategiassa määritellään, mitä kunnat tekevät elinkeinopolitiikassaan itse ja mitä yhdessä. Yhteisesti pohdittavia asioita ovat mm. työvoima- ja koulutuskysymykset, yhteismarkkinointi ja yhteistyö seudun edunvalvonnassa. – Samanaikaisesti sekä kilpaillaan että toimitaan yhdessä, Laaksonen kuvailee.

Yritystontteja tarjolla myös kuntien raja-alueilla

Elinkeinostrategian mukaan kunnilla tulee olla koko ajan käytettävissä riittävästi rakentamiskelpoista maata erilaisen yritystoiminnan tarpeisiin. Alueen logistista kilpailukykyä parannetaan nopeuttamalla ja lisäämällä yritysalueiden kaavoitusta. Yhteistyössä panostetaan erityisesti ylikunnallisen kaavoituksen ja työpaikka-alueiden kehittämiseen kuntien raja-alueilla.

Seudun logistinen kilpailukyky kasvaa

KUUMA-alueen kannalta keskeisiä toimialoja ovat teknologiateollisuus, elintarviketeollisuus ja rakennusala. Alueen logistinen sijainti on erinomainen tukkukaupan yksiköille. Vuosaaren sataman valmistuminen ja lentokenttäalueen kasvu tuovat uusia mahdollisuuksia. Elinkeinostrategiassa nostetaan esille poikittaisten liikenneyhteyksien parantaminen. Uusi tieyhteys Hämeenlinnan väylän ja Lahdenväylän välille parantaisi alueen logistista asemaa ja lisäisi alueen vetovoimaa.

Yhteistyötä tiivistetään eri osapuolten kesken

Seudulliset yrityspalvelut tuottavat laadukkaita neuvonta- ja kehittämispalveluita sekä yritysten perustajille että toimiville yrityksille. Myös yritysten tutkimus- ja kehitysrahoituksen sekä pääomarahoituksen saatavuutta parannetaan. Lisäksi KUUMA-alueella kehitetään "Avaimet käteen" -tyyppistä palvelukonseptia yritysten rekrytoimiseksi.

Myös oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä tiivistetään. Yhteistyössä panostetaan erityisesti pk-yritysten työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointiin. Asuntopolitiikalla turvataan yritysten avainhenkilöiden asuntojen saatavuus.

Seudun työpaikkaomavaraisuutta nostetaan

Vuonna 2003 työpaikkaomavaraisuus Keski-Uudenmaan kunnissa oli 63,4 %. Alueella asuva työvoima on lisääntynyt nopeammin kuin alueen työpaikat. – KUUMA-kunnat pitävät tavoitteena työpaikkaomavaraisuuden nostamista, yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen sanoo.

Elinkeinostrategia (pdf-tiedosto)
Elinkeinostrategian liitteet (pdf-tiedosto)

Lisätietoja:

• Kunnanjohtaja Hannu Joensivu, Tuusulan kunta, p. 040 314 3001
• Markkinointipäällikkö Lasse Laaksonen, Tuusulan kunta, p. 040 314 3020
• Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, KUUMA, p. 040 569 5511


KUUMA-seutu sai rahoitusta useisiin sosiaali- ja terveystoimen kehittämishankkeisiin

Etelä-Suomen lääninhallitus myönsi KUUMA-kunnille 481 675 euroa rahoitusta sosiaali- ja terveystoimen kehittämishankkeisiin. KUUMA-kunnissa on käynnistynyt selvitykset seudullisen gerontologisen kehittämiskeskuksen muodostamiseksi, psykiatrisen avohoidon kehittämiseksi sekä yhteisen terveydenhuoltoalueen perustamiseksi Hyvinkään sairaanhoitoalueelle.

(26.6.2006)

KUUMA-kunnat mittauttivat Kuumaa Kasvua -liitteen markkinoinnillisen onnistumisen. Tutkimus suoritettiin lehden ilmestymisen jälkeen 12.5. - 18.5.2006. Tutkimuksen suoritti TNS Gallup Oy / Media. Tutkimuksessa mitattiin Talouselämä-lehdessä julkaistujen ilmoitusten saamaa vastaanottoa.

Vastaajien mielestä mielikuva KUUMA-kunnista on jonkin verran parempi verrattuna kilpailijoihin. 40 % vastaajista tuntee ainakin jossain määrin KUUMA-kunnat. Vastaajien mukaan Kuu-maa Kasvua -liite antaa selkeää ja konkreettista tietoa vaihtoehdoista pääkaupunkiseudun lähelle sijoittuvalle yritykselle. Ilmoitus viestii myös Kuuma-kuntien tahdosta tehdä yhteistyötä elinkeinopolitiikassa.

Usealle vastaajalle oli jäänyt mielikuva seudun hyvästä logistisesta sijainnista. Vastaajien mielestä KUUMA-kunnat ovat pääkaupunkiseudun tuntumassa oleva asumis- ja yritysystävällinen kuntakeskittymä, jossa on hyviä vaihtoehtoja sekä asumiselle että yrittämiselle. Useat lukijat olivat irrottaneet Kuumaa Kasvua -lehtisen talteen.

Tutkimusraportti Kuumaa Kasvua -lehdestä (pdf-tiedosto)

Lisätietoja: KUUMA-markkinointityöryhmän puheenjohtaja, markkinointipäällikkö Lasse Laaksonen puh. (09) 8718 3020.


 

KUUMA-kunnat hakee vanhuspalveluiden kehittäjiä

KUUMA-kunnat hakee projektikoordinaattoria ja projektisuunnittelijaa vanhuspalveluiden kehittämiseksi. KUUMA-kuntien (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula) ja Hyvinkään vanhuspalvelujen kehittämishankkeen tavoitteena on ikääntyneiden palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen. Hankkeessa luodaan edellytykset seudullisten gerontologisen kehittämiskeskuksen ja palveluohjaus- ja resurssikeskuksen perustamiselle. Hanke on saanut valtionavustuksen vuosille 2006-2008.

(22.3.2006)

Hankkeeseen haetaan ajalle 1.6.2006-31.12.2008:

1.              PROJEKTIKOORDINAATTORIA

Projektikoordinaattori toimii hankkeen vastuuhenkilönä. Projektikoordinaattorin tehtävänä on hankkeen käytännön johtaminen, uuden toimintamallin ideointi ja suunnittelu, seudullisen yhteistyöverkoston kehittäminen ja hankkeen taloudesta ja raportoinnista vastaaminen. Tehtävä edellyttää soveltuvaa korkeakoulututkintoa, vanhustyön tuntemusta ja alan työkokemusta sekä kokemusta projektin vetämisestä. Lisäksi  tehtävässä vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja ja organisointikykyä ja kykyä toimia laajassa alueellisessa verkostossa. Tehtävän kokonaispalkka on 3000 euroa/kk. Työaika on 38.15 t/vk.

2.              PROJEKTISUUNNITTELIJAA

Projektisuunnittelijan tehtävänä on kuntien vanhuspalvelujen toimintatietojen ja tunnuslukujen kerääminen ja analysointi sekä aineiston tuottaminen raportoinnin ja  päätöksenteon pohjaksi sekä raportoinnin valmistelu. Projektisuunnittelijalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, hyviä atk- ja aineiston käsittelytaitoja sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Tehtävän kokonaispalkka on 2700 euroa/kuukaudessa. Työaika on 38.15 t/vk.

Molemmat projektityöntekijät työskentelevät tiiviissä yhteistyössä kuntien vanhustyöstä vastaavien työntekijöiden kanssa. Tehtävät edellyttävät työskentelyä KUUMA-kuntien ja Hyvinkään alueella. Työpiste sijaitsee Tuusulassa.

Hanke tarjoaa mielenkiintoisen ja haasteellisen mahdollisuuden olla mukana kehittämässä seudullisia vanhuspalveluita Keski-Uudellamaalla.

Hakemukset liitteenä CV osoitetaan vanhustyön päällikkö Tuulikki Siltarille/Tuusulan kunta ja lähetetään osoitteella Tuusulan kunta, Sosiaalitoimi, Vanhustyön päällikkö Tuulikki Siltari, PL 60, 04301 Tuusula. Hakemusten tulee olla perillä 7.4. 2006 klo 16.00 mennessä. Hakemuksia ei palauteta.

Lisätietoja tehtävistä antavat vanhustyön päällikkö Tuulikki Siltari puh. 09 8718 3374 tai osastopäällikkö Helena Venetvaara-Nurmi puh. 09 2719 2330.

 

KUUMA-yhteistyö tiivistyi kolmantena toimintavuotena

KUUMA-yhteistyössä vuotta 2005 värittivät KUUMA-strategia uudistaminen, seudullisten yhteistyösopimusten solminen ja merkittävien selvitys- ja kehittämishankkeiden käynnistyminen. KUUMA-hallitus käsitteli toimintakertomusta kokouksessaan 14.3.

(21.3.2006)

KUUMA-strategia 2015 hyväksyttiin

KUUMA-strategia 2015 hyväksyttiin kuntien valtuustoissa viime vuoden lopulla. KUUMA-visioksi määriteltiin rajaton kumppanuus: KUUMA uudistaa kunnallisia palveluja ja vahvistaa aluerakennetta vetovoimaisena asuin- ja yritysympäristönä Helsingin seudulla. Yhteistyön painopistealueiksi valittiin palveluyhteistyö, liikennejärjestelmä ja joukkoliikenne, maankäyttö sekä edunvalvonta ja omistajapolitiikka.

Huomattavia yhteistyösopimuksia solmittiin

KUUMA-parlamentti hyväksyi toukokuussa kolme merkittävää, yhteistyötä tiivistävää sopimusta. KUUMA-yhteistyösopimuksessa sovittiin tavoitteista, hallinnosta, päätöksenteosta ja rahoituksesta. Sopimuksen mukaan yhteistyö perustuu kuntien itsenäisyyteen, keskinäiseen luottamukseen sekä koko seutua hyödyttäviin hankkeisiin. Sopimus seutuyhteistyön kokeilusta antaa KUUMA-seudulle nykyistä laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa valtion alueviranomaisten päätöksentekoon lausunnon antajana. Helsingin seudun sopimus on pohja 14 kunnan yhteistyölle. Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen. Yhteistyö keskittyy aluksi maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksiin.

Seudullinen tieto lisää oman alueen tuntemusta

KUUMA-yhteistyössä on tuotettu runsaasti tietoa seudullisesti kuntalaisille järjestettävistä palveluista. – Oman seudun tuntemus on kasvanut, yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen sanoo. Myös toisilta oppiminen on tärkeässä asemassa. Useita merkittäviä selvityshankkeita saatiinkin päätökseen. KUUMA osaamispääomastrategiassa selvitettiin KUUMA-alueen koulutuksen ja työelämän osaamista, sen tarpeita ja nykytilaa. Joukkoliikenteen kehittämisen hankesuunnitelma valmistui loppuvuodesta. Suunnitelmassa on kartoitettu liikkumisen ja joukkoliikenteen nykytilaa ja muodostettu yhteinen käsitys joukkoliikenteen kärkihankkeista. Hyvinvointianalyysissä tutkittiin KUUMA-alueen asukkaiden hyvinvoinnin osa-alueita. – Useat raportit ovatkin jatkokäsiteltävinä kunnissa, yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen kertoo.

Merkittäviä kehittämishankkeita käynnistyi

KUUMAn puitteissa on käynnistetty useita kehittämishankkeita, joiden avulla kuntalaisille tuotettuja palveluita kehitetään. KUUMA kehitys- ja ympäristökuva oli laajalla lausuntokierroksella. Kehityskuvalla luodaan yhteistä käsitystä koko seudun aluerakenteen ja maankäytön muutosvoimista sekä kehitysmahdollisuuksista. Tavoitteena on kuntarajat ylittävä maankäytön suunnittelu. Seudullisten tukipalveluiden osalta on käynnissä selvitystyö yhteistyön syventämisestä. Tukipalvelujen osalta selvitetään kuntien hankintatoimen, laskentatoimen, henkilöstöhallinnon, palkanlaskennan ja ATK-tukipalveluiden seudullista kokonaisuutta. Myös teknisten palvelujen osalta arvioitiin mahdollisuuksia toteuttaa yhteistyössä kuntien teknisen sektorin tehtäviä.

Viime vuoden aikana tutkittiin alueellisten työterveyshuoltopalveluiden järjestämisen tarvetta, edellytyksiä ja vaihtoehtoisia toimintatapoja. Seudullisen elinkeinostrategian valmistelu on alkanut. Hyvinkään sairaanhoitoalueella käynnistettiin alueellisen terveydenhuoltosuunnitelman valmistelu, jonka tavoitteena on perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen terveydenhuoltoon liittyvien palvelujen järjestäminen seudullisena kokonaisuutena. Lisäksi Järvenpään kaupunki, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kunnat sekä HUS-kuntayhtymä tekivät päätöksen osallistua Kiljavan sairaalan käyttöönottoon.

Rajatonta kumppanuutta

Palveluiden yhteensovittaminen parantaa kuntalaisten palveluja. Tästä esimerkkinä ovat mm. kurssien yhteensovittaminen paikallisissa oppilaitoksissa ja työväen- ja kansalaisopistoissa. KUUMA-yhteistyössä on myös paneuduttu erityispalveluiden kehittämiseen, joihin yksittäisellä kunnalla ei ole yksinään resursseja. Esimerkiksi on selvitetty vieraskielisen opetuksen järjestämistä KUUMA-alueella. – KUUMA-yhteistyössä on mukana niin isoja kuin pieniäkin hankkeita, tavoitteena on kuitenkin rajaton kumppanuus kuntalaisen parhaaksi, yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen tiivistää.

KUUMA-toimintakertomus 2005 on luettavissa kokonaisuudessaan KUUMA-julkaisut -sivulla.

Lisätietoja:
• Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, KUUMA, p. 040 569 5511
• Kunnanjohtaja Hannu Joensivu, Tuusulan kunta, p. 040 314 3001


 

KUUMA hakeutumassa aluekeskus- ja kaupunkiohjelmaan

KUUMA-kunnat ovat hakemassa kaupunkiohjelmarahaa myös vuosille 2007 - 2010. KUUMA-seutu on hakeutumassa aluekeskus- ja kaupunkiohjelmaan seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. KUUMA-hallitus päättää asiasta kokouksessaan tiistaina 14.3.


(14.3.2006)

KUUMA-yhteistyöllä vakaat perusteet

KUUMA-ohjelma on saanut kaupunkipoliittista ohjelmarahaa vuosina 2003 - 2006. Lisäksi KUUMA on mukana seutukokeilussa vuoteen 2012 saakka. Yhteistyö- ja seutusopimukset sekä Helsingin seudun yhteistyösopimus hyväksyttiin vuonna 2005. Lisäksi KUUMA-strategia 2015 hyväksyttiin kuntien valtuustoissa viime vuoden lopussa. – Yhteistyölle on olemassa vakaat perusteet, yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen sanoo.

KUUMA painottaa hakemuksessaan elinkeinopolitiikkaa ja osaamista

KUUMA-yhteistyön strategia ja painopisteet on vasta hyväksytty ja ne tulevat muodostamaan hakemuksen olennaisen sisällön. Lisäksi tullaan painottamaan elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä osaamista. KUUMA-elinkeinostrategia ja Laurea ammattikorkeakoulun aluekehittämisstrategia ovat valmistumassa. Hakemukset kaudelle 2007 - 2010 jätetään toukokuun puoliväliin mennessä. Valtioneuvosto tekee tulevaa ohjelmakautta koskevat alueiden nimeämispäätökset syksyllä 2006.

KUUMA-seutu sai 75 000 euroa kaupunkiohjelmarahaa vuodelle 2006

Valtioneuvosto jakoi aluekeskus- ja kaupunkiohjelmarahat helmikuussa. KUUMA-seudulle myönnettiin 75 000 euroa. Aluekeskusohjelman nykyinen ohjelmakausi päättyy vuoden 2006 lopussa.

Lisätietoja:
• Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, KUUMA, p. 040 569 5511
• Kunnanjohtaja Hannu Joensivu, Tuusulan kunta, p. 040 314 3001


Verkkonäyttely jälleenrakennuskaudesta avautunut

Keravan, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan museot ovat yhteistyössä tuottaneet verkkonäyttelyn: Jälleenrakennuskausi - sodanjälkeisestä Suomesta 1960-luvulle. Jälleenrakennuskausi-sivusto löytyy osoitteesta www.jalleenrakennuskausi.fi.

(28.2.2006)

Jälleenrakennuskausi -verkkonäyttelyssä tarkastellaan elämää 1940–60 -luvuilla. Sivusto on tuhti tietopaketti sodan jälkeisten vuosikymmenten oloista ja kehityksestä.

Verkkonäyttely tehtävineen on suunniteltu lähinnä koululaisten historian opetukseen, mutta se sopii kaikille lähihistoriasta kiinnostuneille. Sivuilla seurataan aikakauden kehitystä ja elämää erityisesti Keski-Uudenmaan näkökulmasta, mutta monet aikakauden piirteet olivat yhteisiä kaikkialla Suomessa.

Ensimmäisessä osiossa on tärkeällä sijalla aikakauden symboli jälleenrakennuskauden tyyppitalo eli tutummin rintamamiestalo. Lisäksi tarkastellaan 1950–1960-luvuilla arkkitehtuurissa ja rakennustekniikassa tapahtuneita muutoksia. Toisessa osiossa esitellään aikakauden elämää kodeissa ja kouluissa. Oman osuutensa saavat muun muassa kotien sisustus, ruoka, pelit ja leikit, radio ja televisio, muoti ja nuorten maailma omine alakulttuureineen. Kolmannessa osiossa esitellään yksilöidymmin Keski-Uudenmaan kuntien kehitystä.

Koulukäyttöä varten sivustoon liittyy myös tehtäviä ja pukeutumiseen liittyvä peli. Sivuston tehtävät on laadittu niin, että ne innostaisivat sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen ja niillä annetaan muun muassa ohjeet perinnehaastattelun tekemiseen.     

Jälleenrakennuskausi -verkkonäyttely on toteutettu opetusministeriön myöntämän valtionavun turvin. Käsikirjoituksen ja materiaalin on koonnut viiden keskisen Uudenmaan kunnan ja kaupungin museoiden yhteistyöryhmä. Multimediatoteutuksen on tehnyt Melon Arbus Productions. Piirrokset ovat Arto Rajahalmeen käsialaa.   

Jälleenrakennuskausi-sivusto löytyy osoitteesta www.jalleenrakennuskausi.fi


Lisätietoja tekijöiltä:

Kerava, museonjohtaja Leena Järnfors, p. 09 2949 2166 etunimi.sukunimi@kerava.fi
Kerava, museoamanuenssi Matti Nieminen, p. 09 2949 2158 etunimi.sukunimi@kerava.fi
Järvenpää, intendentti Nina Robbins, p. 09 2719 2587 etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi
Mäntsälä, museoamanuenssi Sirkku Mäkelä, p. 019 689 0214 etunimi.sukunimi@mantsala.fi
Nurmijärvi, museoamanuenssi Leena Koskela, p. 09 2500 2507 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi
Tuusula, museoamanuenssi Jaana Koskenranta, p. 09 8718 3460 etunimi.sukunimi@tuusula.fi
Melon Arbus Productions, Sanna-Kaisa Hakkarainen, p. 040 553 7122 etunimi.sukunimi@melonarbus.fi


Kuka vaikuttaa -hanke kutsuu sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjä yhteistyöhön

Kuka vaikuttaa -hanke järjestää maaliskuussa Keski-Uudellamaalla sosiaali- ja terveysalalla toimiville kansalaisjärjestöille ja niiden aktiiveille neljä teematyöpajaa. Työpajojen pohjalta järjestetään Kuuma-seudun ensimmäinen järjestöfoorumi toukokuun alussa Järvenpäässä.

(21.2.2006)

Kuka vaikuttaa -hanke järjestää maaliskuussa Keski-Uudellamaalla sosiaali- ja terveysalalla toimiville kansalaisjärjestöille ja niiden aktiiveille neljä teematyöpajaa. Työpajojen pohjalta järjestetään Kuuma-seudun ensimmäinen järjestöfoorumi toukokuun alussa Järvenpäässä.

Järjestöfoorumin tavoitteena on kerätä yhteen KUUMA-alueen sosiaali- ja terveyssektorin toimijoita, nostaa keskusteluun työpajoissa pohdittuja yhteisiä teemoja ja muodostaa kuva järjestöjen asiantuntemuksen ja osaamisen hyödyntämisestä virallisessa seutuyhteistyössä.

Kansalaiset mukaan seutuyhteistyöhön

Kuka vaikuttaa -hankkeessa kehitetään seutuyhteistyölle uusia toimintatapoja ja yhteistyömalli, jonka avulla kansalaisten näkemykset ja kokemukset otettaisiin huomioon seutukehittämisessä, erityisesti hyvinvointipalvelujen alueella. Hankkeessa edistetään KUUMA-alueella toimivien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja muun kansalaistoiminnan valmiuksia seudulliseen toimintaan sekä tasaveroiseen vuoropuheluun virallisten seuturakenteiden kanssa.

Työpajat:

8.3. klo 17-20 Lapset ja nuoret
Viertolan päiväkeskuksen sali, Timontie 4, Kerava

15.3. klo 17-20 Vanhuspalvelut
Roselius-säätiön Martta Augusta -koti, Kievarinkaari 1, Tuusula

20.3. klo 17-20 Vammais-, päihde- ja mielenterveyspalvelut
Myllytien työ- ja toimintakeskus, Myllytie 11, Järvenpää

28.3. klo 17-20 Terveys ja hyvinvointi
Käräjäsali, Nurmijärven virastotalo, Keskustie 2 A, Nurmijärvi

Ilmoittautumiset ensimmäiseen työpajaan 28.2. mennessä.

JÄRJESTÖFOORUMI 9.5.2006 klo 13-17. Järvenpää-talon Juhani Aho -sali.

Järjestöfoorumista tiedotetaan myöhemmin lisää.

Teematyöpajojen ja järjestöfoorumin ohjelma

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

Seutuverkostokehittäjä Anne Aholainen, Uudenmaan sosiaaliturvayhdistys ry., p. 050 4381 962, sähköposti: usy@stkl.fi.


KUUMA-parlamentti linjasi

Vahvat peruskunnat tuottavat peruspalvelut, kuntaliitokset mahdollisia, Helsingin seudun aluerakennetta tarkasteltava kokonaisuutena


(13.2.2006)

Vahvat peruskunnat tuottavat peruspalvelut, kuntaliitokset mahdollisia,
Helsingin seudun aluerakennetta tarkasteltava kokonaisuutena

KUUMA-parlamentti kokoontui tiistaina 14.2.2006 klo 18.00 Tuusulan kunnantalolla.  Käsittelyssä olivat lausunto valtakunnallisesta kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä seutusopimuksen ja KUUMA-yhteistyösopimuksen toimeenpanoon liittyvät  järjestelyt.

KUUMA –kunnat muodostavat lähes 170 000 asukkaan alueen. Sen vahvat peruskunnat ovat paras vaihtoehto demokratian toteuttamiseen ja asukaslähtöisten hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Kuntaliitokset ovat mahdollisia.

Palvelut tulee hoitaa yhteistyössä kuntarajoista välittämättä siten, että asukkaalla on oikeus valita palvelut myös naapurikunnasta.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua tarkastellaan kokonaisuutena yli kuntarajojen. Helsingin seudun yhteistyössä laaditaan maankäytön liikenteen ja asumisen strategia. Liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä kehitetään Helsingin seudulla kokonaisuutena.

KUUMA –kuntien lausunto Paras-hankkeeseen

Kunta- ja palvelurakenneuudistusta (Paras-hanke) on syksyn ja talven aikana käsitelty laajasti sekä kunnissa että KUUMA -yhteistyöelimissä. Uudenmaan liitto kokoaa alueen lausunnot ja ne jätetään sisäasianministeriölle keskiviikkona 15.2.2006.  Maakuntajohtaja Aimo Lempinen kertoi kokouksessa Uudenmaan Paras-lausunnon sisällöstä.

Lausunnossa todetaan muun muassa, että vahvat peruskunnat voivat itse  tuottaa keskeiset peruspalvelut, niillä on riittävästi asiantunte-musta ostaa ja tilata palveluja ulkopuolelta ja ne voivat aidosti myös ohjata niitä kuntayhtymiä, joissa ne ovat omistajina.

Kuntien välisellä yhteistyöllä haetaan palveluihin lisää laatua, tuottavuutta ja tehoa. Kuntien palveluyksiköt erikoistuvat ja karsivat päällekkäisyyksiä. Ensi vaiheessa toimitaan verkostona ja sopimuksiin perustuvin yhteistyöjärjestelyin.

Helsingin seudun yhteistyössä aluerakennetta tarkastellaan kokonaisuutena.  KUUMA -alueen tavoitteet ovat osa Helsingin seudun tavoitteita. Valtion on sitouduttava omalta osaltaan niiden edistämiseen.

KUUMA-kuntien lausunto Kunta – ja palvelurakennehankkeesta on kokonaisuudessaan luettavissa internetissä: http://www.kuuma.fi/julkaisut.asp.   

Helsingin seudun yhteistyö

Helsingin seudun yhteistyökokouksessa 7.2.2006 sovittiin yhteisestä lausunnosta Paras- hankkeeseen. Sen hyväksyivät 13 Helsingin seudun kuntaa, mukana KUUMA-kunnat. Sipoo antaa oman lausuntonsa asiassa osana Itä-Uudenmaan liiton kannanottoa.

Helsingin seudun 14 kunnan yhteisenä tavoitteena on seudun kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen. Seutua kehitetään yhteistyössä valtion  kanssa. Valtion osallistuminen, rahoitus ja muu tuki on merkittävä osa Helsingin seudun infrastruktuurin, palvelujen ja innovaatiojärjestelmän kehittämistä.

Painopisteenä yhteistyössä ovat maankäyttö, asuminen ja liikenne. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat on yhdistettävä.

Helsingin seudun seutuyhteistyöhön osallistuvat pääkaupunkiseudun neuvottelukunta eli  Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen, KUUMA -kunnat Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula,  Kerava, Mäntsälä ja Pornainen sekä kuntaryhmä Nelosten Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja  Sipoo.

Helsingin seudun yhteistyökokouksen kannanotto on kokonaisuudessaan luettavissa  internetissä: http://www.kuuma.fi/julkaisut.asp.

Seutusopimuksen ja KUUMA-yhteistyösopimuksen toimeenpano

KUUMA –parlamentti päättää KUUMA-kuntien yhteistyön sisällöstä ja tavoitteista ja linjaa edunvalvontaa, omistajapolitiikkaa  sekä liikenne- ja joukkoliikenneasioiden  suunnittelun painopisteistä ja linjauksista.

KUUMA -seutu koordinoi kehittämishankkeiden rahoitusta. Se antaa sitovan lausunnon työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Uudenmaan liitolle alueen toimijoiden rahoitushakemuksista.

Käytännön asioissa päätösvalta siirretään KUUMA –hallitukselle. KUUMA –puheenjohtaja vuonna 2006 on Merja Kuusisto Tuusulasta.

KUUMA –parlamentti käsittelee seutusopimuksen ja KUUMA-yhteistyön toimeenpanoa kokouksessaan.

Parlamentin pöytäkirja 14.2.2006

Lisätietoja
Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, KUUMA, p. 040-569 5511
Komission puheenjohtaja Hannu Joensivu, p. 09-8718 3001

KUUMA-parlamentti 14.2. Tuusulassa

KUUMA-parlamentti kokoontuu tiistaina 14.2. valtuustosalissa Tuusulan kunnantalolla (Hyryläntie 16).

(9.2.2006)

KUUMA-parlamentti kokoontuu tiistaina 14.2. klo 18 valtuustosalissa Tuusulan kunnantalolla (Hyryläntie 16). Parlamentti ottaa kantaa mm. kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Maakuntajohtaja Aimo Lempinen kertoo Uudenmaan raportin sisällöstä ja hankkeen jatkovalmistelusta keväällä 2006.

KUUMA-parlamentin esityslista 14.2.2006

Tilaisuus on yleisölle avoin. Tervetuloa mukaan!

Selvitys Hyvinkään terveydenhuoltoalueesta käyntiin

Selvitys koskien terveydenhuoltoalueen muodostamista Hyvinkään sairaanhoitoalueelle on käynnistynyt. Hankkeessa ovat mukana Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Hankkeen käynnistämisseminaari järjestettiin Tuusulan kunnantalolla 26.1.2006.

(30.1.2006)

Selvitys koskien terveydenhuoltoalueen muodostamista Hyvinkään sairaanhoito- alueelle on käynnistynyt. Hankkeessa ovat mukana Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Hankkeen käynnistämisseminaari järjestettiin Tuusulan kunnantalolla 26.1.2006.

Seminaarin yhteydessä pidettiin myös hankkeen ohjausryhmän ensimmäinen kokous. Ohjausryhmässä on edustus kaikista hankkeessa mukana olevista tahoista. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Tuusulan kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Tuija Reinikainen ja varapuheenjohtajaksi Hyvinkään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Antti Rantalainen.

Ohjausryhmä asetti käytännön valmistelutyötä tekemään valmisteluryhmän, joka koostuu hankkeessa osallisina olevien tahojen johtavista viranhaltijoista. Valmisteluryhmän ensimmäinen kokous pidetään 13.2.2006. Valmisteluryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Sekä ohjausryhmässä että valmisteluryhmässä on mukana myös henkilöstön edustaja.

Hyvinkään terveydenhuoltoalueen muodostamista koskevan selvityshankkeen tarkoituksena on kartoittaa terveydenhuollon ja siihen liittyvien sosiaalitoimen toimintojen yhteistyömallit, selvittää mallien toteuttamiskelpoisuus ja valmistella ehdotus aikatauluineen malliin siirtymisestä.

Selvitystyö ja sitä koskevat päätökset on tarkoitus tehdä vuoden 2006 loppuun mennessä. Hankkeen kustannusarvio on 107.500 euroa. Hankkeeseen on haettu valtionavustusta Etelä-Suomen lääninhallitukselta. Hanke on suunniteltu sisällöltään sellaiseksi, että se on sopusoinnussa kunta- ja palvelurakennetta koskevien uudistus- kaavailujen kanssa.

Lisätietoja:

Johtava lääkäri Riitta Ristolainen, Tuusula, p. 040-314 3601  Sosiaalitoimenjohtaja Arja Yliluoma, Tuusula, p. 040-314 3301               Hallintojohtaja Pekka Rantamäki, Hyvinkään sairaanhoitoalue, p. 019-4587 2411

KUUMA-kunnat hakevat määräaikaista liikenteen suunnittelijaa

KUUMA-kunnat etsivät liikennehankkeiden edistämiseksi liikenteen suunnittelun ammattilaista.

Keskisen Uudenmaan kunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula muodostavat KUUMA-kumppanuusverkoston. KUUMA-alue on yksi Suomen nopeimmin kasvavista alueista ja siksi tarvitsemme liikennehankkeiden edistämiseksi liikenteen suunnittelun ammattilaista. Etsimme KUUMA kuntayhteistyöhön uudelleen

määräaikaista liikenteen suunnittelijaa

Haastavina tehtävinä ovat ajoneuvoliikenneverkon hankeselvitykset, niiden priorisointi ja hankkeiden edunvalvonta. Lisäksi työtehtäviin kuuluu joukkoliikenteen kehityssuunnitelmien tekeminen ja niiden edistäminen sekä kumppanuusalueen maankäytön suunnittelun tukeminen. Kaikki tehtävät tehdään yhteistyössä kuntien liikenteen ja maankäytön suunnittelun ammattilaisten kanssa.

Työn menestyksellinen hoitaminen edellyttää yliopisto/korkeakoulutasoista tutkintoa liikennetekniikassa. Aluesuunnittelun opinnot helpottavat vaativien tehtävien hoitamista. Edellytämme hyvää kielitaitoa ja esiintymisvalmiutta. Tehtävälle on kolmen vuoden rahoitus, joka hakijan esityksestä voidaan käyttää joko henkilön palkkaukseen tai vastaavan palvelun ostamiseen. Työnantajan tehtävistä vastaa Tuusulan kunta ja toimipaikka on toistaiseksi Tuusulan kunnassa.

Palkkaus on kunnallisen teknisen sopimuksen mukainen tai sitä tulkiten tehty palvelun ostopalkkio. Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen tai yleisluontoisine sopimusesityksineen tulee toimittaa 6.2.2006 kello 15.00 mennessä osoitettuna Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivulle osoitteeseen KUUMA, PL 40, 04201 Kerava. Käyntiosoite on Puuvalonaukio 2 D 3. krs, Kerava. Aiemmat hakemukset huomioidaan valinnassa.

Lisätietoja antavat:
Kuuma yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen puh. 040 569 5511, etunimi.sukunimi@kuuma.fi
Kaavoituspäällikkö Aarno Kononen puh. 040 317 2361, etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi
Kunnaninsinööri Antti Kalliomäki puh. (09) 8718 3550, etunimi.sukunimi@tuusula.fi

 

Päike -projekti kouluttaa

Päihdekoulutuksien koulutuskalenteri 2006

(6.3.2006)

Päihdekoulutuksien koulutuskalenteri 2006 (pdf-tiedosto)

Matka 2006 messut 19.-22.1.2006

Keski-Uudenmaan kuusi KUUMA-kuntaa esittelevät kohteitaan ja tapahtumiaan toista kertaa yhteisellä osastolla Matka 2006 messuilla.

(18.1.2006)

Keski-Uudenmaan kuusi KUUMA-kuntaa (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) esittelevät kohteitaan ja tapahtumiaan toista kertaa yhteisellä osastolla Matka 2006 messuilla. Osaston numero on 1b11. Matkamessut järjestetään 19.1–22.1 2006, joista torstai ja perjantai klo 14 asti on tarkoitettu ammattilaisille, ja tällöin sisään pääsee vain ammattilaislipulla tai lehdistökortilla. Yleisölle messut ovat avoinna perjantaina kello 14–19, lauantaina ja sunnuntaina kello 10–18. Matkamessut järjestetään 20. kerran ja juhlavuoden teemana on elämyksellisyys. Edellisillä matkamessuilla Matka 2005 oli yli 78 000 kävijää.

Lisätietoja

KUUMA –hallitus kokoontui 17.1.2006 Halosenniemessä Tuusulassa ja hyväksyi kunta- ja palvelurakennehanketta koskevan lausunnon


(17.1.2006 )

Vahvat peruskunnat 
KUUMA –kunnat muodostavat lähes 170 000 asukkaan alueen Helsingin metropolialueen ytimessä. Sen vahvat peruskunnat ovat paras vaihtoehto demokratian toteuttamiseen ja asukaslähtöisten hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Vahvat peruskunnat voivat itse tuottaa keskeiset peruspalvelut, niillä on riittävästi asiantuntemusta ostaa ja tilata palveluja ulkopuolelta sekä voivat aidosti ohjata niitä kuntayhtymiä, joissa ne ovat omistajina.

Vahvoilla peruskunnilla on mahdollisuudet panostaa palvelujensa kehittämiseen, henkilöstön osaamiseen, uuden tekniikan hyödyntämiseen sekä ammattimaiseen ostopalvelujen kilpailuttamiseen ja laadun varmistukseen. Näin vahvat kunnat voivat systemaattisesti lisätä toimintansa laatua ja tuottavuutta.

KUUMA yhteistyö
Vahvatkin peruskunnat tarvitsevat keskinäistä yhteistyötä. Yhteistyöllä haetaan palveluihin lisää laatua, tuottavuutta ja tehoa. Kuntien palveluyksiköt erikoistuvat ja karsivat päällekkäisyyksiä. Palvelut tulee hoitaa yhteistyössä kuntarajoista välittämättä siten, että asukkaalla on oikeus valita palvelut myös naapurikunnasta.

Terveydenhuollossa ja siihen liittyvissä sosiaalipalveluissa yhteistyö voi johtaa palvelupiirimallin tyyppiseen tehtävien hoitamiseen. Koulutuksessa, ympäristönsuojelun tehtävissä, tietohallinnossa, teknisissä palveluissa sekä tukipalveluissa valmistellaan koko KUUMA -alueelle yhteistä toimintamallia sekä yhteisiä palveluyksiköitä. Liikunta- kulttuuri- ja nuorisotoimen yhteistyötä tiivistetään. Ensi vaiheessa toimitaan verkostona ja sopimuksiin perustuvin yhteistyöjärjestelyin.

Maankäyttöä ja liikennejärjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena yli kuntarajojen. Joukkoliikenteeseen panostetaan ja lippujärjestelmä liitetään vaiheittain YTV-lippujärjestelmään.

Edunvalvontaa tehostetaan. Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa KUUMA -alueen tavoitteet tulee saada osaksi Helsingin seudun tavoitteistoa siten, että valtio sitoutuu omalta osaltaan näiden tavoitteiden edistämiseen. Tässä on erityisen keskeistä poikittaisliikenneyhteyksien ja kevyen liikenteen väylien suunnittelu ja toteutus sekä raideliikenteen tehostaminen.

Omistajapolitiikkaa terästetään edelleen. Kunnat toimivat yhdenmukaisesti jäsen/omistusyhteisöjen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Tämän pohjana on yhdessä kullekin kuntayhtymälle sovittu omistajapolitiikka.

Kuntaliitokset
Kerava, Järvenpää ja Tuusula selvittävät mahdollisuuksia kuntaliitokseen. Tavoitteena on luoda entistä vahvempi peruskunta, joka yhtäältä kykenee panostamaan omaan kehittämiseensä ja toisaalta voi olla yhdessä muiden KUUMA -kuntien kanssa hyödyntämässä alueen kuntien välisen yhteistyön mahdollisuudet. Ratkaisut tulevat perustumaan viime kädessä kaupungin ja kunnanvaltuustojen arvioihin liitoksista saatavista hyödyistä ja haitoista.

Kuntien välinen yhteistyö Helsingin seudulla
Aluerakennetta sekä palvelutuotannon tehostamistoimia tulee tarkastella kokonaisuutena KUUMA –alueella ja laajemmin Helsingin seudulla. Helsingin seudun yhteistyöltä edellytetään tuloksia ja vaikuttavuutta. Käynnistyneen yhteistyön avainalueita ovat MAL-yhteistyö sekä HUS:n ja ammattikorkealaitoksen palvelujen laadun ja tuottavuuden kehittäminen. Helsingin seudun yhteisten asioiden valmistelu tulee siirtää olemassa oleville vakinaisille yhteistyöorganisaatioille kuten Uudenmaan liitolle ja YTV:lle. Yhteistyön tuloksellisuutta arvioidaan vuoden 2006 lopulla ja tarvittaessa tehdään kehittämistoimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa yhteistyön tehokkuus.

Kuntayhtymien ja yhteisten osakeyhtiöiden asema ja ohjaaminen Vahvojen peruskuntien mahdollisuuksia ohjata kuntayhtymiä ja yhteisiä osakeyhtiöitä tehostetaan, jolloin samalla lisätään kuntien motivaatiota ja mahdollisuuksia parantaa yhteistyötä perustamalla yhteisiä palveluorganisaatioita. Tällöin tulee ryhtyä purkamaan sitä lainsäädäntöä, joilla kuntayhtymät käytännössä ohjaavat osin valtio-organisaation jatkeena omistajakuntiaan. Palvelujen järjestämis-, suunnittelu- ja muu ohjausvastuu tulee palauttaa suorilla vaaleilla demokraattisesti valituille kunnallisvaltuustoille.

Osallistuminen
KUUMA –kunnat ovat valmiita kehittämään sähköistä viestintää osallistumisen kananvana ja osallistumaan pilottiseutuna vaalien ja muiden vaikuttamiskeinojen kehittämiseen.

Palvelujen rahoitus
Hyvinvointipalvelujen järjestäminen edellyttää pysyvää rahoituspohjaa ja rahoituksen vakautta. Peruspalveluohjelma on tehtävä realistisin perustein ja kustannustenjaon tarkistukset viivytyksettä. Palvelu- ja liikenneinfrastruktuurin rahoittamiseksi väestöltään kasvavissa KUUMA –kunnissa tarvitaan kumppanuutta valtion kanssa.

KUUMA-kuntien lausunto Sisäasiainministeriölle kunta- ja palvelurakennehankkeesta (pdf-tiedosto)

Lisätietoja:
KUUMA –puheenjohtaja Merja Kuusisto 040-727 0190 
Komission puheenjohtaja Hannu Joensivu 040-314 3001 Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen 040-569 5511

 

Osaamisen nykytila ja kehittämistarpeet kartoitettiin KUUMA-kunnissa

KUUMA-kuntien yhteinen osaamispääomastrategia vuosille 2006-2015 on valmistunut. Strategian mukaan KUUMA-alueen vahvuuksia ovat monipuolinen elinkeinorakenne, logistinen sijainti, väestön korkea koulutustaso, kulttuuriperintö ja luonto. Uhkana on koulutuksen ja työelämän kohtaamattomuus. Seutu tarvitsee myös selkeitä kärkihankkeita vetovoiman lisäämiseksi.

(11.1.2006)

KUUMA-kuntien yhteinen osaamispääomastrategia vuosille 2006-2015 on valmistunut. Strategian mukaan KUUMA-alueen vahvuuksia ovat monipuolinen elinkeinorakenne, logistinen sijainti, väestön korkea koulutustaso, kulttuuriperintö ja luonto. Uhkana on koulutuksen ja työelämän kohtaamattomuus. Seutu tarvitsee myös selkeitä kärkihankkeita vetovoiman lisäämiseksi.

Lehdistötiedote (Word-tiedosto)

Lehdistötiedote (Pdf-tiedosto)

Osaamispääomastrategia 2006-2015 (Pdf-tiedosto)

 

Tuusula johtaa KUUMAA

KUUMA-yhteistyön puheenjohtajuus siirtyi vuoden 2006 alussa Tuusulaan.

 (3.1.2006)

KUUMA-yhteistyön puheenjohtajuus siirtyi vuoden 2006 alussa Tuusulaan. Komission puheenjohtajana toimii kunnanjohtaja Hannu Joensivu. Yhteistyön painopisteiksi tälle vuodelle on määritelty palveluyhteistyö, liikenne, maankäyttö sekä omistajapolitiikka ja edunvalvonta. KUUMAn alaisuudessa toimii yhteensä 16 työryhmää.

KUUMA parlamentti, hallitus ja komissio kokoontuvat keväällä 2006 seuraavasti:

Parlamentti:

• ti 14.2. klo 18.00 Tuusula
• ti 23.5. klo 18.00 Mäntsälä

KUUMA-parlamentin kokoukset ovat julkisia. Hallitus:

• ti 17.1. klo 18.00 Tuusula
• ti 7.2. klo 18.00 Tuusula
• ti 14.3. klo 18.00 Tuusula
• ti 4.4. klo 18.00 Tuusula
• ti 16.5. klo 18.00 Tuusula
• ti 13.6. klo 18.00 Tuusula

Komissio:

• ti 10.1. klo 15.00 Tuusula
• ke 1.2. klo 15.00
• ti 7.3. klo 15.00
• ti 28.3. klo 15.00
• ti 9.5. klo 15.00
• ti 6.6. klo 15.00

Työryhmät ja niiden puheenjohtajat:

1. Talousryhmä: Riitta Partanen, Tuusula
2. Henkilöstöryhmä: Matti Arola, Tuusula
3. Tietohallintotyöryhmä: Riitta Partanen, Tuusula
4. Elinkeinoryhmä: Lasse Laaksonen, Tuusula
5. Tekniikkaryhmä: Keijo Sorri, Tuusula
6. Kaavoittajat ryhmä: Pertti Kyyhkynen, Tuusula
7. Liikennejärjestelmätyöryhmä: Antti Kalliomäki, Tuusula
8. Ympäristöryhmä: Risto Mansikkamäki, Tuusula
9. Sosiaali- ja terveydenhuollon ryhmä: Arja Yliluoma, Tuusula
10. Sivistysryhmä: Esa Ukkola, Tuusula
11. Hallintoryhmä: Tuula Hyttinen, Tuusula
12. Tietohuoltoryhmä: Ali-Daniel Jokela, Tuusula
13. Viestintäryhmä: Riikka Uusikulku, Tuusula
14. Liikuntaryhmä Stefan Froberg, Tuusula
15. Henkilöstön edustajien kokous: Hannu Joensivu, Tuusula
16. Omistajapolitiikan koordinointiryhmät

• HUS-ryhmä: Rolf Paqvalin, Kerava
• Pelastuslaitos-ryhmä: Esko Kairesalo, Mäntsälä
• Keuda-ryhmä: Kimmo Behm, Nurmijärvi
• Adulta- ja Forum –ryhmät: Erkki Kukkonen, Järvenpää
• Uudenmaan erityispalvelut –ryhmä: Hannu Joensivu, Tuusula
• Sosiaalitaito-ryhmä: Juhani Vähähyyppä, Pornainen

Lisätietoja
Kirsi Mononen
Yhteistyöjohtaja,
KUUMA 040 569 5511

2007

KUUMA –hallitus hyväksyi asuntopoliittisen ohjelman 2020+

(19.12. 2007)
Keravalla kokoontunut KUUMA-hallitus hyväksyi tiistaina kokouksessaan KUUMAn asuntopoliittisen ohjelman 2020 +. Ohjelman tavoitteena on turvata kohtuuhintainen asuntotuotanto.

(19.12. 2007)
Keravalla kokoontunut KUUMA-hallitus hyväksyi tiistaina kokouksessaan KUUMAn asuntopoliittisen ohjelman 2020 +. Ohjelman tavoitteena on turvata kohtuuhintainen asuntotuotanto. Näin vastataan erityisesti nuorten ja alueelle muualta työn takia muuttavien asumisen tarpeisiin.

Kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytyksenä on kohtuuhintainen raaka- ja tonttimaa, joten maapolitiikalla on keskeinen merkitys.

 Asunto-ohjelman myötä KUUMA –alue on vahva ja aktiivinen toimija Helsingin seudun asuntopolitiikassa. Maapolitiikkaa tehostetaan ja samalla luodaan edellytykset toteuttaa valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa keskimäärin 20 prosentin osuus asuntotuotannosta.

KUUMA-hallitus päätti myös, että se ottaa yhteisesti kantaa helmikuun 2008 kokouksessaan asuntotuotannon lisäämiseen tähtäävään aiesopimukseen. Asuntoministeri Jan Vapaavuoren nimittämä työryhmä esittää aiesopimusta, jossa Helsingin seudun 14 kuntaa ja valtioneuvosto sitoutuvat toteuttamaan 14 kunnan yhdessä sopiman 12000-13000 asunnon vuosittaisen tavoitteen.

Kunnilla on velvoite kaavoittaa 20 prosenttia ara-hintaisia tontteja. Valtio puolestaan sitoutuu ara-ehtojen muutoksiin. Korkotuen lisäksi käyttöön otetaan 10 000 euroa/ asunto suuruinen käynnistämisavustus ja 30 prosentin kunnallistekniikka-avustus. Lisäksi avataan mahdollisuus tuottaa vuokrapientaloja, joissa vuokralaisilla on oikeus aravaehtojen mukaisesti lunastaa asunto omakseen.

Lisäksi valtio turvaa liikennehankkeiden oikea-aikaiseen ja riittävään rahoitukseen. Rahoitettavat hankkeet määritellään Helsingin seudun liikennejärjestelmä-suunnitelmassa.

Sopimus tulee kuntien käsittelyyn. Kuntien näkemykset käsitellään asuntoministeri Jan Vapaavuoren vetämässä kuntajohtajien kokouksessa 7.1.2008. Tämän jälkeen sopimus lähetetään kuntien ja valtioneuvoston hyväksyttäväksi.

KUUMA -ympäristökeskus Tuusulaan

Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Tuusula ovat sopineet ympäristönsuojelun ja -terveydenhuollon palvelukeskuksen perustamisesta. KUUMA-hallitus päätti, että sijaintipaikka on Tuusula. Yhteinen ympäristökeskus aloittaa toimintansa vuoden 2009 alusta.

KUUMA-hallituksessa sovittiin myös periaatteet, joiden perusteella korvataan peruskouluikäisten lasten opiskelu naapurikunnan koulussa. Tällä hetkellä jo 138 oopilasta KUUMA-alueella tekee näin.

Lisätietoja yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, puh. 040 569 5511

Keski-Uudenmaan seutulippu toteutuu vuoden 2008 alusta

(18.12.2007)
Keski-Uudenmaan kuntien Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan sekä Hyvinkään ja Sipoon yhteinen seutulippu tulee voimaan 2.1.2008 Uudella seutulipulla voi tehdä kyseisten kuntien alueen bussiliikenteessä eripituisia matkoja rajattomasti 30 päivän ajan.

(18.12.2007)
Keski-Uudenmaan kuntien Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan sekä Hyvinkään ja Sipoon yhteinen seutulippu tulee voimaan 2.1.2008.

Uudella seutulipulla voi tehdä kyseisten kuntien alueen bussiliikenteessä eripituisia matkoja rajattomasti 30 päivän ajan. Lipulla voi matkustaa myös Keravalle ja Keravalta YTV:n sopimuksen ulkopuolisilla linjoilla 833, 850 ja 853. Vaihtamista bussista toiseen ei myöskään ole rajoitettu.

Lippu ei kelpaa pikavuoroliikenteessä eikä osamaksuna alueen ulkopuolelle suuntautuvilla matkoilla.

Lippua myydään kyseisten kuntien asukkaille. Lippua ensimmäisen kerran ostettaessa tulee todistaa henkilöllisyys. Seutulippu on henkilökohtainen. Seutulippu on voimassa 30 päivää ostohetkestä. Lipun hinta on 60 €. Lisäksi ensimmäisellä ostokerralla veloitetaan 6,50 euron maksu Oy Matkahuolto Ab:n matkakortista, johon matkat ladataan.

Ensimmäinen lataus suoritetaan Oy Matkahuolto Ab:n lipunmyyntipisteessä, seuraavat lataukset voidaan suorittaa myös busseissa. Seutulippua voi ostaa Hyvinkään, Järvenpään, Hyrylän, Mäntsälän, Nurmijärven, Klaukkalan, Rajamäen ja Nikkilän Oy Matkahuolto Ab:n lipunmyyntipisteistä. Alueen ulkopuolelta seutulippua voi ostaa myös Keravan ja Helsingin Kampin toimipisteistä.

Seutulippua voi ostaa 2.1.2008 alkaen.

Matkahuollon toimipisteissä on saatavissa tarkemmat ohjeet oikeudesta kortin hankintaan, lipun kelpoisuudesta jne.

Kunnat tukevat seutulipun käyttöä taloudellisesti, joten se on käyttäjälle erittäin edullinen. Kunnille seutulipun käytöstä on arvioitu tulevan vuotuisia kustannuksia yhteensä 100 000 €. Tästä Etelä-Suomen lääninhallitus korvaa noin puolet.

Lisätietoja Kyösti Ronkainen, KUUMA-liikennesuunnittelija, puh. 050-532 5677

Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kuntien yhteinen talouspalvelukeskus käynnistyy

(28.11. 2007)
Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan yhteinen talouspalvelukeskus aloittaa toimintansa osana Tuusulan kunnan organisaatiota vuoden 2008 alussa.

(28.11. 2007)
Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan yhteinen talouspalvelukeskus aloittaa toimintansa osana Tuusulan kunnan organisaatiota vuoden 2008 alussa. Kunnanhallitukset tekivät asiasta päätökset syyskuun lopussa.

Kuntien väliset sopimukset talouspalvelukeskuksesta allekirjoitettiin Tuusulassa keskiviikkona 28.11.2007 klo 12.30. Talouspalvelukeskuksen päätoimipaikka on Tuusulassa. Talouspalvelukeskuksella on lisäksi toimipaikat Mäntsälän ja Nurmijärven kuntien tiloissa. Kaikissa toimipaikoissa tuotetaan palveluja useammalle kuin yhdelle asiakaskunnista.

Talouspalvelukeskuksen toimintaa ohjaa ylikunnallinen ohjausryhmä, johon kukin kunta ja talouspalvelukeskuksen henkilöstö nimeää edustajansa. Organisatorisesti talouspalvelukeskus on Tuusulan kunnan hallinnon alainen kustannuspaikka, joka toimii Tuusulan hallinnollisten periaatteiden mukaisesti, mikäli kuntien keskinäisessä palvelusopimuksessa ei ole muuta sovittu.

Talouspalvelukeskuksen henkilöstö koostuu kunnissa taloushallinnon palveluksessa olevista henkilöistä. Talouspalvelukeskuksen palvelukseen siirtyy viisi henkilöä Nurmijärveltä, kolme henkilöä Mäntsälästä ja neljä henkilöä Tuusulasta. Henkilöstö siirtyy Tuusulan kunnan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Palvelukeskuksen päällikkönä toimii käyntiinlähtövaiheessa Tuusulan kunnan laskentapäällikkö Helena Perämäki.

Talouspalvelukeskuksen tehtäviin kuuluvat mukana olevien kuntien myynti- ja ostoreskontrien hoitoa, ostolaskujen käsittelyä, perintää, maksuliikenteen hoitoa ja kassasuunnittelua sovitussa laajuudessa sekä ulkoinen kirjanpito raportointeineen.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Helena Perämäki, p. 040 314 3061.

KUUMA-seminaarin teemana asuminen

(16.11. 2007)
Kuuma-kunnat järjestää tiistaina 20.11. 2007 Keravalla kuntiensa luottamushenkilöille seminaarin, jonka teemana on asuminen. Seminaarin pääpuhuja on asuntoministeri Jan Vapaavuori.

(16.11. 2007)
Kuuma-kunnat järjestää tiistaina 20.11. 2007 Keravalla kuntiensa luottamushenkilöille seminaarin, jonka teemana on asuminen. Seminaarin pääpuhuja on asuntoministeri Jan Vapaavuori. Hänen aiheensa on "Asuntopolitiikan toimenpiteet Helsingin seudulla".

Asumista Kuuma-kuntien näkökulmasta tarkastelee puheenvuorossaan Kuuman yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen. Seminaarin kolmannen puheenvuoron pitää Keravan kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin, jonka aiheena on "Maankäytön ja liikenteen pulmalliset ratkaisut"

. Asuminen on yksi tärkeimmistä teemoista, jossa Kuuma-kunnat tekevät edunvalvonnan yhteistyötä suhteessa pääkaupunkiseutuun sekä alueen sisäisenä kehitystyötä.

Vuonna 2007 valmistui ja hyväksyttiin muun muassa Kuuma-kuntien yhteinen yhdyskuntarakennetta luotaava kehitys- ja ympäristökuva, jonka tavoiteaikataulu on vuosi 2030+. Kehitys- ja ympäristökuvassa käsitellään runsaasti alueen asumisen kehitystä. Esimerkiksi vuonna 2030 alueen väestömäärän arvioi-daan olevan enintään 240 000 asukasta eli noin 80 000 enemmän kuin nyt. Se tarkoittaa noin 2-4 mil-joonan kerrosneliön rakentamista alueelle.

Ensi vuoden aikana Kuuma-yhteistyön on puolestaan otettava kantaa valmisteilla olevaan aiesopimukseen, jossa sovitaan asuntotuotannon lisäämisestä Helsingin seudulla.

- Sopimus tulee sisältämään tavoitteen 12 000-13 000 asunnon vuosittaisesta rakentamisesta ja keinot, joilla asuntotuotantoa Helsingin seudulla lisätään. Kuuma-kuntien kannalta on tärkeää neuvotella siitä, kuinka paljon tuosta asuntomäärästä rakentuu kehyskuntiin, yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen sanoo.

Asuminen liittyy kiinteästi myös maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) suunnitteluun, jota Kuuma-kunnat tekee yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä, Sipoon, Hyvinkään, Vihdin ja Kirk-konummen kanssa.

Keravalla järjestettävä seminaari on Keravan Kuuma-puheenjohtajuusvuoden päätöstilaisuus. Puheenjohtajuus siirtyy vuoden vaihteessa Mäntsälään ja Pornaisiin, jotka hoitavat tehtävän yhdessä.

Seminaarin päätyttyä kokoontuu vielä Kuuma-parlamentti vuoden viimeiseen istuntoonsa. Asialistalla on muun muassa hyväksyä vuoden 2008 talous- ja toimintasuunnitelma sekä Asuntopoliittinen ohjelma 2020+

Katso seminaarin ohjelma täältä

Lisätietoja: yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, puh. 040 5695511

Helsingin seudun yhteistyö ja palvelukeskusten perustaminen vuoden 2008 Kuuma-teemoja

(9.11. 2007)
Kuuma-hallitus hyväksyi tiistaina kokouksessaan KUUMAn vuoden 2008 toimintasuunnitelman. Ensi vuonna KUUMAssa työskennellään erityisesti palvelujen uudistamiseksi. Palvelukeskusten perustaminen on käynnissä.

(9.11. 2007)
Kuuma-hallitus hyväksyi tiistaina kokouksessaan KUUMAn vuoden 2008 toimintasuunnitelman. Ensi vuonna KUUMAssa työskennellään erityisesti palvelujen uudistamiseksi. Palvelukeskusten perustaminen on käynnissä.

Kuumayhteistyönä jatketaan maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) suunnittelua siten, että se on osa koko Helsingin seudun suunnittelua. Yhteistyötä tehdään pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä, Sipoon, Hyvinkään, Vihdin ja Kirkkonummen kanssa. Tämän vuoden lopussa julkaistaan kansainvälisen Greater Helsinki Vision -suunnittelukilpailun tulokset, jonka pohjalta määritellään yhteistyön sisältö.

Valmisteilla on myös aiesopimus asuntotuotannon lisäämisestä Helsingin seudulla.

- Sopimus tulee sisältämään tavoitteen 12 000-13 000 asunnon vuosittaisesta rakentamisesta ja keinot, joilla asuntotuotantoa Helsingin seudulla lisätään, yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen sanoo.

Joukkoliikenteen lippujärjestelmä on yksi keskeisiä Kuuma-yhteistyön asioita. Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen liikennejärjestelmän suunnittelu yhdenmukaistetaan.

- Kuuma yhteistyössä on määritelty liikenteen kärkihankkeet ja nyt ne sovitetaan yhteen pääkaupunkiseudun ja muiden kehyskuntien suunnitelmien kanssa. Tämä tuo vaikuttavuutta edunvalvontaan, Mononen sanoo.

Ilmastonmuutos on myös yksi tulevan vuoden teemoja. Kuuma -kunnat laativat alueelle ilmastostrategian, -suojelutavoitteet ja sovitaan toimenpiteet niiden toteuttamiseksi. Ilmastostrategiassa otetaan huomioon liikenne, maankäyttö, sähkönkulutus, rakennukset, materiaalinkulutus sekä energiantuotanto ja -jakelu.

Palvelujen uudistamista jatketaan. Vuonna 2007 alkaneita seudullisia kärkihankkeita, kuten talouspalvelut, sijaisvälitys, tietohallinto, työterveyshuolto, päihde- ja mielenterveystyö, hankintapalvelukeskus sekä ympäristöpalvelut, jatketaan ja aloitetaan käytännön toteutus.

- Osa uusista kärkihankkeista on jo aloittanut, kuten sijaisvälitys ja talouspalvelut. Osaan hankkeista on juuri palkattu kuntien sisältä projektipäälliköt viemään niitä eteenpäin, Mononen kertoo.

- Palveluhankkeissa käytetään isäntäkuntamallia. Asiat valmistellaan kuntien asiantuntijoiden työryhmissä. Lautakuntien roolia päätöksen teossa pitää lisätä, Mononen luettelee tulevan vuoden toimenpiteitä.

Vuoden 2008 Kuuma-puheenjohtajia ovat Mäntsälä ja Pornainen. Kuuma-yhteistyön budjetti vuonna 2008 on 540 000€, josta kuntien rahoitusta on puolet.

Lisätietoa: yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, puh. 040 569 5511

Neljäs järjestöfoorumi seudullisen vuoropuhelun areenana

(6.11. 2007)
Neljäs järjestöfoorumi järjestetään torstaina 22.11. 2007 klo 17 Järvenpää-talolla. Foorumi kokoaa jälleen yhteen Kuuma-alueen sosiaali- ja terveysalan yhdistykset ja muut yleishyödylliset yhdistykset sekä kunnan päätöksentekijät ja -valmistelijat.

(6.11. 2007)
Neljäs järjestöfoorumi järjestetään torstaina 22.11. 2007 klo 17 Järvenpää-talolla. Foorumi kokoaa jälleen yhteen Kuuma-alueen sosiaali- ja terveysalan yhdistykset ja muut yleishyödylliset yhdistykset sekä kunnan päätöksentekijät ja -valmistelijat.

Tilaisuudessa keskustelua virittää puheillaan Järvenpään sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä sekä Keravan sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Tuula Lind. Aiheena ovat KUUMA-alueen ajankohtaiset sosiaali- ja terveysalan kuulumiset ja miten kunnat huomioivat järjestöt päätöksenteossa.

Lisäksi keskustellaan ja kuullaan kuinka etenee alueen yhdistysten verkostoituminen.

Järjestöfoorumi on osa syksyllä 2005 alkanutta Uudenmaan Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimaa Kuka vaikuttaa –hanketta. -

Toimiva ja avoin päätöksenteko ja kuntalaisten

- Vaikutusmahdollisuuksien lisääminen KUUMA-kunnissa ei toteudu ilman aitoa kohtaamista ja keskustelua. Järjestöfoorumi tarjoaa paikallisyhdistyksien kautta kansalaisille tilaisuuden ilmaista mielipiteensä kuntiin sekä jo tehtyjen päätösten että tulevaisuuden toiveiden osalta, Tuija Kylmälä Kuka vaikuttaa –hankkeesta sanoo.

Kuka vaikuttaa –hankkeen tavoitteena on kohentaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kansalaisosallistumista parantamalla toimintamahdollisuuksia ja keskinäistä verkostoitumista

Järjestöfoorumit ovat olleet selkeästi verkostoitumista edistäviä tilaisuuksia. Paikallisyhdistysten kattoyhdistys, Järvenpään Yhdistysverkosto, perustettiin viime huhtikuussa. Yhdistykseen liittyvien jäsenyhdistysten määrä kasvaa koko ajan.

Yhdistysten virallinen verkostoituminen antaa paikallisyhdistyksille jatkossa enemmän voimaa vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon.

Kunnille apua suunnitteluun ja päätöksentekoon

Kuka vaikuttaa –hanke on keväästä 2006 alkaen järjestänyt järjestöfoorumeita noin puolivuosittain. KUUMA-kunnille nämä tilaisuudet ovat oiva paikka ottaa järjestöt mukaan seudulliseen suunnitteluun ja sen myötä tukea kehitystä valituskulttuurista kuuntelukulttuuriin. Yhdistyksillä on hallussaan suuri määrä asiantuntijuutta ja osaamista, minkä hyödyntäminen kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa on mitä järkevintä toimintaa.

- Kuntien osallistuminen järjestöfoorumi-tilaisuuksiin on ollut vaihtelevaa. Aikaisempaa runsaampi osallistuminen olisi jatkossa toivottavaa, Kylmälä sanoo.

Tavoitteena on, että järjestöfoorumeista muodostuisi säännöllinen ja jatkuva toimintamuoto, joka tukisi myös muita seudullisen kansalaisosallistumisen toimintatapoja.

- KUUMAn kunnat voisivat nähdä velvollisuudekseen osallistua tilaisuuksiin, jotta kansalaisvaikuttaminen järjestöjen kautta toteutuisi, Kylmälä kannustaa. 

Kuka vaikuttaa –hanke päättynee ensi vuoden helmikuussa. Järjestöfoorumiperinteen jatkamisen takaamiseksi, olisi erittäin tärkeää, että myös kunnat osallistuvat nyt järjestettävään tilaisuuteen.

Tänä syksynä on aika miettiä yhdessä, kuinka järjestöfoorumi toteutetaan jatkossa ilman Kuka vaikuttaa –hankkeen tukea.

LISÄTIETOJA: Tuija Kylmälä, 050 438 1962, usy@stkl.fi, http://www.kukavaikuttaa.net

KUUMA-kunnille yhteinen hankintapalvelukeskus

(17.10.2007)

KUUMA-hallitus kokoontui Keravalla tiistaina 16.10. Kokouksessaan hallitus päätti perustaa Kuuma-kunnille yhteisen hankintapalvelukeskuksen, jonka sijoituspaikka on Nurmijärvi. Lisäksi hallitus nimitti Keravan tietohallintopäällikkö Ari Sainion projektipäälliköksi Kuuma-kuntien yhteiseen tietohallinnon palvelukeskushankkeeseen.

(17.10.2007)
KUUMA-hallitus kokoontui Keravalla tiistaina 16.10. Kokouksessaan hallitus päätti perustaa Kuuma-kunnille yhteisen hankintapalvelukeskuksen, jonka sijoituspaikka on Nurmijärvi. Lisäksi hallitus nimitti Keravan tietohallintopäällikkö Ari Sainion projektipäälliköksi Kuuma-kuntien yhteiseen tietohallinnon palvelukeskushankkeeseen.

Nurmijärvelle perustettava hankintayksikkö mahdollistaa Suomen viiden suurimman kaupungin jälkeen kuudenneksi suurimman hankintapotentiaalin hyödyntämisen.

Yhteisen hankintayksikön keskeisenä tavoitteena on saada yhteishankinnoilla merkittäviä säästöjä mukaan tuleville kunnille, yhtenäistä hankintakäytäntöjä sekä varmistaa hankintaosaamista kaikissa prosessin eri vaiheissa.

Kuuma-hallitus pyytää kuntia ilmoittamaan osallistumisestaan yhteiseen hankintapalvelukeskukseen marraskuun puoliväliin mennessä.

KUUMA-hallituksen päätöksen mukaisesti Keravan tietohallintopäällikkö Ari Sainio alkaa vetää projektia, jossa Kuuma-kunnille perustetaan yhteinen tietohallinnon palvelukeskus. Palvelukeskuksen sijoituspaikaksi tulee Kerava. Tietohallinnon palveluyhteistyöhön ovat tulossa mukaan Keravan lisäksi Järvenpää, Mäntsälä ja Nurmijärvi. Myös Tuusulassa asia on valmistelussa.

Yhteisen tietohallinnon palvelukeskuksen tavoitteena on luoda kuntien välille yhtenäistä tietoteknistä arkkitehtuuria, minkä helpottaa jatkossa myös yhteistä palvelutuotantoa. Tavoitteena on myös kehittää kuntalaisten sähköistä asiointia ja sähköisiä palveluja sekä poistaa päällekkäisyyksiä.

KUUMA-kunnat ovat jo käynnistäneet yhteistä palvelutuotantoa muun muassa taloushallinnossa sekä sijaisvälityksessä. Taloushallinnon yhteistyössä ovat mukana Tuusulan lisäksi, Mäntsälä ja Nurmijärvi. Pornainen ja Järvenpää ovat myös tulossa mukaan. Taloushallinnon hanketta vetää Tuusulan talousjohtaja Riitta Partanen. Kuuma-kuntien, lähinnä terveydenhuollon, sijaisvälityksessä ovat mukana Tuusula ja Järvenpää sekä jatkossa myös Kerava. Hankkeesta on vastannut Järvenpään henkilöstöjohtaja Anne Sivula.

Tämän syksyn aikana valitaan vielä vetäjät Kuuma -hankintakeskuksen, ympäristökeskuksen, työterveyspalvelujen, sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen hankkeisiin.

Lisätietoja: yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, puh. 040 5695511

Keski-Uudenmaan nuorille opas helpottamaan jatko-opintopohdiskeluja

(13.10.2007)
Runsaat 2500 jatko-opiskelupaikkaa miettivää nuorta saa Keski-Uudenmaan alueelle tehdyn koulutusoppaan valintojensa tueksi. Keski-Uudellamaalla ohjauksen tavoitteena on, että kaikille löytyy opiskelupaikka, ja vielä parempi, jos kaikille nuorille löytyisi mieluinen opiskelupaikka.

(13.10. 2007)Runsaat 2500 jatko-opiskelupaikkaa miettivää nuorta saa Keski-Uudenmaan alueelle tehdyn koulutusoppaan valintojensa tueksi Keski-Uudellamaalla ohjauksen tavoitteena on, että kaikille löytyy opiskelupaikka, ja vielä parempi, jos kaikille nuorille löytyisi mieluinen opiskelupaikka.

Jotta asiat sujuisivat näin hyvin, tarvitaan nuoren omaa innostusta ja aikuisten antamaa positiivista ohjausta nuoren omia unelmia kohti.

- Koulutustarjontaa miettiessä tulisikin olla mieli avoimena ja pyrkiä tekemään yksilöllisiä ratkaisuja, urapolun avaukseksi kohti unelmia. Kertoo projektipäällikkö Erja Kärnä.

Koulutuksella tulevaisuuteen Keski-Uudellamaalla ja Sipoossa on koulutusopas, josta on iloa ja hyötyä kaikille, jotka miettivät opintojaan perusopetuksen tai lukion jälkeen. Oppaassa on kuvattu laajasti alueen koulutustarjonta lukioista ammatillisiin vaihtoehtoihin Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Sipoon ja Tuusulan alueella. Oppaaseen on koottu myös erityisopetuksen luomat mahdollisuudet sekä lisäluokkien, ammattistarttien sekä muun koulutuksen tarjonta.

Koulutusoppaan Monipuolinen sisältö kertoo myös alueen toisen asteen oppilaitosten yhteystiedot, nettisivut ja paljon hyödyllisiä nettilinkkejä sekä muita tarpeellisia yhteystietoja.

Koulutusopas on saanut alkunsa Ohjauksen verkot -projektissa, Järvenpään opinto-ohjaajien ideoimana. Opasta kirjoittamassa ovat olleet kaikki alueen toisen asteen opinto-ohjaajat ja osa perusopetuksen oppilaanohjaajista. Toimituskuntaan on kuulunut Päivi Järvinen Järvenpään lukion opinto-ohjaaja, Erja Kärnä Ohjauksen verkot -projektipäällikkö ja Keuda Keravan opinto-ohjaaja sekä Marja-Liisa Lehtiniemi Järvenpään lukion opinto-ohjaaja ja aikuislinjan apulaisrehtori.

Opas jaetaan koulujen kautta kaikille alueen 9. -luokkalaisille, opettajille perusopetuksen yläkouluissa ja toisella asteella. Opasta jaetaan myös alueen kirjastoihin, kuntien sivistystoimille, työvoimatoimistoihin, oppisopimuskeskukseen ja alueen koulutusmessuilla sitä on myös saatavilla. Painosmäärä on 6000 kappaletta ja painos on ensimmäinen.

Näillä näkymin opas tullaan päivittämään seuraavina vuosina ja näin se on avuksi vuosittain oppilaiden tehdessä koulutusvalintojaan.

Alueellista ohjausta

Kuuma-kuntien ja Sipoon koulut ovat olleet mukana kehittämässä alueellista ohjausta yhdessä perusopetuksen, lukioiden, ammatillisen toisen asteen sekä oppisopimuksen kanssa. Yhteistyössä ovat mukana myös työvoimatoimistot.

Ohjauksen verkot -projekti on Euroopan sosiaalirahaston, valtion ja kuntien sekä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän rahoittama. Projektia hallinnoi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja projektipäällikkönä toimii opinto-ohjaaja Erja Kärnä sekä projektisihteerinä Anne Kyynäräinen Keski-Uudenmaan ammattiopisto Keravasta.

Projekti on aloittanut vuonna 2004 Oppilaan ja opinto-ohjauksen hankkeena ja lisärahoitus Esr:n kautta saatiin vuonna 2005. Projekti päättyy vuoden 2007 lopussa.

Yhtenä toimintamuotona hankkeessa on ollut alueellisten koulutusmessujen järjestäminen, joiden tavoitteena on nuorten toisen asteen koulutusvalintojen varmistaminen ja ns.. väärien valintojen vähentäminen. Koulutusmessujen avulla nuorten ja heidän huoltajiensa tietoisuus alueen koulutustarjonnasta ja koulutuksen tuomista mahdollisuuksista laajenee. Samalla konkretisoituu eri ammattien vaatimukset. Koulutusopas tuo tukea näiden mahdollisuuksien miettimisessä.

Kuuma-kunnissa koulutusmessuja järjestetään vuosittain 3 -5 eri paikkakunnilla. Järvenpäässä messut olivat jo 19.9.2007 ja Keravan messut pidetään keskiviikkona 7.11.2007 kello 17.30 - 20.00 Keuda Keravassa, Sarviniitynkatu 9.

Torstaina 15.11.2007 pidetään Mäntsälän 9. luokkalaisille ja huoltajille jatko-opintoilta Ehnroosin koululla kello 18.30 alkaen.

Nämä ja muita oppilaitosten esittelytilaisuuksia löytyy myös koulutusoppaasta.

Hakuilmoitus: KUUMA hakee projektipäälliköitä sisäisenä hakuna

(5.10.2007)
Projektipäällikön tehtävänä on yhteistyössä mukana olevien kuntien kanssa laatia jo tehtyjen selvitysten pohjalta hankesuunnitelma palveluyhteistyön tavoitteiden toteuttamiseksi sekä valmistella suunnitelman mukaiset toimenpiteet ja esitykset.

(5.10.2007)
Projektipäällikön tehtävänä on yhteistyössä mukana olevien kuntien kanssa laatia jo tehtyjen selvitysten pohjalta hankesuunnitelma palveluyhteistyön tavoitteiden toteuttamiseksi sekä valmistella suunnitelman mukaiset toimenpiteet ja esitykset.

Tehtäviin kuuluu palvelukohtaisesti tarkemmin määriteltävällä tavalla yhteisessä yksikössä tuotettavien palvelujen määrittely, talous-, henkilöstö- ja tietohallintoasioiden suunnittelu sekä tiedottaminen ja raportointi.

Tehtävä on osa- tai kokoaikainen ja se kestää palvelusta riippuen 2-12 kuukautta.

Projektipäällikön toimen nykyisiin tehtäviin aiheuttamat muutokset ja muut ehdot neuvotellaan nykyisen työnantajakunnan kanssa.

Projektipäälliköksi haetaan henkilöitä, joita kiinnostaa alueellisen toimintamallin kehittäminen ja palvelutuotannon uudistaminen asukaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Projektipäällikön tueksi nimetään ohjausryhmä.

Ota yhteys oman kuntasi johtajaan ja lähetä tämän jälkeen hakemuksesi ja CV 12.10.2007 klo 15.00 mennessä yhteistyöjohtaja Kirsi Monoselle, kirsi.mononen@kuuma.fi.

Kärkihankkeet, joille projektipäällikköä haetaan: työterveyshuolto, päihde- ja mielenterveyspalvelut, ympäristöpalvelut, tietohallintopalvelut, hankintapalvelut

KUUMA-kunnat hakee projektipäälliköitä kärkihankkeisiin

(4.10.2007)
KUUMA-kunnat hakee päätoimisia projektipäälliköitä vetämään merkittäviä, palveluiden uudelleen järjestelyihin tähtääviä kärkihankkeita.

(4.10.2007)
KUUMA-kunnat hakee päätoimisia projektipäälliköitä vetämään merkittäviä, palveluiden uudelleen järjestelyihin tähtääviä kärkihankkeita.

Projektipäälliköitä haetaan KUUMA-kuntien sisäisenä hakuna työterveyshuollon, päihde- ja mielenterveyspalveluiden, ympäristöpalveluiden, tietohallintopalveluiden ja hankintapalveluiden hankkeisiin.

- Näihin hankkeisiin päätettiin palkata päätoimiset tekijät, jotta niiden läpivienti saadaan toteutettua hallitusti. Myös hankkeisiin liittyvien eri asioiden suunnittelu vaatii aikaa ja paneutumista, mihin aika oman työn ohessa tehtynä ei riitä, KUUMA-yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen sanoo.

Projektipäällikön tehtävänä on yhteistyössä mukana olevien kuntien kanssa laatia jo tehtyjen selvitysten pohjalta suunnitelma palveluyhteistyön tavoitteiden toteuttamiseksi sekä valmistella suunnitelman mukaiset toimenpiteet ja esitykset.

Tehtäviin kuuluu määritellä tuotettavat palvelut, suunnitella tuotettaviin palveluihin liittyvät talous-, henkilöstö- ja tietohallintoasiat sekä tiedottaminen ja raportointi.

Projektipäälliköksi haetaan henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään alueellisia toimintamalleja ja uudistamaan kuntien palvelutuotantoa asukaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Projektipäällikön tehtävä on osa- tai kokoaikainen ja se kestää hankkeesta riippuen 2-12 kuukautta. Kuhunkin hankkeeseen projektipäällikön tueksi nimetään ohjausryhmä.

Lisätietoa: KUUMA- yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, puh. 040 5695511

Muutoksia Kuuma-kuntien palveluissa 28.-30.9. 2007

(24.9.2007)
KUUMA-kuntien keskeisen atk-palvelujen tuottajan WM-datan Keravan aluepalvelukeskuksen konesalin toiminta siirretään Helsinkiin syyskuun lopussa. Siirto keskeyttää joidenkin Järvenpään, Keravan ja Tuusulan sekä Mäntsälän atk-järjestelmien toiminnan.

(24.9.2007)
KUUMA-kuntien keskeisen atk-palvelujen tuottajan WM-datan Keravan aluepalvelukeskuksen konesalin toiminta siirretään Helsinkiin syyskuun lopussa. Siirto keskeyttää joidenkin Järvenpään, Keravan ja Tuusulan sekä Mäntsälän atk-järjestelmien toiminnan.

Tämän vuoksi joudutaan eräät palvelupisteet pitämään viikonlopun ajan suljettuna ja osa palveluista hoitamaan ilman tietojärjestelmien tarjoamaa tukea. Käyttökatkos alkaa pe 28.9.2007 klo 18.00 ja kestää viikonlopun yli niin, että järjestelmät ovat käytettävissä jälleen ma 1.10.2007 klo 8.00.

Käyttökatkos on pyritty ajoittamaan siten, että siitä olisi mahdollisimman vähän haittaa palvelujen käytölle. Eniten katkos vaikuttaa alueen kirjastojen toimintaan.

Kirkes-kirjastojen poikkeavat aukioloajat

Kirkes-kirjastoihin kuuluvat Järvenpään ja Keravan kaupunginkirjastot sekä Mäntsälän ja Tuusulan kunnankirjastot.
Perjantaina 28.9. kirjastot ovat avoinna normaalisti.
Lauantaina 29.9.2007 kaikki Kirkes-kirjastot ovat suljettuina. Sunnuntaina 30.9. Keravan uutistori pidetään suljettuna, mutta Järvenpään kirjaston lehtilukusali on avoinna klo 10-14.

Kirjastojen palautusluukut pidetään auki koko viikonlopun ajan.

Maanantaina 1.10. kirjastoissa palataan tavallisiin aukioloaikoihin.

Myös Kirkes-kirjastojen verkkopalvelut ovat pois käytöstä perjantaista sunnuntaihin. Katkon aikana asiakkaat eivät voi uusia lainojaan, tehdä varauksia tai etsiä aineistoa kirjaston tietokannasta.

Normaalit palvelut jälleen 1.10.2007

Kuntien käytössä olevat atk-järjestelmät testataan palvelukeskuksen muuton jälkeen sunnuntaina ja kaikkien järjestelmien pitäisi olla normaalisti käytettävissä jälleen maanantaina 1.10.2007 klo 8.00.

Lisätietoja: tietohallintopäällikkö Ari Sainio, puh. 09 2949 2425, Kerava

Keskeisen Uudenmaan joukkoliikenteen aikataulukirja ja -kartta uudistuvat syksyllä 2007

(1.8.2007)
Uusi aikataulujulkaisu laajenee sisältämään Järvenpään ja Tuusulan aikataulutietojen lisäksi Mäntsälän ja Pornaisten sisäiset ja seudulliset aikataulut. Keravan tiedot jäävät pois, koska ne ovat YTV:n aikataulujulkaisussa. Aikataulukoosteen tiedot koskevat aikaväliä 13.8.2007 - 1.6.2008

(1.8.2007)
Uusi aikataulujulkaisu laajenee sisältämään Järvenpään ja Tuusulan aikataulutietojen lisäksi Mäntsälän ja Pornaisten sisäiset ja seudulliset aikataulut. Keravan tiedot jäävät pois, koska ne ovat YTV:n aikataulujulkaisussa. Aikataulukoosteen tiedot koskevat aikaväliä 13.8.2007 - 1.6.2008

Aikataulukooste sisältää alueen sisäiset ja seudulliset bussiyhteydet sekä VR:n lähiliikenteen aikataulut. Mäntsälän ja Pornaisten sisäisten palveluliikenteiden aikatauluista on olemassa omat tiedotteet, joten ne eivät sisälly aikataulukoosteeseen.

Aikataulujulkaisun koko on säilynyt entisenä, mutta kansikuvan uuden ilmeen lisäksi julkaisun rakenne on uudistunut merkittävästi aiempaa käyttäjäystävällisemmäksi.

Aikataulukirjan laajenemisen lisäksi sisäisten linjojen linjanumerot muuttuvat Tuusulassa sekä osittain Järvenpäässä. Järvenpäässä kaupungin sisäiset linjanumerot säilyvät entisinä 20 - sarjan linjoina. Kellokoskelle menevä lähialueen linja muuttuu 20 - sarjaiseksi ja on jatkossa 25. Pornaisiin menevät linjat muuttuvat 40- sarjaisiksi. Tuusulan sisäiset sekä Kellokoskelta Hyvinkäälle menevä linja muuttuvat 60- sarjaisiksi.

Aikataulukirja ja -kartta jaetaan Järvenpään, Mäntsälän ja Tuusulan jokaiseen kotitalouteen viikolla 32 siten, että viimeinen jakelupäivä on viimeistään perjantaina 10.8.2007. Pornaisten kunnassa aikataulut sisältyvät myös Pornaisten ja Sipoon yhteiseen aikataulujulkaisuun, joka jaetaan kaikkiin kotitalouksiin myös Pornaisten kunnassa.

Yhteistä aikataulujulkaisua saa myös kuntien palvelupisteistä sekä Tuusulassa kunnantalolta ja kirjastoista.

Aikataulutiedot löytyvät myös internetistä kuntien sivuilta. Aikataulusivut päivitetään viikolla 32.

Juna-aikatauluihin tulee lähtöaikojen muutoksia 9.12.2007. Bussiaikatauluihin tulee mahdollisesti myös muutoksia vuodenvaihteessa.

Internettiin päivitetään muutokset kirjan voimassaoloaikana. Internetistä löytyvät myös tässä vaiheessa kirjaan tehtävät korjaukset.

Laajennettu aikataulukirja on osa KUUMA-kuntien yhteistyötä. Linjastojen erillisyydestä johtuen KUUMA-kunnista Nurmijärvi julkaisee edelleen oman aikataulukirjan. Keravan aikataulut julkaistaan YTV:n laatimassa Vantaan ja Keravan yhteisessä aikataulujulkaisussa, joka jaetaan Keravalla joka talouteen. SAMPO-liikenne korvaa Järvenpäässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa (sekä Keravalla) puuttuvaa joukkoliikennettä. Tiedustelut numerosta 274 6900.

Kukin liikennöitsijä ja VR julkaisevat myös omat aikataulunsa sekä painettuna julkaisuna että internet-versiona.

Lisätietoja liikennesuunnittelija Kyösti Ronkainen, puh. 050-532 5677

Kuntien yhteinen taloushallinnon seutuhanke etenee

(29.6.2007)
Järvenpään kaupunginhallitus, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kunnanhallitukset tekivät päätökset lokakuussa 2006 taloushallinnon seudullisen yhteistyön tiivistämisestä kuntarajat ylittäen.

Juhannusviikolla tehtiin sopimukset järjestelmätoimittajien kanssa.

(29.6.2007)
Järvenpään kaupungin, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kuntien yhteinen taloushallinnon seutuhanke etenee Järvenpään kaupunginhallitus, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kunnanhallitukset tekivät lokakuun 2006 aikana päätökset taloushallinnon seudullisen yhteistyön tiivistämisestä kuntarajat ylittäen.

Projektin tarkoituksena on mahdollistaa projektiin mukaan lähtevien kuntien peruskirjanpidon ja ulkoisen raportoinnin hoitaminen seudullisessa yhteistyössä vuoden 2008 alkuun mennessä.

Taloushallinnon järjestelmien tietotekninen ylläpito ja käyttötuki toteutetaan seudullisesti ostopalveluna järjestelmätoimittajalta.

Projekti käynnistyi yhteisten taloushallinnon järjestelmien kilpailutuksella joulukuussa 2006. Kilpailutus koski seuraavia taloushallinnon osa-alueita: peruskirjanpito, laskujen sähköinen kierrätys ja arkistointi, taloussuunnittelu ja seuranta, raportointi, sähköinen hankinta sekä järjestelmien tietotekninen ylläpito ja käyttötuki.

Kuntakohtaiset päätökset järjestelmävalinnoista tehtiin 5.3.2007. Sopimukset järjestelmätoimittajien kanssa allekirjoitettiin juhannusviikolla. Peruskirjanpitojärjestelmäksi valittiin Aditro Financials Oy:n (ent. Personec Financials Oy) Intime Plus, ostolaskujen käsittelyjärjestelmäksi valittiin Basware Oyj:n laskujen sähköinen käsittely- ja arkistointijärjestelmä ja sähköiseksi hankintajärjestelmäksi Visma Software Oyj:n Proceedo. Sähköistä hankintajärjestelmää lukuun ottamatta muiden järjestelmien tekninen käyttötuki ostetaan Aditro Financials Oy:ltä.

Sähköinen hankintajärjestelmä ostettiin ASP-palveluna, mikä tarkoittaa, että järjestelmäpalvelin on toimittajan tiloissa ja ohjelmaa käytetään internetverkon kautta. Kaikkia hankittuja järjestelmiä on mahdollista käyttää sekä hajautetusti että keskitetysti.

Hankinnan kokonaisarvo neljän kunnan osalta on kertakustannuksena noin 330 000 euroa. Kokonaiskustannus laskettuna seitsemän vuoden käyttöajalle on noin 1,2 miljoonaa euroa. Käytössä oleviin järjestelmiin nähden kustannukset pienenevät ja tuovat lisää automatiikkaa ja sähköisyyttä taloushallinnon prosesseihin.

Järjestelmien käyttöönotto tapahtuu kunnissa vuosien 2007 ja 2008 aikana.

Käyttöönottopäätöksenteon yhteydessä kunnat ottivat kantaa Tuusulan osallistumisestaan kunnan organisaatioon perustettavaan talouspalvelukeskukseen. Vuoden 2008 alusta lähtien talouspalvelukeskuksen asiakkaina Tuusulan kunnan lisäksi aloittavat Mäntsälän kunta ja Nurmijärven kunta.

Lisätietoja: talousjohtaja Riitta Partanen, Tuusulan kunta p. (09) 8718 3060, 040 314 3060.

Nimitykset aikuisten sosiaalityön ja vammaisille tarjottavien palvelujen kehityshankkeisiin

(28.6.2007)
Kuuma-kuntien ja Hyvinkään kaupungin yhteishankkeina on syksyllä 2007 alkamassa kaksi sosiaalialan kehittämishanketta, joihin on touko-kesäkuun aikana valittu työntekijät.

(28.6.2007)
Kuuma-kuntien ja Hyvinkään kaupungin yhteishankkeina on syksyllä 2007 alkamassa kaksi sosiaalialan kehittämishanketta, joihin on touko-kesäkuun aikana valittu työntekijät. Hankkeiden tavoitteena on edistää seudullista yhteistyötä siten, että kuntalaiset saavat yhdenmukaisempia ja laadukkaampia palveluja.

"Aikuissosiaalityö laadukkaaksi ja vaikuttavaksi Keski-Uudellamaalla" -hankkeen kehittämiskoordinaattoriksi on valittu VTM Helka Raivio Helsingistä. Vammaispalvelujen kehittämishankkeen projektikoordinaattoriksi on valittu YTM Satu Tanttu Keravalta ja projektisihteeriksi toimintaterapeutti Marjo Hattunen Tuusulasta.

Hankkeiden hallinnoinnista vastaa Kerava. Hankkeet kestävät vuoden 2009 loppuun.

Lisätietoa seutuyhteistyöstä sosiaali- ja terveysjohtaja Maija Gartman, puh. (09) 2949 2601

Antti Laitilasta KUUMA-taiteilija

(25.6.2007)
KUUMAA-taidetta! – näyttelyn avajaisissa tuomaristo valitsi 51 taiteilijan joukosta Antti Laitilan vuoden 2007 KUUMA-taiteilijaksi. Antti Laitila saa palkinnoksi Keravan Taidemuseon Aunen Galleriaan näyttelyajan vuodelle 2008.

(25.6.2007)
KUUMAA-taidetta! – näyttelyn avajaisissa tuomaristo valitsi 51 taiteilijan joukosta Antti Laitilan vuoden 2007 KUUMA-taiteilijaksi. Antti Laitila saa palkinnoksi Keravan Taidemuseon Aunen Galleriaan näyttelyajan vuodelle 2008.

Tuomaristo perustelee valintaansa seuraavanlaisesti: ”Antti Laitilan teossarja on toteutettu herkästi ja varmalla otteella. Maalauksista välittyy luonnossa koettu tasapaino ja rauha. Teoksissa on hiipivää voimaa”.

KUUMAA-taidetta! – aluetaidenäyttely on esillä Keravan Taidemuseossa 20.6.-12.8.2007. Keravan Taidemuseo ja Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus Oy Forum järjestävät KUUMA-kuntien alueella kirjoilla oleville taiteilijoille avoimeen tarjontaan perustuvan kesänäyttelyn. Näyttelyyn pystyivät tarjoamaan töitään kaikki KUUMA-kunnissa (Keravalla, Tuusulassa, Järvenpäässä, Nurmijärvellä, Mäntsälässä ja Pornaisissa) kirjoilla olevat taiteilijat. Teoksiaan näyttelyyn tarjosi 133 taiteilijaa, joista näyttelyyn valittiin 51.

Kesän näyttelyn tavoitteena on tehdä tunnetuksi Keski-Uudenmaan alueen taiteilijoiden töitä sekä lisätä Keravan taidemuseon tunnettuutta alueen nykytaiteen esityspaikkana. Näyttelyn tuomaristo (Alli Savolainen, Jussi Valtakari ja Nagashila Hämäläinen) päätti valinnassaan ottaa huomioon runsaan tarjonnan ja luoda sen pohjalta mahdollisimman monipuolisen näyttelykokonaisuuden. Tuomaristo halusi tuoda esille erilaisia tekemisen tapoja sekä eri ikäryhmiä. Moninaisuus näkyy muun muassa näyttelyyn valittujen teosten erilaisissa tekniikoissa.

KERAVAN TAIDEMUSEO
Klondyketalo
Kumitehtaankatu 5F
04260 Kerava p.09-294 8090
http://www.keravantaidemuseo.fi/
avoinna ti-su 12-18
Liput 4 € / 2 € keskiviikkoisin ilmainen sisäänpääsy alle 18-vuotiaat ilmaiseksi

Keravan Taidemuseon pääsee kätevästi K-junalla (Savion juna-asema)

Kuuma-kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen luottamushenkilöt ja virkamiehet yhdessä kohti toimivia seutupalveluja

(21.6.2007)
Kuuma-kuntien sosiaali- ja terveyslautakunnat kytketään tiiviimmin sosiaali- ja terveystoimen seudullisten hankkeiden valmisteluun. Kuuma-kuntien sosiaali- ja terveyslautakunnat ja virkamiesjohto kokoontuvat neuvottelukuntana.

(21.6.2007)
Kuuma-kuntien sosiaali- ja terveyslautakunnat kytketään tiiviimmin sosiaali- ja terveystoimen seudullisten hankkeiden valmisteluun. Kuuma-kuntien sosiaali- ja terveyslautakunnat ja virkamiesjohto kokoontuvat neuvottelukuntana. Sen tehtävänä on valmistella poliittiseen päätöksentekoon tulevat, yli kuntarajojen tuotettavat sosiaali- ja terveystoimen palvelut.

Yhteisesti tuotettavilla palveluilla kunnat haluavat parantaa palveluketjujen toimivuutta, lisätä palvelujen vaikuttavuutta sekä tehostaa peruskuntapohjaista yhteistyötä.

Neuvottelukunnan aloitusseminaarin pidettiin juhannuksen alla 20.6. Keravalla. Siellä jäsennettiin tulevaa yhteistyötä ja yhteisiä tavoitteita Tilaisuus oli myös lähtölaukaus syksyn haasteelliseen työrupeamaan.

Mäntsälän, Nurmijärven, Tuusulan, Järvenpään, Pornaisten, Hyvinkään ja Keravan kunnat päättävät elo-syyskuussa sitoutumisestaan Kuuma-yhteistyöhön päihde- ja mielenterveyspalveluissa, vanhustyössä, laboratorio- ja kuvantamispalveluissa ja työterveyshuollossa.

Hyvinkään kaupunki ja Hus-edustus tulevat mukaan neuvottelukunnan ensimmäiseen varsinaiseen kokoukseen elokuussa.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Keravan sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Tuula Lind ja varapuheenjohtajana Mäntsälän kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuire Mikkonen.

- Kuntien välinen yhteistyö lähtee seuraavista periaatteista: tasa-arvo, vapaaehtoisuus ja vastuullinen päätöksenteko. Haasteena on kokonaisuuden hallinta, kun on monta eri toimijaa sekä vuorovaikutuksellisen työskentelyn onnistuminen, neuvottelukunnan puheenjohtaja Tuulla Lind toteaa.

Lisätietoja: sosiaali- ja terveysjohtaja Tua Evokari, puh. 09 2949 2170

Kiljavan kuntoutussairaalahanke etenee: Uutta yhteistyötä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välille

(20.6.2007)
Nurmijärvellä tyhjillään olleen Kiljavan sairaalan saneeraus kuntoutussairaalaksi on alkanut ja tilat avataan suunnitelmien mukaan potilaskäyttöön syksyllä 2008. Sairaalan kuntoutuspalvelujen tuottajaksi on valittu valtakunnallisesti terveydenhuoltoalalla toimiva MedOne Oy.

(20.6.2007)
Nurmijärvellä tyhjillään olleen Kiljavan sairaalan saneeraus kuntoutussairaalaksi on alkanut ja tilat avataan suunnitelmien mukaan potilaskäyttöön syksyllä 2008. Sairaalan kuntoutuspalvelujen tuottajaksi on valittu valtakunnallisesti terveydenhuoltoalalla toimiva MedOne Oy.

Kiljavan Sairaala Oy edustaa uutta mallia julkisten terveydenhuoltopalvelujen tuottamisessa. Sairaalaosakeyhtiö ei tuota itse palveluita, vaan kaikki palvelut hankitaan kilpailuttamalla alan erityisosaajia. Sairaala vastaa vaativasta kuntoutuksesta ja se sijoittuu toiminnallisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välimaastoon.

Kiljavan omistavat viisi Keski-Uudenmaan kuntaa; Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula sekä HUS-kuntayhtymä. Sairaala myy palveluja ainoastaan jäsenkunnilleen, mutta myös muiden kuntien on mahdollista liittyä Kiljavan Sairaala Oy:n jäseneksi ja ostaa kuntoutuspalveluja sairaalalta.

Keväällä käydyn kilpailutuskierroksen jälkeen Kiljavan Sairaala Oy:n hallitus valitsi kuntoutuspalvelujen tuottajaksi MedOne Oy:n. Yhtiö tuottaa sairaalan kuntoutuspalvelut vuoden 2008 syksystä alkaen. Sopimus edustaa suurinta Suomessa toteutettua julkisen terveydenhuollon kuntoutuspalveluiden hankintaa yksityiseltä sektorilta. Sopimuksen kesto on viisi vuotta.

– MedOne valittiin palveluntuottajaksi ja sen tarjous todettiin kokonaistaloudellisesti edulliseksi. Tarjouksen arvioinnissa on huomioitu vuotuiset kokonaiskustannukset, toiminnan laatu ja henkilöstöjärjestelyt. Lisäksi yhtiöllä on jo kokemusta terveydenhuollon ja hoivapalvelujen ulkoistushankkeista. Heillä on pitkälle viety laatujärjestelmä, jota pystytään soveltamaan myös Kiljavan palveluihin, perustelee valintaa Kiljavan Sairaala Oy:n toimitusjohtaja Jari Lehto.

Kiljava täydentää terveydenhuollon kokonaisuutta

Kiljavan sairaalan hoitopaikkojen määräksi on suunniteltu 120 sairaansijaa. Sen toiminta käynnistyy vaiheittain ja toiminta painottuu aluksi neurologiseen ja tules (ortopedia, fysiatria, reumatologia) -kuntoutukseen. Toiminnan laajentuessa ja vanhusväestön osuuden lisääntyessä medisiinisgeriatrinen (sisätaudit, keuhkosairaudet, geriatria) osuus lisääntyy.

– Valtakunnallisissa ja kansainvälisissä seurannoissa on viime vuosina todettu, että aktiivisella kuntoutuksella on saavutettu hyviä tuloksia ja kustannussäästöjä. Toisaalta monilla sairausryhmillä on kuntoutuksellisia lisätarpeita. Alueelliset väestölisäykset ja väestön vanheneminen aiheuttavat kuntoutukselle lisäkysyntää. Olemme kartoittaneet alueelliset kuntoutustarpeet eri sairausryhmissä ja laatineet sen pohjalta kilpailutuksen pohjana olevan tarjouspyynnön ja toimintasuunnitelman, kertoo Hyvinkään sairaanhoitoalueen fysiatrian ja kuntoutuksen ylilääkäri Kari Hurskainen.

– Haluamme tarjota Kiljavan sairaalan potilaille juuri heidän tilanteeseensa sopivat joustavat ja korkealaatuiset sairaala- ja kuntoutuspalvelut. Vastaamme siitä, että palvelut järjestetään potilasryhmittäiset hoitoketjut huomioiden, kertoo MedOnen erikoissairaanhoidon toimialajohtaja Timo Wikberg.

– Tehokkaan kuntoutuksen avulla potilaat pyritään kotiuttamaan itsenäiseen tai tuettuun asumiseen. Hoitoketjun toteutuminen vaatii hyvää yhteistoimintaa sairaanhoidon ja kuntoutuksen eri osapuolten välillä, jatkaa Wikberg.

Ratkaisu helpottaa erikoissairaanhoidon toimintaa Viiden jäsenkunnan muodostamalla Hyvinkään sairaanhoitoalueella on runsaat 170 000 asukasta.

-Kiljavan käyttöönotto tuo mahdollisuuksia yhtenäistää kuntoutuksen toimintamalleja ja parantaa toiminnan laatua, sanoo sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari.

– Varsinaisen erikoissairaanhoidon jälkeiseen kuntoutukseen tulee alueellinen järjestämistapa, joka sinällään yhtenäistää kuntien toimintamalleja. Kun jatkokuntoutusta tarvitsevien osalta kuntoutuksen laatu ja sisältö on tiedossa, ei tarvita kuntakohtaisia variaatiota ja jatkokuntoutukseen siirtämisen kriteerit yhtenäistyvät. Se helpottaa erikoissairaanhoidon toimintaa.

 – Uskon kuntoutukseen erikoistuneen yksikön myös parantavan palvelun laatua ja tuovan säästöä kuntien hoivapalvelujen kustannuksiin. Kiljava vähentää osaltaan kuntien tarvetta lisätä terveyskeskustensa vuodepaikkoja.

Saneeraus käynnissä

Kiljavan sairaalan peruskorjauksen kustannusarvio on noin 11 miljoonaa euroa. Lisäksi kalustukseen ja muihin käynnistyskuluihin arvioidaan kuluvan 2 miljoonaa euroa. Saneeraussuunnitelmassa on huomioitu v. 1938 peräisin olevan rakennuksen historialliset arvot. Suunnitelman ovat tehneet AW2 -Arkkitehdit Oy sekä Rakennuttajatoimisto HTJ Oy yhteistyössä Museoviraston kanssa. Saneerauksen pääurakoitsijaksi on valittu YIT Rakennus Oy.

 Kiljavan sairaalan saneeraus on alkanut alkukesällä purkutöillä. Merkittäviä rakenteellisia muutoksia tehdään lähinnä pitkään potilassiipeen, johon kunnostetaan tilavia, kahden hengen huoneita ajanmukaisine saniteettitiloineen. 30 hengen kuntoutusosastoja tulee neljään kerrokseen. Leikkausosaston tiloihin rakennetaan korkealuokkainen allas- ja terapiaosasto vaativan kuntoutuksen tarpeisiin.

Saneeraus valmistuu loppukesällä 2008 ja ensimmäiset osastot otetaan käyttöön syyskuussa. Kiljavan sairaalarakennuksessa on tilaa 15 000 kerrosneliötä.

Lisätietoja
Hallituksen puheenjohtaja Raimo Lahti, Kiljavan Sairaala Oy, 040-520 4686
Toimitusjohtaja Jari Lehto, Kiljavan Sairaala Oy, 040-512 2888 Erikoissairaanhoidon toimialajohtaja Timo Wikberg, MedOne Oy, 0207 474 756

KUUMAA-taidetta Keravan taidemuseossa 20.6.-12.8.2007

(19.6.2007)
Keravan Taidemuseo ja Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus Oy Forum järjestävät KUUMA-kuntien alueella kirjoilla oleville taiteilijoille avoimeen tarjontaan perustuvan kesänäyttelyn.

(19.6.2007)
Keravan Taidemuseo ja Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus Oy Forum järjestävät KUUMA-kuntien alueella kirjoilla oleville taiteilijoille avoimeen tarjontaan perustuvan kesänäyttelyn. KUUMAA-taidetta! - aluenäyttely on esillä Keravan taidemuseossa 20.6.-12.8.2007.

Näyttelyyn pystyivät tarjoamaan töitään kaikki KUUMA-kunnissa (Keravalla, Tuusulassa, Järvenpäässä, Nurmijärvellä, Mäntsälässä ja Pornaisissa) kirjoilla olevat taiteilijat. Teoksiaan näyttelyyn tarjosi 133 taiteilijaa, joista näyttelyyn valittiin 51. Tulevan kesän näyttelyn tavoitteena on tehdä tunnetuksi Keski-Uudenmaan alueen taiteilijoiden töitä sekä lisätä Keravan taidemuseon tunnettuutta alueen nykytaiteen esityspaikkana.

Näyttelyn tuomaristo (Alli Savolainen, Jussi Valtakari ja Nagashila Hämäläinen) päätti valinnassaan ottaa huomioon runsaan tarjonnan ja luoda sen pohjalta mahdollisimman monipuolisen näyttelykokonaisuuden. Tuomaristo halusi tuoda esille erilaisia tekemisen tapoja sekä eri ikäryhmiä.

Moninaisuus näkyy muun muassa näyttelyyn valittujen teosten erilaisissa tekniikoissa. Mukana on muun muassa maalauksia, grafiikkaa, veistoksia, valokuvia ja installaatioita. Tuomariston tarkoituksena on monipuolisuuden kautta vahvistaa alueellista vuoropuhelua taiteessa.

Näyttely on yksi KUUMA-yhteistyön hankkeista ja sitä on tukenut Uudenmaan taidetoimikunta.

Kuuma-näyttelyyn valitut taiteilijat: Jasmin Anoschkin, Eija Arminen, Susanna Autio, Ia Falck, Leena Frestadius-Huotari, Elma-Riitta Hannonen, Aune Hotari-Salminen, Kalevi Joutsela, Jyri-Pekka Juntunen, Pirkko Kallio, Hannu Kauppi, Jukka Martti Kinanen, Matti Kontiola, Jorma Kärkkäinen, Antti Jaakko Laitila, Helena Laurila, Taru Leinonen, Hanne Lindsröm, Matti Löppönen, Maritta Meckeborg, Juha Menna, Irmeli Mäkilä, Antti Nieminen, Lauri Nykopp, Hannu Pakarinen, Janne Parviainen, Maaret Parviainen, Laura Pohjonen, Mari Puhakka, Pauli Pyykölä, Merja Ranki, Liisa Ranta, Marianne Rintala, Pekka Rytkönen, Kim Saarinen, Marja Saksa, Paula Salokoski, Riitta Santamala, Eira Savolainen, Tuomo K. Silaste, Hannu Tampio, Aila Tikkala, Pirjo K. Toikka, Pertti Toikkanen, Sara Toivonen, Riitta Tomperi, Kari Tuisku, Outi Turtiainen, Anna Upola, Sinikka Ustinov-Jones, Jari Viitanen

KERAVAN TAIDEMUSEO
Klondyketalo Kumitehtaankatu 5F 04260 Kerava
p.09-294 8090
www.keravantaidemuseo.fi/
Avoinna ti-su 12-18
Liput 4 € / 2 € keskiviikkoisin ilmainen sisäänpääsy, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi
Keravan Taidemuseon pääsee kätevästi K-junalla (Savion juna-asema)

Kuuma-palvelustrategia ja kärkihankkeita tulossa kuntakäsittelyyn

(8.6.2007)
Kuuma-kunnat ovat laatineet yhdessä palvelustrategian, jossa tarkastellaan mahdollisuuksia tuottaa ja toteuttaa kuntapalveluja yhdessä. Samanaikaisesti on valmisteltu palveluyhteistyön kärkihankkeita. Esitykset tulevat kuntakäsittelyyn kesän aikana.

(8.6.2007)
Kuuma-kunnat ovat laatineet yhdessä palvelustrategian, jossa tarkastellaan mahdollisuuksia tuottaa ja toteuttaa kuntapalveluja yhdessä. Samanaikaisesti on valmisteltu palveluyhteistyön kärkihankkeita. Esitykset tulevat kuntakäsittelyyn kesän aikana.

- KUUMA -palvelustrategian ydinajatuksia on se, että sovitut palvelut ovat asukkaiden käytössä kuntarajoista riippumatta. Seudullisella yhteistyöllä parannetaan tuottavuutta ja turvataan työvoiman saanti kunnissa. Yhteistyöllä haetaan myös alueellista näkyvyyttä ja vetovoimaisuutta, sanoo KUUMA-yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen

Erikseen nimetyistä kärkihankkeista on tehty liiketoimintasuunnitelmat, osa niistä on valmistumassa kuntakäsittelyyn. Näitä ovat mm. tukipalvelut talous- ja tietohallinto, hankinnat ja henkilöstöpalvelut. Sosiaali- ja terveystoimessa on valmisteltu yhteistyötä mm. ensihoidon ja sairaankuljetuksen, laboratoriotoimintojen, röntgenin, päihde- ja mielenterveystyön ja vanhuspalvelujen järjestämisessä. Lisäksi selvitettävänä on mm. perusopetuksen järjestäminen kuntien raja-alueilla, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävien yhdistäminen sekä vesihuollon ja vesiensuojelutoimintojen yhdistäminen. Elinkeinopalveluissa selvitetään mm. yritysneuvonnan järjestämistä, työvoiman saatavuuden varmistamista, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan edistämistä, alueellista elinkeinomarkkinointia sekä edunvalvontaa.

KUUMA -kunnat antavat yhteisen vastauksen kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Kuntien valtuustot käsittelevät vastaukset elokuussa ja se annetaan valtioneuvostolle 31.8.2007 mennessä. Vastauksen muodostavat KUUMA -palvelustrategia, toimeenpanosuunnitelman yhteiset vastaukset sekä Helsingin seudun, KUUMA -kuntien ja Kuntaryhmä Nelosten yhteiset MAL suunnitelmat.

Omistajapolitiikalle linjaukset KUUMA-yhteistyön avulla on tiivistetty kuntien omistajaohjausta yhteisöissä, joissa KUUMA-kunnat ovat osaomistajina. Omistajapolitiikkaa hoidetaan yhteisesti sovittujen kriteerien mukaisesti. Kunnanjohtajat toimivat yhteisöissä omistajapolitiikan koordinoijina. Koordinaattorit johtavat omistajapolitiikan toteutusta ja seuraavat yhteisön toimintaa ja sen kehitystä. KUUMA-hallitus on hyväksynyt omistajapolitiikan linjaukset.

Raamit maankäytön, asumisen ja liikenteen sujumiselle

Helsingin seudun yhteistyökokous kokoontui 5.6.2007 ja hyväksyi seudullisen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun jatkotoimet. Kuntien yhteisen kaupunkiseutusuunnitelman pohjaksi on hyväksytty 13 kehittämisvyöhykettä, joissa tavoitteena on asuntotuotannon kasvu ja työpaikka-alueiden riittävä määrä. Niiden toteuttaminen edellyttää panostusta rakennettaviin liikenneväyliin.

Helsingin seudulle valmistellaan maankäytön ja asumisen ohjelma 2017 vuoden loppuun mennessä, jossa hankkeet konkretisoidaan. Asuntotuotannon osalta seudullisena tuotantotavoitteena vuosina 2008–2017 on keskimäärin 12 000–13 000 asunnon rakentaminen vuosittain.

KUUMA -kunnat ovat hyväksyneet asuntopoliittisen ohjelman. Tavoitteena on, että valtion tukemaa omistus- ja vuokra-asuntotuotantoa lisätään siten, että se vasta kysyntää. Helsingin seudun yhteistyökokouksen hyväksymät kehittämisen kärkihankkeet:

 · Kehäradan kehittämisvyöhyke
· Länsimetron ja Länsiväylän kehittämisvyöhyke, Länsiväylän jatkaminen Kirkkonummelle, KT 51:n parantaminen
· Vuosaaren sataman maankäytöllisten ja liikenteellisten vaikutusten hyödyntäminen seudulla
· Kehä II:n maankäyttövyöhyke
· Pääradan kehittämisvyöhyke, johon kuuluu mm. pääradan kapasiteetin ja lähijunatarjonnan parantaminen Keravalta pohjoiseen ja siihen tukeutuva asuntotuotannon lisäys
· Asuntotuotannon lisäämisen edellyttämät infra- ja palvelurakentamisen kehittämistoimet Helsingin seudulla
· Rantaradan kehittämisvyöhyke ja uusi ratayhteys Turkuun (Espoo, Kirkkonummi, Vihti)
· Pohjois-Espoon kehittämisvyöhyke (mm. Porintien länsipuolinen alue)
· Kaupunkirakenteen jatkaminen Sipooseen, Itämetron jatkeen kehittämisvyöhyke ja Kerava-Nikkilä- radan hyödyntäminen
· Lahden oikoradan kehittämisvyöhyke ja siihen liittyvät Mäntsälän asunto- ja logistiikka-alueiden yhteydet
· Malmin lentokentän muuttaminen asumiseen ja lentokenttätoimintojen hajasijoittaminen tai sijoittaminen korvaavalle kentälle seudulla
· Kehä IV:n vyöhyke (Helsinki-Vantaan lentokentän pohjoinen poikittaisyhteys, Tuusula ja muut Kuuma-kunnat)
· Klaukkalan radan vyöhyke (Vantaa, Nurmijärvi, Hyvinkää)

KUUMA-alue on tiiviisti mukana tekemässä Helsingin seudun maankäytön ja asumisen ohjelmaa 2017.

Lisätietoja Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, p. 040 569 5511

www.kuuma.fi/julkaisut.asp http://www.kuuma.fi/ep/tiedostot/2007_05_29_hallitus_poytakirja.pdf http://www.kuuma.fi/ep/tiedostot/2007_05_08_KUUMA_PS_lyhyt.pdf http://www.kuuma.fi/ep/tiedostot/2007_05_MAL_slma_raporttiluonnos.pdf http://www.kuuma.fi/ep/tiedostot/2007_05_asuntopoliittinen_ohjelma.pdf www.helsinginseutu.fi ->uutisia ja tiedotteita 5.6.2007

Kaupunkisuunnitelman maankäytön, asumisen ja liikenteen osio jatkovalmisteluun. http://www.helsinginseutu.fi/wps/wcm/resources/file/eb21b90e23be00d/lii050607asia2liite1.pdf

Hyvinvointia kulttuurista - Kuumaa Kulttuuria -lehti jakelussa

(23.5.2007)
Keski-Uudenmaan kulttuuri- ja tapahtumatarjonnasta kertova Kuumaa kulttuuria -lehti jaetaan alueen koteihin toukokuun viimeisenä viikonloppuna 26.–27.5. Kesälehden teemana on hyvinvointia kulttuurista.

(23.5.2007)
Keski-Uudenmaan kulttuuri- ja tapahtumatarjonnasta kertova Kuumaa kulttuuria -lehti jaetaan alueen koteihin toukokuun viimeisenä viikonloppuna 26.–27.5. Kesälehden teemana on hyvinvointia kulttuurista.

Kuumaa kulttuuria -lehti ilmestyi ensimmäistä kertaa keväällä 2004. Lehden avulla kuntien kulttuurityöryhmä on halunnut tehdä tunnetuksi alueen rikasta kulttuuriperimää ja ohjelmatarjontaa. Ensimmäisen lehden jälkeen on vuosittain ilmestynyt kaksi Kuumaa kulttuuria -lehteä, joissa on esitelty mm. alueen taiteilijoita, kansalaistoimintaa sekä taiteen osaajia.

Kulttuurin terveyttä ja hyvinvointia edistävät vaikutukset ovat nousseet tutkimuksen kohteeksi. Kesälehdessä aihetta valottaa mm. ylilääkäri Markku Hyyppä Kansanterveyslaitoskelta. Lisäksi aiheesta kertovat omia kokemuksiaan monitoimikuvataiteilija Harri Kivi, tanssija Anne Jouhtinen, nukketeatterin tekijä Tuula Blåfield sekä näyttelijä, ohjaaja ja kouluttaja Mira Kivilä.

Teatterin ystävälle Kuuman kulttuurikesä on kiireinen, uusia ohjauksia ja ensiesityksiä on useita. Perinteiset musiikkitapahtumat Kerava Jazz, Tuusula Brass, Puistoblues, Tuusulanjärven kamarimusiikki ja Kallio-Kuninkalan musiikkifestivaali ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa.

Järvenpään ja Tuusulan taidemuseoissa on esillä klassista taidetta ja Keravan taidemuseossa näkyy Kuuma-alueen taiteilijoiden kädenjäljet. Kulttuurilehdestä löytyvät aiheiden taustat ja aukiolo- sekä esitystiedot.

Kuumaa kulttuuria -lehdellä on uusi, aikakauslehtimäinen ulkoasu, jotta se erottuisi paremmin mainosposteista ja tulisi otettua talteen kesän varalle.

Kuumaa kulttuuria -lehti on toteutettu yhteistyössä Järvenpään, Keravan, Nurmijärven, Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan kulttuuritoimien kanssa. Sen painatus- ja jakelukustannuksista vastaa Kuuma-ohjelma.

Lehden toimitustyöstä on vastannut Leena Valkonen, JL Media, Kerava ja taitosta Leenamaija Laine, Studio d-light, Helsinki. Lehti on painettu Art Print Oy:ssä Helsingissä.

Lehti tulee jakeluun myös kuntien kirjastoihin ja muihin kulttuuripalvelupisteisiin. 

Lue KUUMAA KULTTUURIA täältä

Lisätietoja Mari Kronström Kuumaa kulttuuria lehtityöryhmän puheenjohtaja p. (09) 2949 2005

Viisutoimittajat viehtyivät Keski-Uudenmaan kulttuurista

(10.5.2007)
Euroviisutoimittajien kulttuuriretkelle Tuusulanjärven maisemiin tiistaina 8.5 osallistui yhteensä 16 henkilöä. Mukana oli toimittajia ja delegaatioiden edustajia Saksasta, Serbiasta ja Eestistä.

(10.5.2007)
Euroviisutoimittajien kulttuuriretkelle Tuusulanjärven maisemiin tiistaina 8.5 osallistui yhteensä 16 henkilöä. Mukana oli toimittajia ja delegaatioiden edustajia Saksasta, Serbiasta ja Eestistä.

Keski-Uudenmaan kulttuurinähtävyydet herättivät viisutoimittajissa myönteistä mielenkiintoa, mutta runsaan ohjelmatarjonnan ja tiukkojen työaikataulujen vuoksi osallistujamäärä jäi suppeaksi.

Retkellä osallistuneet sen sijaan nauttivat täysin sydämin keväisistä järvimaisemista ja kulttuurikohteista. Halosenniemi mykisti hirsisellä jyhkeydellään ja erämaaympäristöllään. Ainolassa ihailtiin rakennuksen arkkitehtuuria, puutarhaa ja ihmeteltiin suomalaista saunakulttuuria. Lisäksi vieraat kuulivat Sibeliusta Anu Vehviläisen soittamana Ainolan sisätiloissa.

Saksalaiset Marion Bless ja Thomas Becker huokuivat tyytyväisyyttä Ainolan pihassa. Heille oli tärkeää päästä käymään säveltäjämestarin kodissa.

– Aion kyllä kirjoittaa tästä kulttuurihistoriasta ja ainutlaatuisesta seudusta, kun pääsen takaisin kotiin, Marion ilmoitti.

Matkailukoordinaattori Janne Niinin mielestä retken tavoite täyttyi, joskin osallistujamäärä jäi hieman tavoiteltua pienemmäksi. Messukeskuksessa työskenteleville toimittajille jaettiin Keski-Uusimaa -tietoutta ja matkalla mukana olleet vievät varmasti viestiä kokemuksistaan eteenpäin.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi Kuuma-seminaarissa

(9.5.2007)
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi vieraili KUUMA-parlamentin seminaarissa tiistaina 8.5.2007 Keravalla. Puheessaan ministeri korosti asumisen, maankäytön ja liikenteen yhteistyön kehittämistä yli kuntarajojen.

(9.5.2007)
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi vieraili KUUMA-parlamentin seminaarissa tiistaina 8.5.2007 Keravalla. Puheessaan ministeri korosti asumisen, maankäytön ja liikenteen yhteistyön kehittämistä yli kuntarajojen.

– Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä ei voi rajoittaa koskemaan vain pääkaupunkiseutua. Myös ongelmat ovat yhteisiä ja heijastuvat koko toiminnalliseen kaupunkiseutuun, jopa nykyistä 14 kunnan yhteistyöaluetta laajemmalle, sanoi hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi puhuessaan KUUMA -parlamentin seminaarissa Keravalla tiistaina 8.5.

Kiviniemen mukaan hallitusohjelmaan kirjattu metropolipolitiikka ei poista pääkaupunkiseutua ympäröivien kuntien yhteistyön tarvetta.

– On toki tunnustettava, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten syvempää yhteistyötä tarvitaan kaikkein kipeimmin. Sitovia päätöksiä metropolipolitiikan osalta ei ole vielä tehty, vaan sen sisältöä ja tarkempaa aluerajausta valmistellaan vielä. Riippumatta käsitteen määrittelystä Helsingin seudun 14 kunnan käynnistämä sopimusperusteinen yhteistyö maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullisten asioiden hoitamiseksi on valtion näkökulmasta erittäin kannatettavaa ja tuettavaa, painotti Kiviniemi.

- Hallitusohjelmaan on kirjattu ensimmäistä kertaa erityisen metropolipolitiikan käynnistäminen, jolla haetaan ratkaisuja pääkaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmiin, edistetään elinkeinopolitiikkaa ja kansainvälistymistä sekä ehkäistään syrjäytymistä, totesi Mari Kiviniemi puheessaan.

KUUMA-seminaarin aiheena oli muutoksen johtaminen. Aiheesta luennoivat lisäksi kehittämispäällikkö Jari Vettenranta Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta sekä tutkimusjohtaja, professori Pauli Juuti Johtamistaidon Opistosta. Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen esitteli KUUMAn palvelustrategiaa ja kärkihankkeita.

Lisätietoja Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen 040 569 5511

KUUMA-kehitys- ja ympäristökuva visioi alueelle 240 000 asukasta vuonna 2030+

(8.5.2007)
Kuuma-kunnat ovat työstäneet alueen yhdyskuntarakennetta luotaavan kehitys- ja ympäristökuvan, jonka tavoiteaikataulu on vuosi 2030+. Kehitys- ja ympäristökuvan toivotaan suuntaavan alueiden kuntien kehitystä jatkossa. Sen halutaan myös ohjaavan yhteistä edunvalvontaa. Kuuma-parlamentti hyväksyy kehitys- ja ympäristökuvan 8.5. 2007 kokouksessaan

(8.5.2007)
Kuuma-kunnat ovat työstäneet alueen yhdyskuntarakennetta luotaavan kehitys- ja ympäristökuvan, jonka tavoiteaikataulu on vuosi 2030+. Kehitys- ja ympäristökuvan toivotaan suuntaavan alueiden kuntien kehitystä jatkossa. Sen halutaan myös ohjaavan yhteistä edunvalvontaa. Kuuma-parlamentti hyväksyy kehitys- ja ympäristökuvan 8.5.2007 kokouksessaan.

Kehityskuvassa Kuuma-alueen yhdyskuntarakenne tiivistyy ja eheytyy taajamien verkoksi. Nykyinen keskusverkko säilyy ja sitä vahvistetaan. Suurimpia keskuksia ovat Keravan, Järvenpään ja Tuusulan keskukset, jotka yhdessä muodostavat seudun moninapaisen palvelukeskittymän. Nurmijärven kirkonkylän, Klaukkalan, Mäntsälän ja Pornaisten keskukset ovat merkittäviä alueellisia palvelukeskittymiä.

Alueen väestömäärän arvioidaan olevan vuonna 2030 enintään 240 000 asukasta eli noin 80 000 enemmän kuin nyt. Se tarkoittaa noin 2-4 miljoonan kerrosneliön rakentamista alueelle. Uusi rakentaminen taajamien ytimissä on tiivistä ja kaupunkimaista. Kaupunkimaista pientaloasumista lisätään ja siinä erityisesti yhtiömuotoisen asumisen osuus kasvaa. Myös haja-asutusalueilla rakentamista ohjataan kyliin. Kuntien raja-alueiden asuinalueita toteutetaan yhteistyössä.

Liikenteessä kehityskuvan mukaan on tavoiteltavaa poikittainen saavutettavuus. Alueen liikenteen sujuvuuden kannalta olisi tärkeää, että muun muassa taajamien ohikulkuteitä kuten Hyrylä itäinen ja läntinen, Klaukkala ja Mäntsälä rakennettaisiin. Myös Kehä IV:n rakentamista pidetään alueelle merkittävänä.

Joukkoliikenteessä halutaan varmistaa saavutettavuus ja toimivuus. Myös Helsingin seudun yhtenäistä lippujärjestelmää halutaan toteuttaa vaiheittain. Erityishuomio on raideliikenteen kehittämisessä, kuten pääradan lisäraiteet, Klaukkalan rata ja Kerava-Nikkiläradan hyödyntäminen. Lisäksi toivotaan suoraa raideyhteyttä lentoasemalle.

Elinkeinoelämän osalta kehityskuvassa halutaan vahvistaa keskustojen kaupallista vetovoimaa, mihin keskittyy myös julkinen palvelutarjonta. Kuuma-alueen työpaikkaomavaraisuuden halutaan vuonna 2030 olevan 80 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 40 000 uutta työpaikkaa.

Luonto ja ympäristö on otettu kehityskuvassa myös huomioon. Tulevaisuudessa halutaan, että virkistys ja kulttuuri profiloivat aluetta nykyistä enemmän. Arvokkaat maisemakokonaisuudet halutaan säilyttää ja niistä tulee olennainen osa KUUMA-alueen imagoa.

"Nyt valmistunutta ympäristö- ja kehityskuvaa on tehty kolme vuotta. Kuntalaisia ja muita tahoja on prosessin aikana kuultu kahteen otteeseen, minkä jälkeen palaute on otettu huomioon jatkotyössä. Vastaavanlaista, yhtä monen kunnan yhteistä, kehitys- ja ympäristökuvaa ei tiettävästi muualla ole laadittu" Keravan kaavoituspäällikkö Lea Piistari-Niemelä arvioi.

Kuuma-kuntien yhteinen ympäristö- ja kehityskuva on jo poikinut jatkotoimenpiteitä. Alueella on käynnistetty yleiskaavayhteistyötä erityisesti Tuusulan, Järvenpään ja Keravan kesken. Myös alueen asuntopoliittinen ohjelma on jo työn alla. Lisäksi aloitetaan Laatuasuminen –projektia, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä asumisen eri vaihtoehtoja alueella. KUUMA-kunnan laativat myös yhteisen vastauksen PARAS-hankkeeseen palvelujen järjestämisen osalta.

Lisätietoa KUUMA-ympäristö- ja kehityskuvasta antaa kaavoituspäällikkö Lea Piistari-Niemelä, puh. 09 2949 2392, Keravan kaupunki

Tutustu KUUMA- ympäristö- ja kehityskuvaan täältä

Viisutoimittajia houkutellaan vierailemaan Keski-Uudellamaalla

(4.5.2007)
Suomeen Euroviisuja seuraamaan saapuville toimittajille tarjotaan vapaa-ajanohjelmaksi kiertoajelua Tuusulanjärven kulttuurikohteissa.

(4.5.2007)
Suomeen Euroviisuja seuraamaan saapuville toimittajille tarjotaan vapaa-ajanohjelmaksi kiertoajelua Tuusulanjärven kulttuurikohteissa.

Toukokuun 8. päivä järjestettävällä retkellä toimittajille esitellään muun muassa Jean Sibeliuksen tuotantoa ja kotia Ainolaa. Kierroksella tutustutaan myös muihin Tuusulanjärven ympäristössä asuneiden suomalaisten kansallistaiteilijoiden elämään sekä kerrotaan myös yleisesti Kuuma-alueen mahdollisuuksista.

Euroviisutoimittajien oppaana Tuusulanjärven kierroksella on Caj Stålström Keski-uudenmaan Oppaat ry:stä. Kierros juonnetaan englanniksi. Retken päätteeksi toimittajat käyvät vielä tutustumassa Helsingissä Sibelius-monumenttiin.

"Halusimme järjestää tänne tuleville ulkomaisille toimittajille mahdollisuuden tutustua Suomen kansainvälisestikin tunnettujen ja merkittävien taiteilijoiden elämään. Uskomme, että toimittajille on elämys kokea sekä rikas kulttuuri että kaunis luonto samalla kertaa", matkailukoordinaattori Janne Niini Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy:stä kertoo.

Lisätietoja ohjelmasta: sekä: Matkailukoordinaattori Janne Niini, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum +358 50 535 5119 

www.keuke.fi
www.kuumaakasvua.fi
www.kuuma.fi/matkailu


KUUMA-parlamentin kokous 8.5. klo 18 Keravalla, Keravan Yhteiskoululla

(24.4.2007)
KUUMA –PARLAMENTIN KOKOUS pidetään tiistaina 8 päivänä toukokuuta 2007 klo 18.00 Keravan yhteiskoulun Tiilisalissa, os.Aleksis Kiven tie 18, Kerava

(24.4.2007)
KUUMA –PARLAMENTIN KOKOUS pidetään tiistaina 8 päivänä toukokuuta 2007 klo 18.00 Keravan yhteiskoulun Tiilisalissa, os.Aleksis Kiven tie 18, Kerava.

Kokouksen pöytäkirja pidetään nähtävänä Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forumissa , os. Puuvalonaukio 2 D, 3. krs, Kerava, pöytäkirjan tarkastamista seuraavana maanantaina, ja kopio pöytäkirjasta on nähtävänä myös kaikkien Kuuma –kuntien kirjaamoissa.

Tietoa päätöksenteosta saa myös KUUMAn kotisivuilta.

Parlamentin kokoukset ovat yleisölle avoimia tilaisuuksia.

Kerava 2.5.2007 Eero Lehti, KUUMA –puheenjohtaja

Kuuma-kunnat sai rahoituksen vammaispalvelujen ja aikuisten sosiaalityön kehittämishankkeisiin

(12.4.2007)
Kuuma-kunnat sekä kuntaryhmän ulkopuolelta Hyvinkää aloittavat kahta kolmivuotista sosiaalialan hanketta. Hankkeista toinen keskittyy vammaispalvelujen ja toinen aikuissosiaalityön kehittämiseen alueella.

(12.4.2007)
Kuuma-kunnat sekä kuntaryhmän ulkopuolelta Hyvinkää aloittavat kahta kolmivuotista sosiaalialan hanketta. Hankkeista toinen keskittyy vammaispalvelujen ja toinen aikuissosiaalityön kehittämiseen alueella. Vammaispalvelujen kehittämishankkeen tavoitteena on tasavertaistaa vammaisten asemaa kuntien alueella.

"Vammaispalvelulaki on joiltakin osin väljä ja kunnat saavat soveltaa sitä melko vapaasti joidenkin palvelujen osalta. Osa palveluista on myös määrärahasidonnaisia. Hankkeen minimitavoitteena on tasavertaistaa vammaisten asemaa, siten, että kaikki vammaiset saavat samat palvelut riippumatta siitä, missä kunnassa asuvat. Nyt kirjavuutta on runsaasti", sosiaalijohtaja Maija Gartman Keravalta sanoo.

Hankkeen aikana pyritään myös tarkastelemaan, mitä palveluja voitaisiin tuottaa seudullisesti ja kuinka varmistaa vammaispalveluissa tarvittava erityisosaaminen.

"Vammaisryhmät ovat melko pieniä, mutta heidän palveluissaan tarvitaan monenlaista erityisosaamista. Hankkeessa selvitellään muun muassa, voitaisiinko erityisosaajien sijaistamista hoitaa yhteisesti", Gartman sanoo.

Vammaispalvelujen kehittämishanke ajoittuu vuosille 2007-2009. Se on saanut Etelä-Suomen Lääninhallitukselta 257 000€, jolla palkataan projektiin projektikoordinaattori ja -sihteeri.

Aikuissosiaalityön kehittämishankkeen tavoitteena on kehittää aikuissosiaalityötä sekä sen henkilöstö- ja tehtävärakennetta hankkeeseen osallistuvien kuntien alueella.

"Aikuissosiaalityön piiriin kuuluun kuntien alueella arvioilta muutamia tuhansia ihmisiä. Pääasiassa he ovat henkilöitä, joiden työllistyminen on erittäin haastavaa ja joilla on monia sosiaalisia ongelmia. Hankkeen tavoitteena on tutkia, miten eri kunnissa aikuissosiaalityötä tehdään ja millaisia toimeentulotukikäytäntöjä kunnat käyttävät. Tavoitteena on myös nostaa aikuissosiaalityön profiilia muun sosiaalityön rinnalla", Gartman kertoo.

Etelä-Suomen Lääninhallitus on myöntänyt hankkeelle tukea 204 000 euroa. Sillä palkataan hankkeeseen yksi kehittämiskoordinaattori. Lisäksi summassa on varattu rahaa kehittävään sosiaalityöhön.

Molempien hankkeiden työntekijöiden työnantajana on Kerava ja heidän sijoituspaikkansa on Sosiaalitaidon tilat Järvenpäässä.

Hankkeiden valtionavustukset kattavat 75 prosenttia niiden kuluista. Lopun maksavat hankkeisiin osallistuvat kunnat.

Lisätietoa antaa:

• sosiaalijohtaja Maija Gartman, puh. 09 2949 2601 aikuissosiaalityön hankkeesta
• vammaispalvelupäällikkö Nina Hiltunen, puh. 040 3143379 vammaispalveluhankkeesta

KUUMA-kunnat hakee projektihenkilöitä kahteen sosiaalialan hankkeeseen

(11.4.2007)
KUUMA –kunnat ja Hyvinkää ovat aloittamassa kahta sosiaalialan kolmevuotista (2007-2009) kehittämishanketta, joista toinen on vammaispalvelujen kehittämishanke ja toinen aikuisosiaalityön kehittämishanke. Hankkeisiin on saatu valtionavustus.

(11.4.2007)
KUUMA –kunnat ja Hyvinkää ovat aloittamassa kahta sosiaalialan kolmevuotista(2007-2009) kehittämishanketta, joista toinen on vammaispalvelujen kehittämishanke ja toinen aikuisosiaalityön kehittämishanke. Hankkeisiin on saatu valtionavustus.

Vammaispalvelujen kehittämishanke painottuu alueellisen tasa-arvoisuuden lisäämiseen vammaisten kesken ja tavoitteen edellyttämien rakenteiden kehittämiseen. Päätarkoituksena on turvata vammais- ja kehitysvammapalvelujen erityisosaaminen alueella sekä kehittää ja organisoida toimintaa seudullisesti. Erillisinä osa-alueina hankkeessa ovat henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kehittäminen, vaikeavammaisten päivätoiminnan käynnistäminen sekä mahdollisen seudullisen vammaispalvelukeskuksen perustaminen.

Hankkeeseen haetaan

1)projektikoordinaattoria
2)projektisihteeriä

Aikuissosiaalityö laadukkaaksi ja vaikuttavaksi Keski-Uudellamaalla –kehittämishankkeen tavoitteena on kehittää aikuissosiaalityötä sekä sen henkilöstö- ja tehtävärakennetta kunnissa. Lisäksi hankkeessa selvitetään aikuissosiaalityön vaikuttavuutta ja sen mittaamista sekä siihen liittyen alueen kuntien toimeentulotukikäytännöissä olevia kehittämistarpeita.

Hankkeeseen haetaan
3) kehittämiskoordinaattoria

Kaikkien em. tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää kykyä itsenäiseen työskentelyyn kuitenkin yhteistyössä muiden kanssa. Kokemus kyseiseltä ammattialalta ja kehittämistyökokemus on eduksi henkilöä tehtävään valittaessa. Henkilöt palkataan elokuusta 2007 alkaen 31.12.2009 saakka neljän kuukauden koeajalla. Toimipiste sijaitsee Järvenpäässä.

Kelpoisuusvaatimuksena koordinaattorien tehtäviin on ensisijaisesti sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus, mutta myös muun soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet huomioidaan henkilöitä tehtäviin valittaessa. Projektisihteeriksi haemme soveltuvan ammattikorkeakoulu- tai muun vastaavan tutkinnon suorittanutta.

Kokonaispalkka kohdissa 1) ja 3) on 3000 € kuukaudessa ja kohdassa 2) 2500 € kuukaudessa. Hakemukset osoitetaan 30.4.2007 klo 14 mennessä osoitteella Keravan sosiaali- ja terveysvirasto / Kirjaamo, PL 7, 04201 Kerava. Hakemuksia ei palauteta.

Lisätietoja antavat:
sosiaalijohtaja Maija Gartman, p.29492601 (ei 23-30.4.07), aikuissosiaalityön hankkeen osalta johtava sosiaalityöntekijä Armi Laukka p.29494899 (ei vk 14) ja osastopäällikkö Ritva Toivio p.27192343 sekä vammaispalveluhankkeen osalta vammaispalvelupäällikkö Nina Hiltunen p.040-3143379.

Tiivistä yhteistyötä KUUMA-alueella (4.4.2007)

KUUMA-yhteistyö jatkui tiiviinä neljännen toimintavuoden aikana kaikilla painopistealueilla. Näitä ovat palveluyhteistyö, liikenne, maankäyttö sekä omistajapolitiikka ja edunvalvonta.

KUUMA-yhteistyö jatkui tiiviinä neljännen toimintavuoden aikana kaikilla painopistealueilla. Näitä ovat palveluyhteistyö, liikenne, maankäyttö sekä omistajapolitiikka ja edunvalvonta.

Yhteistyöjohtaja Kirsi Monosen mukaan KUUMA-yhteistyössä eteni viime vuonna maankäytön ja liikenteen suunnittelu. Maankäytön kehityskuvassa on määritelty asumisen, työpaikkarakentamisen ja liikenteen strategiset tavoitteet. Kehityskuva luo pohjan myös laajemmalle Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyössä tehtävälle maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelulle.

Liikenteen kärkihankkeista syntyi KUUMA-alueella yksimielisyys. – Nyt on tärkeää, että kaikki toimijat vaikuttavat siihen, että alueen liikennehankkeiden rahoitus järjestetään, Mononen toteaa.

KUUMA-palveluyhteistyö etenee. Työn alla ovat:
- tukipalvelut (talous- ja tietohallinto, hankinnat, henkilöstötoiminnot)
- sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö
- toisen asteen koulutuksen yhteistyö
- perusopetuksen yhteistyö
- ympäristöpalvelut
- elinkeinopalvelut

KUUMA-hallitus on nimennyt yhteensä 15 palvelua, joiden osalta kunnat päättävät vuoden 2007 aikana yhteisen tuotannon aloittamisesta.

Edunvalvonnan painopisteenä ovat olleet kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä liikennehankkeet.

KUUMA -toimintakertomukseen on koottu vuoden 2006 keskeisimmät yhteiset asiat. KUUMA-hallitus hyväksyi toiminta- ja talouskertomuksen 3.4.2007 pitämässään kokouksessa. Tarkempia tietoja antavat työryhmien puheenjohtajat ja yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen.

Lisätietoja
Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, p. 040 569 5511
Työryhmien puheenjohtajat www.kuuma.fi

Kuuma toimintakertomus 2006

Helsingin seudun tie- ja ratahankkeiden sekä joukkoliikenteen rahoituksesta hallitusohjelmaan erillinen paketti, johon kuuluvat myös kehysalueen hankkeet (16.3.2007)

(16.3.2007) KUUMA-kunnat, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula, sekä kuntaryhmä Neloset, Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti ehdottavat, että elinkeinoelämän kehittämisen ja asuntotuotannon toteuttamisen edellyttämien infrastruktuurihankkeiden rahoituksesta sisällytetään hallitusohjelmaan Helsingin seutupaketti. Kunnat ovat valmiita kantamaan osaltaan vastuunsa Helsingin seudun asuntotarpeen tyydyttämisessä, mutta uusien alueiden avaaminen edellyttää kuntien talouden kannalta kestämättömiä infrastruktuurin kynnyskustannuksia.

Helsingin seudulla kehyskunnat voimakkaassa kasvussa Kuuma-kunnat ja kuntaryhmä Neloset ovat sovittaneet yhteen alueen yhdyskuntarakenteen kehitysvision. Helsingin seudun kehyskunnissa asuu noin 300 000 asukasta. Seutu on voimakasta muuttovoitto- ja kasvualuetta. Väestön arvioidaan kasvavan jopa 100 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä.

Kehyskunnat ovat osa Helsingin seudun yhtenäistä työssäkäyntialuetta. Työpaikkaomavaraisuus kunnissa on keskimäärin 66 % ja alueella on yli 80 000 työpaikkaa. Tavoitteena on kasvattaa työpaikkaomavaraisuus 80 %:iin, mikä tarkoittaisi noin 60 000 uutta työpaikkaa alueelle. Lisäksi Vuosaaren sataman avaaminen ja lentokentän liikenteen kasvu lisäävät merkittävästi yritystoimintaa ja liikennettä erityisesti kehysalueella.

Tarvitaan Helsingin seutupaketti

Helsingin seudun kehyskunnat ovat valmiita kantamaan vastuunsa Helsingin seudun kilpailukyvyn turvaamisesta. Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyössä on sovittu maankäytön, asumisen ja liikenteen strategian valmistelusta. Myös kehyskunnat tarvitsevat toteutukseen valtion kumppanuutta. Kehyskunnat tarkastelevat seudun yhdyskuntarakennetta kokonaisuutena. Tavoitteena on riittävä asuntotuotanto yhdyskuntarakennetta tiivistämällä ja uusien asuntoalueiden avaaminen hyviin joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuen.

Yritysalueita kaavoitetaan riittävästi ennakoimalla yritysten tarpeet. Kasvun edellyttämä infrastruktuurin toteuttaminen ylittää kehyskuntien omat voimavarat. Elinkeinoelämän näkökulmasta on tärkeää työvoiman saatavuus. Tämä edellyttää riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja ja toimivaa joukkoliikennettä. Kehyskunnissa on avautumassa kokonaan uusia alueita asuntotuotantoon. Ne voidaan toteuttaa vain, mikäli suunnitelmiin kuuluville liikennejärjestelyille on turvattu rahoitus.

Helsingin seudun poikittaisliikenne on pahasti ruuhkautunut. Tavaraliikenteen painetta purkautuu vanhoille asuinalueiden paikallisliikenteeseen rakennetuille väylille. On välttämätöntä rakentaa poikittaisyhteydet Kehä IV ja Järvenpää- Nurmijärvi sekä kehittää uusien logistiikka-alueiden liikennejärjestelyjä. Myös investoinnit raideliikenteeseen palvelisivat Helsingin seudun työssäkäyntialuetta. Poikittaisliikenteen vajavaiset yhteydet haittaavat myös raideliikenteen liityntäliikenteen kehittymistä. Helsingin seudun joukkoliikennettä ja lippujärjestelmää on tarkoituksenmukaista kehittää kokonaisuutena. Kehyskunnissa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on alle 10 prosenttia. Osuuden nostaminen on keskeinen tavoite, mutta se edellyttää tuntuvaa tukea lippujen hintoihin.

Monissa kehyskunnissa on yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti sijaitsevia valtion maita, jotka tulisi pikimmin saada asuntotuotantoon. Helsingin seudun kehyskunnat esittävät, että hallitusohjelmassa sovitaan Helsingin seutupaketista, jossa kehyskuntien osalta

- sitoudutaan pitkäjänteiseen yhteistyöhön osana Helsingin seudun kehittämistä
- turvataan kehyskuntien liikennehankkeiden rahoitus
- kehitetään joukkoliikennettä ja lippujärjestelmää
- sovitaan valtion maiden luovuttamisesta asuntotuotantoon raakamaan hinnalla.

Keravalla 16. maaliskuuta 2007 Helsingin seudun kehyskuntien kaupungin- ja kunnanjohtajat
Rolf Paqvalin, Kerava
Kimmo Behm, Nurmijärvi
Erkki Kukkonen Järvenpää
Hannu Joensivu, Tuusula
Esko Kairesalo Mäntsälä
Seija Marttila, Pornainen
Tarmo Aarnio, Kirkkonummi
Ossi Savolainen, Hyvinkää
Markku Luoma, Sipoo
Petri Härkönen, Vihti

Lisätietoja: ohjelmajohtaja Kirsi Mononen, puh. 040 569 5511

Kuuma-kunnat alkaa välittää hoitotyön sijaisia kuntiensa avuksi

(6.3.2007)
Kuuma-kunnat käynnistävät yhteistä henkilöstöhallinnon palvelukeskusta. Toiminta aloitetaan hoitotyön sijaisvälityksellä. Ensimmäisenä palvelun ottavat yhdessä käyttöön Järvenpää ja Tuusula.

(6.3.2007)
Kuuma-kunnat käynnistävät yhteistä henkilöstöhallinnon palvelukeskusta. Toiminta aloitetaan hoitotyön sijaisvälityksellä. Ensimmäisenä palvelun ottavat yhdessä käyttöön Järvenpää ja Tuusula. Tavoitteena on, että jatkossa Keski-Uudenmaan kuntien henkilöstö- ja työsuhdeosaaminen olisi keskittynyt yhteen paikkaan ja kunnat halutessaan ostaisivat siltä tarvitsemiaan henkilöstöhallinnon palveluja

"Tehdyt selvitykset osoittavat, että kuntien nykyinen toimintatapa hajautettuine toimintamalleineen on tehotonta ja kallista. Kymmenittäin henkilötyövuosia voitaisiin kohdentaa kuntalaispalvelujen tuottamiseen, jos palveluprosessien johtamista keskitettäisiin. Myös osaamisen taso nousee samoin palvelujen laatu”, Järvenpään henkilöstöjohtaja Anne Sivula toteaa.

Painetta yhteiselle sijaisvälitykselle tulee erityisesti terveydenhuollosta. Esimerkiksi hoitoalan esimiehillä menee runsaasti työaikaa sijaisten etsimiseen ja rekrytointiprosessien hoitamiseen. Kaikki se on pois itse hoitotyöstä ja sen kehittämisestä. Yhtä merkittävä syy sijaisvälityksen keskittämiseen on pula hoitohenkilöstöstä. Myös sijaisten kannalta keskittämisetä on hyötyä. Kun töitä tarjotaan keskitetysti, kaikkien kuntien kaikki yksiköt eivät erikseen ota yhteyttä.

Järvenpäässä on myös selvitetty, kuinka paljon esimiehillä menee aikaa sijaisten hankintaan ja hallintaan sekä vakinaisen henkilöstön rekrytoiniin.

"Tulos oli yhteensä 34 henkilötyövuotta. Se on paljon aikaa pois itse palvelujen tuottamisesta. Keskittämällä henkilöstön rekrytointia ja hallintaa voitaisiin esimiesten tähän kuluvaa työaikaa vähentää jopa 75 prosenttia", Sivula laskee.

Järvenpää ja Tuusula järjestävät keskiviikkona 7.3. klo 17 Tuusulan terveyskeskuksessa yhdessä infotilaisuuden, jossa houkutellaan työntekijöitä sijaisvälitykseen. Tilaisuudessa kerrotaan muun muassa kuntien yhteisestä sijaisvälityksestä ja päivähoidon tukitoimista työssäolon ajaksi, etuuksista ja perehdytyksestä työhön. Tilaisuudessa on pientä tarjoilua sekä lapsiparkki, jossa on lapsille ohjattua toimintaa tilaisuuden ajan.

Tuusulan ja Järvenpään hoitotyön sijaisrinkiin voi ilmoittautua myös  täältä.

Listätietoja antaa: Järvenpään henkilöstöjohtaja Anne Sivula, puh. 09 2719 2658 KUUMA on Keravan, Järvenpään, Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän ja Pornaisten vuonna 2003 perustama yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kehittää aluetta kilpailukykyisenä ja omaleimaisena asuin- ja yritysympäristönä sekä hoitaa kuntien tehtäviä yhdessä. KUUMA-alueen kokonaispinta-ala on noin 1409 neliökilometriä ja sillä asuu vajaat 170 000 ihmistä

Iskulausekilpailu hampaiden harjaamisesta Kuuma-kuntien koululaisille

(2.3.2007)
Kuuma–kunnista Keravan, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven ja Pornaisten yhteistyönä toteutetaan " Puhtaat palikat – projekti ". Sen tarkoituksena on lisätä koululaisten suun terveyttä ja vähentää hampaiden reikiintymistä

(2.3.2007)
Kuuma–kunnista Keravan, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven ja Pornaisten yhteistyönä toteutetaan " Puhtaat palikat – projekti ". Sen tarkoituksena on lisätä koululaisten suun terveyttä ja vähentää hampaiden reikiintymistä. Projektin osana koululaiset haastetaan ideoimaan iskulausetta, joka kannustaa hampaiden säännölliseen kotihoitoon.

Keinot reikiintymisen vähentämiseksi ovat yksinkertaisia ja jokaisen omaksuttavissa: Harjaa hampaat kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla ja käytä ksylitolituotteita.

Keravan terveyskeskuksen suun terveydenhuollon osaston pitkäaikainen hammashoitaja Marja Heikkinen haluaa kannustaa koululaisia osallistumaan yhteiseen kilpailuun. "Tämä on hyvä tapa ansaita rahaa esimerkiksi luokkaretkikassaan", Heikkinen innostaa.

Luokka, joka keksii parhaan iskulauseen hampaiden säännöllisestä kotihoidosta, palkitaan 200 eurolla. Lisäksi kukin kunta voi halutessaan palkita voittajaa vielä lisää. Esimerkiksi Kerava lupaa, että jos voittoehdotus tulee Keravalta, se saa 200 euron lisäpalkinnon.

Parhaan iskulauseen valitsee uinnin maailmanmestari Hanna-Maria Seppälä.

Marja Heikkisellä on pitkä kokemus nuorten suun terveyden edistämisestä. Hän on tuttu hammashoitaja kaikissa Keravan kouluissa, päiväkodeissa ja hoitoloissa. Heikkinen uskoo, että koululaisilla on varmasti tietoa siitä mitä pitää tehdä, jotta hampaat pysyvät terveinä. Lisäksi koululaisilla on tänä päivänä niin paljon luovia upeita ideoita, että iskulause varmasti syntyy.

Voittajatekstissä pitää korostaa, että hampaat todella on harjattava kaksi kertaa päivässä, kertaharjaus ei riitä. Vain puhtaat hampaat ovat hyvännäköiset! Oman luokan ehdotukset lähetetään kunnan hammashoitolaan esimerkiksi sähköpostitse. Kilpailuaika on maaliskuun loppuun ja tulokset julkaistaan toukokuussa.

Kilpailusäännöt

Kilpailu on osa terveydenedistämishanketta, johon osallistuvat Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Pornaisten kuntien suun terveydenhuollot. Kilpailusarjoja on kaksi, jotka ovat osallistujakuntien alakoulujen ja yläkoulujen luokat. Jokainen luokka voi osallistua yhdellä iskulauseella. Kummassakin sarjassa valitaan yksi voittaja. Kilpailutehtävänä on ideoida nuoria puhutteleva, hankkeen teemaan sopiva iskulause. Kilpailun pääteema on "hampaiden harjaus kahdesti päivässä"

Lisätietoja suuhygienisti Terttu Honkanen puh. 29492770

Katso kilpailuohjeet täältä

Tervetuloa Kuuma-kuntien sijaisvälitysinfoon 7.3. klo 17

(26.2.2007)
Tule kuulemaan KUUMA-kuntien yhteisestä sijaisvälityksestä. Välitys välittää tällä hetkellä töitä Tuusulaan ja Järvenpäähän. Info järjestetään 7.3. klo 17 Tuusulan terveyskeskuksessa, osoitteessa Hyryläntie 13, 2.krs.

(26.2.2007)
Tule kuulemaan KUUMA-kuntien yhteisestä sijaisvälityksestä. Välitys välittää tällä hetkellä töitä Tuusulaan ja Järvenpäähän. Info järjestetään 7.3. klo 17 Tuusulan terveyskeskuksessa, osoitteessa Hyryläntie 13, 2.krs.

Sijaisvälitykseen kuuluu tällä hetkellä kuuluu Järvenpää ja Tuusula

Tarjoamme
· tietoa kuntien yhteisestä sijaisvälityksestä
· tietoa päivähoidon tukitoimista työssäolon ajaksi
· yksilöllisesti räätälöityjä ja elämän tilanteeseen sopivia työaikoja
· monipuolista ja vaihtelevaa "keikkatyötä"
· hyvän perehdytyksen
· mahdollisuuden kirjautua paikan päällä sijaisrinkiin
· "lapsiparkin" tilaisuuden ajaksi terveydenhoitajien valvonnan alaisena
· pikku purtavaa ja vapaata keskustelua

Aika: 7.3.2007 klo 17.00
Paikka: Tuusulan terveyskeskus, Hyryläntie 13, 2 krs. Martta Maria -kokoustila

Sijaisvälityksen esittely: Anne Sivula, Järvenpää kaupungin henkilöstöjohtaja, Ritva Hyvärinen, työhönottaja

Tuusulan terveyskeskuksen toiminnan esittely
Sairaalan osastot: Maritta Korkiamäki, osastonhoitaja Hanna Pellikka, osastonhoitaja

Kotihoito: Leena Jäntti, osastonhoitaja Niina Kantola-Leskinen, osastonhoitaja

Lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanotot: Ulla Koponen, osastonhoitaja Armi Vanhatalo, osastonhoitaja

Sosiaalitoimen esittely: Palvelukeskus Tuuskoto, Tuula Antila, palvelukeskuksen johtaja

Päivähoito: Leo Pietarinen, päivähoidon päällikkö

Lämpimästi tervetuloa!

Marja-Liisa Haavisto, johtava hoitaja

Kuuma-hallitus hyväksyi kuntien yhteistoimintasopimuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi

(7.2.2007)
Kuuma-hallitus kokoontui tiistaina 6.2.2007 Keravalla. Hallitus hyväksyi kuntien sopimuksen yhteistoiminnasta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi sekä siihen liittyvät toimenpide-ehdotukset

(7.2.2007)
Kuuma-hallitus kokoontui tiistaina 6.2.2007 Keravalla. Hallitus hyväksyi kuntien sopimuksen yhteistoiminnasta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi sekä siihen liittyvät toimenpide-ehdotukset ja esittää, että kunnat hyväksyvät yhteistoimintasopimuksen. Yhteistyösopimus menee nyt kuhunkin kuntaan punnittavaksi.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoimintasopimuksen tavoitteena on järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja nykyistä enemmän yli kuntarajojen. Yhteisten palvelujen organisointia suunnitellaan jatkossa palvelukohtaisesti. Sopimuksessa ehdotetaan, että muun muassa seuraavien palveluiden valmistelua viedään eteenpäin: ensihoito ja sairaankuljetus, työterveyshuolto, päihde- ja mielenterveyspalvelut, ympäristöterveydenhuolto.

Palveluyhteistyön valmistelua joudutetaan

Kuuma-hallitus vahvisti kokouksessaan valmisteltavaksi yhteensä 18 palveluhanketta, jotka viedään kuntien päätettäväksi niin sanotulla nopeutetulla aikataululla. Tavoitteena on, että kyseisistä palveluista saataisiin jo toukokuun loppuun mennessä aikaan sopimukset niiden kuntien kesken, jotka osallistuvat palvelun uudelleen järjestelyyn. Mukaan valmisteluun on valittu hankkeita, joista on saatavissa eniten hyötyä ja joiden käynnistäminen tavoiteaikataulussa on mahdollista.

Kuumalle yhteinen asuntopoliittinen ohjelma

Kuuma-hallitus päätti, että kumppanuuskunnat laativat kevään aikana yhteisen asuntopoliittisen ohjelman, joka valmistuu huhtikuussa. Ohjelmaa käytetään myös Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyössä. Asunto-ohjelmaa valmistelevat kuntien kaavoituksesta ja asuntoasioista vastaavat virkamiehet.

Asunto-ohjelman laatiminen on luonteva jatko pian valmistuvalle Kuuma –kuntien maankäytön ja ympäristön kehityskuvalle. Ohjelman tavoitteena on kuvata asuntotuotannon nykytila ja yhteisten tavoitteiden kautta vaikuttaa asuntopolitiikan toteuttamiseen Helsingin seudulla.

Kuuma-hallitus kokoontuu seuraavan kerran 13.3.2007

Lisätietoja yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, puh 040 569 5511

Liite: Kuuma-kärkihankkeet

Vaalifoorumi kokoaa yhteen vammais- ja vanhusasiaa Keski-Uudellamaalla

(22.1.2007)
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaalifoorumi järjestetään lauantaina 10.2.2007 klo 9.00-16.00 Järvenpään lukiolla, Lukiokatu 1. Tapahtuman järjestää Uudenmaan sosiaaliturvayhdistys Kuka vaikuttaa –hankkeen myötä yhteistyössä Nurmijärven työttömien kanssa.

(22.1.2007)
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaalifoorumi järjestetään lauantaina 10.2.2007 klo 9.00-16.00 Järvenpään lukiolla, Lukiokatu 1. Tapahtuman järjestää Uudenmaan sosiaaliturvayhdistys Kuka vaikuttaa –hankkeen myötä yhteistyössä Nurmijärven työttömien kanssa.

Päivän mittaan järjestetään kolme paneelikeskustelua, joihin on kutsuttu kunkin teeman järjestöasiantuntijoita sekä kansanedustajaehdokkaita Uudenmaan vaalipiiristä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen omista vaaliteemoista ja kansanedustajaehdokkaista sekä tietenkin yhdistysten toiminnan esittelymateriaalia on koottu näyttelyyn lukion Areenalle.

Paneelikeskusteluissa pohditaan oikeutta mielekkääseen elämään. ”Vammaisen ihmisen osallisuus arjesta” paneelin taustana on vammaisten ihmisten palvelujen ja tukitoimien kehittämisen jatkaminen tulevalla eduskuntakaudella sekä vammaisten työllistymisen edistäminen. Lisäväriä lainsäädäntötyöhön tuo YK:n hyväksymä vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimus, jonka ratifiointi tulee olemaan ajankohtaista ensi vaalikaudella. Keskustelemassa: Eero Akaan-Penttilä (kok), Arja Alho (sd.), Terho Pursiainen (vihr.), Merja Heikkonen (Näkövammaisten keskusliitto) sekä Jaana Huhta (Invalidiliitto).

Toisessa keskustelussa nostetaan esille linjaukset tulevaisuuden vanhuspalveluihin ja kolmannen sektorin rooliin niiden järjestämisessä. Mitä ja millaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan ikääntyvän väestön pitämiseksi toimintakykyisenä ja aktiivisena osallistujana, sekä ihmisarvoisen vanhuuden takaamiseksi. Miten tulevan eduskunnan tulee toimia taatakseen nämä? Keskustelemassa: Maria Guzenina (sd), Sirkku Hanhela (kok), Leena Riikonen (kesk), Raine Jakka (vas), Pirkko Karjalainen (Vanhustyön keskusliitosta) sekä Soili Stolt-Suomalainen (Keravan palvelutalosäätiöstä)

Kolmas paneelikeskustelu koskee omaishoitajuutta: miten taata todellinen tuki omaishoitajien jaksamiselle. Edellinen eduskunta teki lisävapaapäiväuudistuksen, jonka mukaan omaishoitajilla on oikeus 3 vapaapäivään kuukaudessa. Ongelmana on, että tällä hetkellä entisetkin vapaapäivät jäävät käyttämättä. Esimerkiksi tilapäishoitomahdollisuudet laahaavat jäljessä kehityksestä. Keskustelemassa: Tuire Mikkonen (kesk), Anne Karjalainen (sd), Tarja Tallqvist (kd), Kati Tyystjärvi (vas), Merja Salanko-Vuorela (Omaishoitajat ja Läheiset ry) ja Mari Saarela (Kehitysvammaisten tukiliitto ry)

Lisätietoja ja näyttelyyn ilmoittautuminen: Anne Aholainen, kuka.vaikuttaa@gmail.com, 050 438 1962

Terveydenhuollon yhteistoimintasopimus kuntakäsittelyyn

(17.1.2007)
Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintahankeen toimenpidesuositukset ovat valmistuneet. Helmikuussa 2006 alkaneen selvitystyön loppuraportissa esitetään, että yhteistyötä hankekuntien välillä viedään eteenpäin palvelualakohtaisin sopimuksin. Sopimuksia valmistelee ja koordinoi 22 jäseninen neuvottelukunta

(17.1.2007)
Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintahankeen toimenpidesuositukset ovat valmistuneet. Helmikuussa 2006 alkaneen selvitystyön loppuraportissa esitetään, että yhteistyötä hankekuntien välillä viedään eteenpäin palvelualakohtaisin sopimuksin.

Sopimuksia valmistelee ja koordinoi 22 jäseninen neuvottelukunta. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintahankkeessa (STEHU) ovat mukana KUUMA-kunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula sekä Hyvinkään kaupunki ja Hyvinkään ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Hankkeen ohjausryhmä merkitsi loppuraportin tiedokseen jatkovalmistelun pohjaksi 16.1.2007 pitämässään kokouksessa. Esityksen mukaan kunnat valitsevat neuvottelukunnan jäsenet ja varajäsenet. Neuvottelukunnassa on kaksi kokoonpanoa: valmistelusta vastaavat kuntien sosiaali- ja terveystoimien johtavat virkamiehet ja laajennetussa kokoonpanossa mukana on myös luottamushenkilöitä. Neuvottelukunnan tehtävänä on huolehtia ja valvoa, että alueen väestö saa tasa-arvoisella tavalla tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kunnat itse päättävät, missä yhteistyöhankkeissa ne haluavat olla mukana.

Yhteistyötä palvelualoittain Ohjausryhmä ehdottaa, että seudullinen yhteistyö käynnistetään ensihoidon- ja sairaankuljetuksen, sosiaalipäivystyksen, työterveyshuollon, päihde- ja mielenterveyspalvelujen, ympäristöterveydenhuollon sekä terveydenhuollon puhelinneuvontapalvelujen osalta. Osassa hankkeista on jo edetty konkreettiseen toimintaan. Muun muassa seudullinen sosiaalipäivystys on käynnistynyt ja sopimusneuvottelut ensihoidon- ja sairaankuljetuksen osalta ovat pitkällä. Jatkosuunnitteluun seutuyhteistyön kohteiksi esitetään myös kuntoutus- ja apuvälinetoimintaa, terveydenhuollon päivystystoimintaa, laboratorio- ja kuvantamistoimintaa, lastenvalvojan palveluja, vammaispalveluja ja kehitysvammahuoltoa, suun terveydenhuoltoa sekä vanhuspalveluja.

Valmistelun aikana yhteistyön mahdollisuuksia tarkasteltiin kaikkiaan15 eri osa-alueella. Ohjausryhmän puheenjohtajan Tuija Reinikaisen mukaan valmistunut raportti kertoo niistä yhteistyömahdollisuuksista, joita seudullisesti on olemassa. Selvitystyö on ollut laajaa ja nostanut esiin paljon tietoa. Keskeistä on se, että sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä edetään palvelualoittain ja seurataan potilaan polkuja terveydenhuollon ja sairaanhoidon toimintaketjussa. Valmistelutyö on nostanut esille tahtoa ja mahdollisuuksia hoitaa asioita yhdessä seudullisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintasopimus ja toimenpide-esitykset käsitellään ensin KUUMA-hallituksessa, jonka jälkeen asiat tulevat kuntiin päätettäväksi. Valmistunut raportti toimii yhtenä vastauksena valtiovallalle kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edellyttämästä yhteistyöstä.

Luottamushenkilöille ja työntekijöiden edustajille pidetään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintahankkeen sisältöä esittelevä seminaari lähiaikoina.

Lisätietoja:
Ohjausryhmän puheenjohtaja Tuija Reinikainen, p. 040 517 5171 Projektipäällikkö Seppo Tuomola, p. 040 7480 490
Projektisihteeri Jukka Pappinen, p. 040 700 8130

Kuuma–kunnat yhdessä Matka 2007 – messuilla 18.–21.1.:Kävijöitä houkutellaan musiikkitapahtumiin, ulkoilemaan ja kulttuurikohteisiin

(17.1.2007)
Keski-Uudenmaan Kuuma–kunnat esittelevät kohteitaan ja tapahtumiaan yhteisellä osastolla Matka 2007 – messuilla Helsingin messukeskuksessa. Yhteisinä teemoina ovat tänä vuonna muun muassa musiikkitapahtumat, talvinen ulkoilu ja kulttuurikohteet.

(17.1.2007)
Keski-Uudenmaan Kuuma–kunnat esittelevät kohteitaan ja tapahtumiaan yhteisellä osastolla Matka 2007 – messuilla Helsingin messukeskuksessa. Yhteisinä teemoina ovat tänä vuonna muun muassa musiikkitapahtumat, talvinen ulkoilu ja kulttuurikohteet. Osastolla esitellään myös alueen monipuolista tarjontaa erilaisten esiintyjien ja tietoiskujen muodossa. Luvassa on käsityönäytöksiä, retkiluistelu- ja talviliikuntatietoiskuja sekä kohteiden esittelyjä. Kuuma – kuntien osaston numero on 1a11. Osastolla on myös Kuuma-kuntiin liittyvä yleisökilpailu.

Ilmaista kulttuuria ja uusia kohteita

 Järvenpään kaupunki juhlistaa 40-vuotissyntymäpäiviään tarjoten vapaan pääsyn kaupungin kulttuurikohteisiin koko vuoden ajan www.jarvenpaa.fi.

Tuusulassa J.H Erkon koti Erkkola siirtyi viime vuonna kulttuurikäyttöön runoilijan muistovuoden kunniaksi. Vuonna 1902 valmistunut Erkkola avataan kesällä 2007 kirjallisen kulttuurin keskuksena. Erkkolassa kohtaavat eri taidelajit ja siellä järjestetään mm. klubi-iltoja, konsertteja, teatteria, luentoja ja kursseja sekä näyttelyitä. Kulttuuri- ja näyttelytoiminnasta vastaa Tuusulan kulttuuri- ja museopalvelut. http://www.tuusula.fi/matkailu, www.tuusulanrantatie.com

Monipuolisen kuvan Keski-Uudenmaan taiteilijoista saa kesällä Keravan Taidemuseossa, jossa Kuuma-kuntien taiteilijat esittäytyvät 20.6.-12.8. 2007 www.keravantaidemuseo.fi

Nurmijärven kesään kuuluvat monet toistuvat tapahtumat, mutta muutakin on tarjolla. Tulevana kesänä kuvataide on aiempia kesiä näyttävämmin mukana kesän tarjonnassa. Kesätapahtumista suurin osa järjestetään Taaborinvuoren museoalueella. Nurmijärvelle kannattaa kuitenkin tulla myös luontoreiteille vaeltamaan ja kalastamaan Vantaanjoen komeille koskille tai nauttimaan auringosta ja uimisesta Sääksjärven hiekkarannalla. www.nurmijarvi.fi/palvelut/matkailu/fi_FI/matkailu/

Bluesia, pelimannia ja Sibeliusta

Järvenpäässä Puistoblues viettää 30-vuotisjuhliaan ja esiintyjistä ovat varmistuneet mm. Johnny Winter ja Lännen-Jukka. Mäntsälän Sepänmäellä soi 26.–27.5 Sepänsoitto. Samalla kilpaillaan pelimannimusiikin SM-tittelistä. Tuusulanjärven kamarimusiikkijuhlia vietetään 30.7.–4.8.2007. Alueen musiikkivuosi huipentuu kansainvälisiin Sibelius-laulukilpailuihin Järvenpäässä 24.–27.10 2007. www.puistoblues.fi, www.sepansoitto.fi, www.tuusulanjarvifestival.fi, www.sibeliuslaulukilpailu.fi

Uusia ulkoilun ja liikunnan palveluita ja tapahtumia

Tuusulanjärvellä tapahtuu: Tammikuun lopusta lähtien uusi Tuusulanjärven Luistelu- ja Ulkoilukeskus vuokraa välineitä Loma- ja Kurssikeskus Onnelan rannassa www.onnela.com. Paikalta saa vuokrata matka- ja retkiluistimia sekä muita ulkoiluvarusteita kuten kävelysauvoja. Tuusulanjärvellä järjestetään myös Maratonluistelun avoimet kansainväliset SM-kilpailut lauantaina 10.3 2007 (jäävaraus) www.orange-tour.fi

Mäntsälän Teatterin toiminnallinen kokoperheen elämysnäytelmä tempaa niin pienet kuin suuretkin katsojat sadan vuoden takaisiin tunnelmiin. Sepänmäen ainutlaatuinen museoalue herää eloon tarjoten täydellisen ympäristön elämykselliselle seikkailulle. http://www.mantsala.fi/matkailu/palvelut.htm, http://www.kartanomatkat.fi/

Lisätietoja: · Matkailukoordinaattori Janne Niini, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy, 050 535 5119, janne.niini@keuke.fi, www.kuuma.fi/matkailu 

Tutkimustulos: Keski-Uudenmaan nuoriso yksimielistä

(16.1.2007)
Kerava, Järvenpää, Tuusula, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen ja lisäksi Vihti ja Hyvinkää ovat yhteistyössä teettäneet tutkimuksen, jossa kysyttiin alueen nuorten käsityksiä heille tärkeistä asioista sekä kunnallisista nuorisopalveluista.

(16.1.2007)

Kerava, Järvenpää, Tuusula, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen ja lisäksi Vihti ja Hyvinkää ovat yhteistyössä teettäneet tutkimuksen, jossa kysyttiin alueen nuorten käsityksiä heille tärkeistä asioista sekä kunnallisista nuorisopalveluista. Tavoitteena oli saada "poikkileikkauskuva" nuorten maailmasta.

Ohessa tutkimuksen tehneen Innolink Research Oy:n tiedote tutkimutuloksista. Tutkimustulokset on julkaistu tänään tiistaina Mäntsälässä järjestettävässä Nuorisotyö vuonna 2020 -seminaarissa.

Lue tiedote täältä 

Tutkimuksesta saatua tietoa hyödynnetään työssä, jonka tavoitteena on parantaa Keski-Uudenmaan kunnallisen nuorisotyön sisältöä ja laatua. Tavoitteena on suunnitella, tuottaa ja arvioida sellaisia yhtenäisiä "laatumittareita", jotka tukevat nuorisotyön ja -politiikan toteuttamista ja kehittämistä alueella sekä ylläpitää nuorisotyötä tekevien henkilöiden osaamista.

 

Kuuma–kunnat yhdessä Matka 2007 – messuilla 18.–21.1.

Kävijöitä houkutellaan musiikkitapahtumiin, ulkoilemaan ja kulttuurikohteisiin.

15.1.2007

Keski-Uudenmaan Kuuma – kunnat eli Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula esittelevät kohteitaan ja tapahtumiaan yhteisellä osastolla Matka 2007 – messuilla Helsingin messukeskuksessa. Yhteisinä teemoina ovat tänä vuonna muun muassa musiikkitapahtumat, talvinen ulkoilu ja kulttuurikohteet. Osastolla esitellään myös alueen monipuolista tarjontaa erilaisten esiintyjien ja tietoiskujen muodossa. Luvassa on käsityönäytöksiä, talviliikunta – tietoiskuja sekä kohteiden esittelyjä. Kuuma – kuntien osaston numero on 1a11. Osastolla on myös Kuuma-kuntiin liittyvä yleisökilpailu.

Matkamessut järjestetään 18.1–21.1 2007, joista torstai ja perjantai klo 14.00 asti on tarkoitettu ammattilaisille, ja tällöin sisään pääsee vain ammattilaislipulla tai lehdistökortilla. Yleisölle messut ovat avoinna perjantaina kello 14.00–19.00, lauantaina ja sunnuntaina kello 10.00–18.00. Matkamessut järjestetään 21. kerran ja tämän vuoden teemana on matkailun laatu.

Lisätietoja: http://www.finnexpo.fi/matka/

Lisää Kuuma-kuntien matkailusta: www.kuuma.fi/matkailu

 

KUUMAA-taidetta Keravan taidemuseossa 20.6.-12.8. 2007: KUUMA-kuntien taiteilijoille avoin näyttely Keravan taidemuseoon

(10.1.2007)
Keravan Taidemuseo ja Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus Oy Forum ja järjestävät Keski-Uudenmaan alueella asuville, KUUMA-kuntien taiteilijoille avoimeen tarjontaan perustuvan kesänäyttelyn. Näyttelyyn voivat töitään tarjota kaikki Keravalla, Tuusulassa, Järvenpäässä, Nurmijärvellä, Mäntsälässä ja Pornaisissa asuvat taiteilijat. Näyttely on yksi KUUMA-yhteistyön hankkeista.

Keravan Taidemuseo ja Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus Oy Forum ja järjestävät Keski-Uudenmaan alueella asuville, KUUMA-kuntien taiteilijoille avoimeen tarjontaan perustuvan kesänäyttelyn. Näyttelyyn voivat töitään tarjota kaikki Keravalla, Tuusulassa, Järvenpäässä, Nurmijärvellä, Mäntsälässä ja Pornaisissa asuvat taiteilijat. Näyttely on yksi KUUMA-yhteistyön hankkeista.

Tulevan kesän näyttelyn tavoitteena on tehdä tunnetuksi Keski-Uudenmaan alueen taiteilijoiden töitä sekä lisätä Keravan taidemuseon tunnettuutta alueen nykytaiteen esityspaikkana.

Kesänäyttelyyn esille tulevat työt valitsee tuomaristo. Tuomaristoon kuuluvat kuvataiteilija Alli Savolainen, taidemaalari Nagashila ja taidemaalari Jussi Valtakari.

"Toivomme, että taiteilijat lähettäisivät näyttelyyn töitään mahdollisimman monipuolisesti ja runsaasti. Tuomaristolla on täytettävänään 1000 neliön näyttelytila", museonjohtaja Pirkko Siitari sanoo.

Taiteilijoita pyydetään lähettämään esityksiään näyttelyn teoksiksi 20.4. 2007 mennessä osoitteella Keravan Taidemuseo, Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 F, 04260 Kerava. Esitykset toimitetaan valokuvina, digitaalisina tulosteina, dioina tai dvd - tai cd-levykkeellä. Jokaisessa kuvassa tai levykkeessä on mainittava tekijän nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite sekä teoksen nimi, tekniikka, valmistumisvuosi ja koko. Hakijaa pyydetään liittämään esitykseensä myös ansioluettelonsa.

Näyttelyyn valituille taiteilijoille ilmoitetaan valinnasta sähköpostitse huhtikuun loppuun mennessä.

Näyttelyn ripustussunnittelusta vastaa tuomaristo ja näyttelyn rakentamisesta Keravan Taidemuseo.

Lisätietoa näyttelyohjeista www.keravantaidemuseo.fi Tiedustelut: museonjohtaja Pirkko Siitari puh. 050 357 9502

Lehdistötilaisuus näyttelystä tiistaina 19.6 2007 klo 14