Ajankohtaista
» Ajankohtaista arkisto »

KUUMA-yhteistyössä tehokkaampaan paikkatiedon jakamiseen ja hyödyntämiseen

7.6.2010

Keski-Uudenmaan kuntien tietohuollon asiantuntijat ovat tehneet uraauurtavaa työtä seudullisten paikkatietojen hyötykäytön ja jakelun edistämiseksi sekä eri kuntien osaamisen yhdistämiseksi. Yhteistyön tuloksia esiteltiin torstaina 3.6.2010 Uudenmaan eri organisaatioiden paikkatietoasiantuntijoille sekä KUUMA-kuntien kunnanjohtajille.

Kunnilla on eri järjestelmien piirissä viranomaisprosesseissa tuotettuja oman kuntakehityksen kannalta välttämättömiä paikkatietoja, esimerkiksi tietoja väestöstä, kiinteistöistä, rakennuksista ja suojelualueista. Kuntarajat ylittävä yhteistyö kompastuu usein siihen, että eri kuntien tietojärjestelmät eivät ole keskenään yhteensopivia eivätkä aineistojen tietosisällöt yhteismitallisia.

KUUMA-kuntien tietohuoltoryhmä käynnisti tilanteen parantamiseksi vuonna 2007 pilottihankkeen yhteistyössä SITOn kanssa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa 2007–2008 keskityttiin pohtimaan, miten eri järjestelmistä tuotua tietoa voidaan ylipäätään yhteensovittaa ja jakaa kuntien kesken. Haaste ratkaistiin kehittämällä selainpohjainen palvelu nimeltä KUUMApurkki, jonka avulla kuntien perusrekisteri- ja muut aineistot saadaan ajantasaisena hyötykäyttöön ylläpitojärjestelmästä riippumatta. Toisessa vaiheessa 2009–2010 KUUMApurkin kehittämistä jatkettiin ja siihen lisättiin uusia tietoaineistoja parantaen sen toiminnallisuutta.

Nykyään KUUMApurkki on aktiivikäyttöön otettavissa oleva työkalu, jota käyttäen kuntien asiantuntijat ja muutkin tahot pääsisivät katsomaan monia Keravan, Järvenpään, Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän ja Pornaisten kuntien paikkatietoaineistoja Internet-selaimella kuntarajoista riippumatta. Palvelu olisi erittäin hyödyllinen esimerkiksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ja pelastuslaitoksen toiminnassa. Eteenpäin kehitettynä siitä voi tulla myös vahva päätöksentekoa tukeva väline muun muassa suunniteltaessa väestön ikäryhmien ja sijoittumisen kannalta optimaalista palveluverkkoa. Se voisi toimia myös asukkaiden sähköisenä paikkatietoasiointikanavana.

Pilottihanke on toistaiseksi saatu päätökseen eikä jatkopäätöksiä ole tehty. KUUMApurkin pysyvä käyttöönotto edellyttää kunnilta aitoa sitoutumista sen ylläpitoon ja kehittämiseen. Tämän varmistamiseksi tietohuoltoryhmä valmistelee ehdotusta jatkotoimenpiteistä muun muassa toiminnan organisoinnin ja rahoituksen ratkaisemiseksi.


Lisätietoja:

• Järvenpään kaupunki: Ilkka Holmila, puh. 040 315 2455, etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi
• Keravan kaupunki: Kirsti Ruutiainen: 040 318 2356, etunimi.sukunimi@kerava.fi
• SITO: Sanna Viilo, puh. 040 581 2915, etunimi.sukunimi@sito.fi

 

Helsingin seudun yhteistyökokous jalkautui Nurmijärvelle

Kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Helsingin ulkopuolella sitten yhteistyöstä päättämisestä pidetyn kokouksen, mikä oli myös Nurmijärvellä.

- Laaja seutuyhteistyö on aikanaan käynnistynyt Nurmijärven edellisen KUUMA-puheenjohtajuuden aikana. On kunnia-asia, että kokous vieraili jälleen "synnyinpaikkakunnallaan”, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen linjaukset vuodelle 2050 hyväksyttiin

Yhteistyökokouksessa hyväksyttiin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat strategiset linjaukset vuoteen 2050. Tämä oli kokouksen varsinainen päätösasia. Muutoin kokouksessa kuultiin Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän tilannekatsaus asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen seurannasta. Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi selosti Helsingin seudun liikennejärjestelmän valmistelutilannetta ja maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan maakuntakaavan tilannetta. Lisäksi kuultiin Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajasen selostus seutuselvitysten etenemisestä.

Kokouksen toinen varapuheenjohtaja vaihtui

KUUMA- puheenjohtajuus siirtyi tämän vuoden alusta Järvenpään kaupungilta Nurmijärven kunnalle. Samalla yhteistyökokouksen varapuheenjohtajuus KUUMA-kuntien osalta siirtyy Nurmijärven kunnan valtuuston puheenjohtajalle Petri Kalmille.

Paikallisväriä kokoukseen toivat Kivi-juhlien esiintyjät, jotka esittivät Aleksis Kiven sanoihin tehtyjä lauluja pukeutuneena ensi kesän Selman juonien teatterikappaleen asuihin.

Helsingin seudun yhteistyökokous on neljäntoista Helsingin seudun kunnan johtavien luottamushenkilöiden yhteistoimintaelin. Yhteistyöhön osallistuvat pääkaupunkiseudun kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen), KUUMA-kunnat (Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen) ja kuntaryhmä neloset (Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo). Helsingin seudun yhteistyösopimus astui voimaan 1.10.2005.

Lisätietoa Helsingin seudun yhteistyöstä

 

Päivittäistavarakauppa sijoittuu jatkossakin KUUMA-kuntien keskustoihin

(23.3.2010)

Päivittäistavarakauppa keskittyy Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa ja Tuusulassa jatkossakin keskustoihin, kuntakeskuksiin ja suurimpiin taajamiin. Sen ostovoiman siirtymä on positiivinen, eli asiakkaita tulee myös alueen ulkopuolelta. Seuraavan 15 vuoden aikana KUUMA-seudun vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa yli 80 prosentilla. Nämä selviävät KUUMA-kuntien juuri valmistuneesta kaupan palveluverkkoselvityksestä.

Keskustoissa ja asemanseuduilla kaupan palvelut ovat mahdollisimman monelle saavutettavissa myös sekä kävellen, pyöräillen että joukkoliikenteellä. Keskitetty kauppa pystyy parhaiten tarjoamaan monipuolisesti palveluitaan kaikille kuluttajaryhmille ja ennen kaikkea turvaamaan kuntalaisille laadukkaat palvelut. Asuinalueiden lähikaupat ja kyläkaupat täydentävät myymäläverkkoa.

Mikäli kaavat ja tonttitarjonta antavat mahdollisuuden, tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät tulisi sijoittaa keskusten reuna-alueille hyvien liikenneyhteyksien varteen. Avainasioita ovat riittävän suuret tontit sekä hyvä saavutettavuus ja näkyvyys. Muu erikoiskauppa tulisi pyrkiä sijoittamaan keskuksiin.

Kuuma-alueen nykyinen kaupan palveluverkko muodostuu 90 päivittäistavaramyymälästä ja 532 erikoiskaupan myymälästä. Kaupan kannalta on tärkeää, että kaavoituksella mahdollistetaan riittävä ja joustava liiketilarakentaminen ja laajennusmahdollisuudet. Nykyisiä palvelukeskittymiä voidaan vahvistaa keskittämällä kaupalliset palvelut lähelle toisiaan ja sijoittamalla myös julkisia palveluja kaupallisten palvelujen läheisyyteen ja yhteyteen.

Ostovoiman kasvu lisää liiketilojen tarvetta

Ostovoima*) ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Kuuma-alueen vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2007 noin 1 070 miljoonaa euroa ja sen on arvioitu kasvavan vuosina 2007 – 2025 noin 880 miljoonaa euroa, eli yli 80 prosentilla. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioituna vähittäiskaupan laskennallinen liiketilan lisätarve on vastaavana aikana suuruusluokaltaan 395 000 k-m2. Ostovoiman kehitys on sidoksissa väestömäärän ja yksityisen kulutuksen kehitykseen. KUUMA-alueella asuu yhteensä noin 174 000 asukasta.

Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli KUUMA-kunnissa vuonna 2007 positiivinen. Sen lisäksi, että asukkaat käyttivät oman alueensa päivittäistavaramyymälöitä, asiakkaita tuli myös alueen ulkopuolelta. Kunnittain tarkasteltuna ostovoiman siirtymä oli positiivinen Järvenpäässä (25 %), Keravalla (18 %) ja Nurmijärvellä (3 %) sekä negatiivinen Pornaisissa (-57 %), Tuusulassa (-6 %) ja Mäntsälässä (-3 %).

Erikoiskaupassa ostovoiman siirtymä*) oli KUUMA- alueella negatiivinen, sillä noin 32 prosenttia ostovoimasta siirtyi alueen ulkopuolelle. Kunnittain tarkasteltuna erikoiskaupan ostovoiman siirtymä oli Keravalla lähellä nollaa. Muissa kunnissa ostovoimasta siirtyi kunnan ulkopuolelle Pornaisissa 84 %, Nurmijärvellä 65 %, Mäntsälässä 51 %, Tuusulassa 32 % ja Järvenpäässä 11 %.

Selvitystä ohjasi KUUMA-kuntien kaavoittajaryhmä

Selvityksessä laadittiin KUUMA-kuntia koskeva kokonaisarvio maankäytön ja väestönkehityksen edellyttämästä kaupallisten palvelujen määrästä, laadusta, sijainnista ja toimintaedellytyksistä. Lisäksi siinä tarkasteltiin KUUMA-kuntien keskustojen kaupallista roolia. Tehtävä oli yksi vuonna 2007 laaditun Kehitys ja ympäristökuva -raportin toimenpidesuosituksista. Nyt valmistuneen selvityksen laati FCG Planeko Oy, jossa siitä vastasivat Kimmo Koski ja Taina Ollikainen. Selvitystä on ohjannut KUUMA-kuntien kaavoittajaryhmä jäseninään kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila Järvenpäästä (pj v. 2009), kaavoituspäällikkö Lea Piistari-Niemelä Keravalta, kehitysjohtaja Merja Vikman-Kanerva Nurmijärveltä (pj. v. 2010), aluearkkitehti Ulla-Maija Upola Pornaisista, kaavoitusjohtaja Lauri Pouru Mäntsälästä ja kaavoituspäällikkö Kaija Hapuoja Tuusulasta.

KUUMA-kuntiin kuuluvat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Alueella asuu yhteensä noin 174 000 asukasta.

Lisätietoja:

Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila, Järvenpään kaupunki, puh. (09) 2719 2455
Kunnanjohtaja Kimmo Behm, Nurmijärven kunta, KUUMA-komission pj, puh. 040 317 2000

*) Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen, eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen, eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy muualle.

LIITTEET
Kuuma-alueen kuntien palveluverkkoselvitys >>> (pdf)
Huom! Tiedoston koko n. 9 Mt

Tiedote pdf-muodossa >>> (pdf)
Sisältää myös liitteet 1 (kartta alueesta) ja 2 (tavoitteellinen kaupan palveluverkko)

 

Nurmijärvi KUUMA-yhteistyön puheenjohtajaksi 2010

(22.01.2010)

KUUMA-yhteistyön puheenjohtajuus siirtyi vuoden 2010 alusta Järvenpään kaupungilta Nurmijärven kunnalle.

Alkaneena vuonna jatketaan KUUMA-yhteistyön laajentamista kuntaryhmä Nelosiin (Hyvinkää, Vihti, Sipoo, Kirkkonummi). Ensi vaiheessa laajentaminen koskee erityisesti yhteistä seudullista edunvalvontaa. Vuoden aikana selvitetään kuntaryhmä Nelosten osallistuminen myös muuhun toimintaan.

Muita vuoden painopisteitä ovat seudun kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen sekä palvelujen tehostaminen. Myös toimintatapojen kehittäminen omistajapolitiikassa ja Helsingin seudun yhteistyö ovat keskeisiä asioita tällä kaudella.

KUUMA-komission puheenjohtajana toimii kunnanjohtaja Kimmo Behm ja KUUMA-hallituksen puheenjohtajana kunnanvaltuuston puheenjohtaja Petri Kalmi.

KUUMA-seutuyhteistyötä rahoitetaan kuntarahoituksen lisäksi Uudenmaan liiton kautta ns. KOKO-ohjelmasta eli alueellisesta koheesio- ja kilpailukykyohjelmasta. Se korvaa mm. valtakunnallisen aluekeskusohjelman (AKO), mistä rahoitusta yhteistyölle saatiin aiemmin.

KUUMA-kuntiin kuuluvat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Kuntaryhmä Nelosiin kuuluvat Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti. Yhdessä niissä on lähes 300 000 asukasta.

Lisätietoja:
kunnanjohtaja Kimmo Behm, p. 040 317 2000
KUUMA-hallituksen puheenjohtaja Petri Kalmi, p. 045 632 2041
KUUMA-seudun yhteistyöjohtaja Johanna Viita, p. 040 753 0630

Yhteystiedot:
Vuoden 2010 KUUMA-työryhmien puheenjohtajat

Visiona hiilineutraali Keski-Uusimaa 2050

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus kutsui KUUMA-kuntien päättäjät, virkamiehet ja valtuutetut KUUMA-ilmastostrategia esittelyyn ja seminaariin 12.11. Keravan Keuda-taloon.

Tilaisuuden tärkeimpänä tavoitteena oli kertoa KUUMA-ilmastostrategian tavoitteista ja keinoista sekä nostaa esiin hyviä esimerkkejä energiatehokkaista, hiilivapaista tai muuten innovatiivisista ratkaisuista alueella.  KUUMA-ilmastostrategian esitteli ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta.

Esittelyä tukemaan oli kutsuttu alustajia valottamaan ilmastonmuutoksen uhkia ja mahdollisuuksia erilaista näkökulmista. Tilaisuuden avasi KUUMAn yhteistyöjohtaja Johanna Viita ja puheenjohtajana toimi Järvenpään kaupungin arkkitehti Ilkka Holmila.

Professori Atte Korhola Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta toi esiin monia mielenkiintoisia ja uusia näkökulmia ilmastonmuutokseen:
- Ilmastonmuutos on mielenkiintoinen ympäristöongelma. Se ei näy, ei haise eikä aiheuta allergioita. Jollei olisi tiedettä, emme tietäisi koko ongelmasta ja se lepää tai kuolee tieteen uskottavuuden kautta, aloitti Korhola.
- Rakentamiseen, viheralueisiin sekä pintoihin ja väreihin tulisi jatkossa kiinnittää huomiota, samoin nokipäästöihin ja kaupungistumiseen.

Korhola tiivisti esityksensä tärkeimmän annin:
- Globaali tilanne huomioonottaen pitää tehdä järkeviä ratkaisuja ympäristön kokonaisedun kannalta katsoen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen tähdäten.

Kauppakamarin ja PääHöyry ja HyXo-yhtiöiden edustajana tilaisuudessa alusti toimitusjohtaja Harry Viiala, joka kysyi mm. miksi vain yritysten pitäisi olla energiatehokkaita tai miksei syöttötariffeja saada Suomessa käyttöön? Viiala korosti esityksessään energiatehokkuuden merkitystä.

KUUMA-ilmastostrategian pohjaksi tuotettuja kasvihuonekaasupäästöskenaarioita esitteli Marko Nurminen Ekokumppanit Oy:stä. Ilmastonäkökulmasta passiivisessa trendiskenaariossa kasvihuonekaasupäästöjen kehitys jatkuu vuoteen 2030 nykyisenlaisena. Välinpitämättömässä, jopa pessimistisessä uhka-kuvaskenaariossa hahmotellaan negatiivinen kehitysura. Aktiivisessa tavoiteskenaariossa kuvataan päästöjen kehityksen kannalta toivottavaa lopputulosta. Neljäs, plustavoiteskenaario on jo haastavampi näkemys.

Marko Nurminen uskoi KUUMA-ilmastostrategian vision voivan toteutua. Tarvitaan vain teknologiaa, päästötöntä energiaa, energiatehokkuutta, asennetta sekä päätöksiä. Nyt heti.

KUUMA- ilmastostrategia ja toimintaohjelma -luonnoksen esitteli ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen, joka haastoi kuulijat ja kuntien päätöksentekijät ottamaan vastuuta siitä kuumeneeko KUUMA-alue vai ei?

KUUMA-ilmastostrategialla tavoitellaan hiilineutraalia KUUMA-aluetta vuonna 2050 ja pyritään leikkaamaan kasvihuonekaasupäästöjä viidenneksen/asukas vuoteen 2020 mennessä. Keinoja ovat mm. energiatehokkuussopimusten jalkauttaminen vuonna 2010, uusiutuvan energian osuuden lisäys 60 %:iin, rakennusten energian kulutuksen pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun. Lisäksi tulisi kiinnittää huomio liikenteeseen ja maankäyttöön ja näin pienentää hiilidioksidipäästöjä 17 %:lla. Kunnan keinoista tärkein on energiatehokkuuteen panostaminen, kuten rakennusten energiakatselmukset ja -investoinnit, josta kertyy myös taloudellista säästöä.

Ilmastonmuutos tarjoaa kunnille, yhteisöille ja yrityksille myös mahdollisuuden paremman teknologian soveltamiseen ja kehittämiseen, uusien tuotteiden ja markkinoiden luomiseen ja uudelle yrittämiselle. Tavoitteet voidaan saavuttaa vain laajalla yhteistyöllä, joten Reijonen haastoi kuntia, yrityksiä ja yhteisöjä verkostoitumaan.

Lisätietoja:

KUUMA-ilmastotyöryhmän puheenjohtaja Tapio Reijonen, 040 314 4727, etunimi.sukunimi@tuusula.fi

• Tutustu seminaarin esityksiin (pdf, 5,5 Mt) 
  

KUUMA-kunnat ja Neloset edunvalvontayhteistyöhön

5.11.2009

KUUMA-kuntien ja kuntaryhmä Nelosten luottamushenkilöjohto päätti keskiviikkoiltana 4.11.2009 aloittaa kuntayhteistyön edunvalvonnasta. Helsingin seudun yhteistyön ja metropolipolitiikan avulla vahvistetaan koko alueen kilpailukykyä, ja siihen halutaan osallistua yhteistuumin.

Vuoden 2010 aikana selvitetään Hyvinkään, Kirkkonummen, Sipoon ja Vihdin osallistuminen myös muuhun KUUMAn toimintaan. Tavoitteena on löytää yhteistyön ydin, joka on kaikille kunnille yhteinen. Lähtökohtana ovat maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät toimenpiteet kuten sujuvan liikkumisen varmistaminen, keskustojen vahvistaminen, pientaloasumisen kehittäminen, ilmastonmuutoksen hillintä sekä kuntien rajoilla sijaitsevien alueiden kehittäminen.

Kymppi-yhteistyön etenemistä käsitellään vielä kussakin kunnassa erikseen ja siitä laaditaan aiesopimus, joka on voimassa vuoden 2010.

KUUMA-kuntiin kuuluvat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Kuntaryhmä Nelosiin kuuluvat Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti. Yhteensä niissä on lähes 300 000 asukasta.

Lisätiedot:

• KUUMA-hallituksen varapuheenjohtaja, Nurmijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Petri Kalmi, puh. 045-63 22 041 
• Nelosten puheenjohtajakunnan, Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Christel Liljeström, puh. 050-308 2460
  

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus muuttaa

Järvenpään ja Keravan kaupunkien sekä Mäntsälän ja Tuusulan kuntien ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä vastaava Keski-Uudenmaan ympäristökeskus muuttaa lokakuun 2009 alussa sopijakuntien erillisistä toimipaikoista yhteisiin toimitiloihin Tuusulaan.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on Järvenpään ja Keravan kaupunkien sekä Mäntsälän ja Tuusulan kuntien ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun KUUMA-yhteistyöhanke, jossa Tuusula toimii isäntäkuntana. Ympäristökeskuksen palvelut on tähän asti tuotettu sopijakuntien erillisistä toimipaikoista käsin. Lokakuussa 2009 ympäristökeskuksen henkilökunta ja toiminnot siirtyvät eläinlääkintähuoltoa lukuun ottamatta yhteisiin toimitiloihin Tuusulaan osoitteeseen Amerintie 64.

Kekkilän entisestä pääkonttorista seudulliseksi palvelukeskukseksi

Tuusulan kunta on vuokrannut Amerintie 64:ssä sijaitsevan Kekkilä Oy:n entisen pääkonttorin isännöimiensä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Seudullisen talouspalvelukeskuksen toimitiloiksi. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus muuttaa näihin Tuusulan kunnan ehostamiin tiloihin porrastetusti 2.-12.10.2009. Ensimmäisinä yhteisiin toimitiloihin muuttavat ympäristökeskuksen Järvenpään toimipaikan (Järvenpään kaupungin tekninen virasto, Seutulantie 12) työntekijät perjantaina 2.10.2009. Keravan (Aleksis Kiven tie 4) ja Mäntsälän (Mäntsälän kunnantalo, Heikinkuja 4) toimipaikkojen työntekijät muuttavat maanantaina 5.10.2009. Viimeisenä uusiin toimitiloihin muuttavat Tuusulan nykyisen toimipaikan (Autoasemankatu 1) työntekijät maanantaina 12.10.2009.

Porrastamalla muuton Keski-Uudenmaan ympäristökeskus pyrkii turvaamaan asiakkailleen mahdollisimman häiriöttömät palvelut. Muuton ja siihen liittyvien järjestelyiden vuoksi henkilöstömme tavoitettavuus sekä ATK-järjestelmiemme toimivuus on kuitenkin rajoitettua lokakuun aikana. Pahoittelemme muutosta mahdollisesti aiheutuvia häiriöitä.

Yhteystiedot lähes ennallaan

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen muutto muuttaa vain käyntiosoitteemme tietoja. Uusi käyntiosoitteemme muuton päätyttyä on Amerintie 64, Tuusula. Postisoitteemme säilyy entisenä: Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, PL 60, 04301 Tuusula. Myös työntekijöiden puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet (etunimi.sukunimi@tuusula.fi) säilyvät samoina kuin toiminnan käynnistyessä. Suorien puhelinnumeroiden lisäksi työntekijöille voi soittaa Tuusulan kunnan keskuksen kautta numeroon 09 87181. Järvenpään, Keravan ja Mäntsälän toimipaikoissa työskennelleiden työntekijöiden rinnakkaiset sähköpostiosoitteet poistuvat käytöstä muuton myötä.

Eläinlääkäreiden vastaanotot ja Mäntsälän päivystyspiste säilyvät ennallaan

Ympäristökeskuksen eläinlääkärin vastaanotot ja eläinlääkintähuollon palvelut säilyvät entisellään. Lisäksi ympäristökeskus päivystää Mäntsälän kunnantalolla II kerroksessa maankäyttöpalveluiden tiloissa arkikeskiviikkoisin klo 9-11. Päivystyksessä mahdollisesti tapahtuvista muutoksista tiedotetaan erikseen.

Lisätietoja:
ympäristökeskuksen johtaja Risto Mansikkamäki, p. 040 314 2253
ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen, p. 040 314 4727
terveysvalvonnan päällikkö Miia Suurkuukka, p. 040 314 4711

KUUMA-ilmastotyöryhmä lisää kuntien tietoisuutta kasvihuonekasvupäästöistä

KUUMA-ilmastotyöryhmä viimeistelee parhaillaan KUUMA-kuntien yhteistä ilmastostrategiaa. Strategian tavoitteena on olennaisesti vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Keski-Uudellamaalla. Keinovalikoima on monipuolinen yritysyhteistyöstä energiatehokkaampien yhteisöjen kaavoittamiseen ja tietoisuutta lisäävien seminaarien järjestämisestä kuntakohtaisiin energiansäästöhankkeisiin.

• CO2-raportissa voi kunta- ja viikkokohtaisesti seurata kasvihuonekaasupäästöjen tilannetta, ks. http://www.co2-raportti.fi
• Lue lisää ilmastotyöryhmän työstä .

KUUMA-yhteistoimintaseminaari Järvenpäässä: Yhteistoiminta voimavarana tiukkenevassa tulevaisuudessa

31.8.2009

KUUMA-kuntien johto, henkilöstöjärjestöjen edustajat ja työsuojeluväki kokoontuivat yhteiseen yhteistoimintaseminaariin 27.8.2009 Järvenpäässä. Seminaarin aiheena oli "Yhteistoiminta voimavarana jouduttaessa mukauttamaan toimintaa tiukkenevaan kuntatalouteen". Seminaarin vierailevina luennoitsijoina olivat Markku Jalonen Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta ja työympäristötoimija Urpo Hyttinen JHL:stä.

Seminaarissa nousi esille työnantajan ja henkilöstön edustajien yhteinen näkemys, että hyvin toimivalla yhteistoiminnalla pystytään vastaamaan kiristyvän talouden haasteisiin. Kaikilla KUUMA-kunnilla (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) on haasteena selviytyä kiristyvästä taloustilanteesta. Talouden sopeuttamiskeinoja kunnissa ovat mm. palveluprosessien kehittäminen, töiden uudelleenjärjestelyt, henkilöstömäärän tarkastelu, lomarahojen vaihtaminen vapaaseen, täyttölupamenettely, sijaisten käytön vähentäminen, palkattomien vapaiden suosiminen ja sairauspoissaolojen minimoiminen.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tavoitteena on saada aikaan useampivuotinen maltillinen työmarkkinaratkaisu. Nykyiset kunta-alan sopimukset ovat voimassa 31.1.2010 saakka. Kunnallinen työmarkkinalaitos tavoittelee myös sopimusten yhdenmukaistamista ja tuloksellisuutta edistäviä sopimusmuutoksia. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat yhdessä laatineet tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskevan suosituksen siitä, miten kunnissa paikallisesti voidaan toimia tuloksellisuuden ja tuottavuuden parantamiseksi.

Henkilöstöjärjestöt painottivat, että hyvä yhteistoiminta lisää henkilöstön työhyvinvointia ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhön ja työyhteisön asioihin. Nyt on huolehdittava henkilöstön hyvinvoinnista ja aidon yhteistoiminnan toteutumisesta. Kiristyvässäkin taloustilanteessa on varmistettava, että henkilöstön motivaatio työhön säilyy.

KUUMA-yhteistyö laajenee Uudenmaan kymppikuntien (mukana KUUMA-kuntien lisäksi Kirkkonummi, Vihti, Sipoo ja Hyvinkää) väliseksi yhteistyöksi painottuen jatkossa omistajapolitiikkaan, liikenteeseen ja maankäyttöön. Palveluyhteistyötä ei laajenneta tämänhetkisestä tilanteesta, vaan varmistetaan että nykyiset yhteistyönä hoidettavat palvelut toimivat hyvin.

Järvenpäässä pidetty yhteistoimintaseminaari oli ensimmäinen laatuaan, jonka toivotaan jatkuvan vuosittaisena KUUMA-kuntien yhteistyömuotona.

Uudenmaan kymppikunnat yhteistyöhön

Tiedote 26.8.2009

KUUMA-kuntien ja kuntaryhmä Nelosten luottamushenkilöjohto kokoontui ensimmäisen yhteiseen tapaamiseen tiistai-iltana 25.8.2009. Kokouksessa päätettiin antaa kuntien johtajille toimeksianto valmistella kymmenen kunnan yhteistyötä ja edunvalvontaa.

Yhteistuumin halutaan menestyä metropolialueella pääkaupunkiseudun rinnalla. Yhteisiä ajankohtaisia asioita koko Helsingin seudulle ovat muun muassa metropolipolitiikan toteuttaminen, Uudenmaan maakuntakaavan ja -ohjelman valmistelu, seutuhallintoselvitys sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmän suunnittelu. Kymppikuntien vahvuudet liittyvät muun muassa laadukkaaseen asumiseen, ympäristöön sekä yhteyksiin. Ne lisäävät koko metropolialueen kilpailukykyä.

"Yhteistyö kuntaryhmä Nelosten kanssa lisää painoarvoamme edunvalvonnassa niin alueellisesti kuin valtiovallankin suuntaan", toteaa KUUMA-hallituksen varapuheenjohtaja Petri Kalmi Nurmijärveltä.

Nelosten puheenjohtajakunnan eli Sipoon valtuuston puheenjohtajan Christel Liljeströmin mukaan Neloset näkevät kymppiyhteistyön voimavarana. "Kehyskunnilla on samanlaiset lähtökohdat ja intressit alueen kehittämisessä. Kumppanuus tuo lisäarvoa jokaiselle", Liljeström toteaa.
 
KUUMA-kuntiin kuuluvat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Kuntaryhmä Nelosiin kuuluvat Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti. Yhteensä niissä on lähes 300 000 asukasta.

Lisätiedot:

• KUUMA-hallituksen varapuheenjohtaja, Nurmijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Petri Kalmi, puh. 045-63 22 041
• Nelosten puheenjohtajakunnan, Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Christel Liljeström, puh. 050-308 2460
  

Yritysten energiatehokkuusfoorumi 25.8.2009

Tiistaina 25.8. järjestettiin Järvenpää-talolla KUUMA-kuntien ilmastostrategiaan liittyvä yritysyhteistyöfoorumi. Siinä kerrottiin, millä keinoilla yritykset konkreettisesti edistävät toimintansa energiatehokkuutta, millaista etua energiatehokkuuden edistämisestä yhä lisääntyvässä määrin on liiketoiminnalle sekä mikä merkitys yhteistyöllä ja verkostoitumisella on tulosten saavuttamisen kannalta.  

• Ks. yritysfoorumin esitykset

Rakentamis- ja liikenneratkaisut avainasemassa yhdyskuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä

Tiedote 9.6.2009

KUUMA-kuntien kaavoittajien ja luottamushenkilöiden sekä yritysten asiantuntijoiden 53-henkinen joukko kokoontui 9.6.2009 Järvenpään Juhani Aho -saliin seminaariin kuulemaan energiatehokkaan maankäytön ja liikennesuunnittelun uusia tuulia. Seminaarissa esiintyneiden asiantuntijoiden mukaan pitkän tähtäimen rakentamis- ja liikenneratkaisut ovat avainasemassa yhdyskuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.

Esimerkiksi uusien asuntojen suunnittelussa voidaan rakennuksen käyttöikää pidentää käyttämällä sään kestäviä rakenteita ja materiaaleja. Ekotehokkuutta voidaan parantaa vaikkapa huonekohtaisella lämmönsäädöllä ja energiapihillä led-valaistuksella. Kestävää asumistapaa taas voidaan edistää muun muassa suunnittelemalla asuntojen läheisyyteen jätteiden lajittelutiloja, viljelymahdollisuuksia, korjauspajoja ja lähiliikuntapaikkoja.

Yhteisellä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmalla (HLJ 2011) pyritään hallitusti ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen lisäämään joukkoliikenteen käyttöä. Liikennesuunnittelussa tarvitaan entistä enemmän tavoitteellisuutta ja myös nopeita oikeansuuntaisia ratkaisuja. Tavoitteena on luoda yhteisten maankäyttölinjausten avulla kestävä perusta henkilöautoliikenteen vähentämiselle. Helsingin seudun joukkoliikenteen runko muodostuu raideliikenteestä, mutta myös liityntäliikenteeseen on panostettava, jotta palvelutaso on kyllin houkutteleva.

Energiatehokkuus ja taloudellisuus kulkevat usein käsi kädessä, joten asiaa pitää pohtia kunnissa tarkoin. Yrityksille energiatehokkaat ratkaisut poikivat myös liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi ST1 Biofuels Oy on laajentamassa bioetanolin tuotantoaan erilaisten yhdyskuntajätteiden virroista. Tällaisesta liiketoiminnasta hyötyy niin yritys, ilmasto kuin parempaan jätevirtojen hallintaan ja asukkaiden työllisyyteen tähtäävä kuntakin.

- Pyrimme KUUMA-ilmastoryhmässä kiinnittämään huomiota kahdentasoisiin tekijöihin: toisaalta pitkällä aikavälillä toteutettaviin, isoja investointeja vaativiin yhdyskuntarakenteellisiin tekijöihin sekä toisaalta olemassa olevien rakennusten ja rakenteiden energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviin korjaustoimiin, jotka saattavat maksaa itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa, kertoo ilmastoryhmän puheenjohtaja Tapio Reijonen.

Keski-Uudenmaan KUUMA-kuntien (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) sekä CO2.fi Oy järjestämä seminaari oli kolmas neljästä KUUMA-ilmastostrategiaan sisältyvästä seminaarista, joissa käsitellään konkreettisia energiatehokkuutta edistäviä ja kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä toimintamalleja. Seuraava seminaari järjestetään syksyllä 2009.

Tutustu seminaarin esityksiin tästä.

Lisätietoja:
KUUMA-ilmastoryhmän puheenjohtaja Tapio Reijonen, p. 040 314 4727

KUUMAA Kulttuuria -lehti 2009 ilmestynyt

(07.05.2009)
KUUMA-seudun kesä on täynnä taide- ja kulttuurielämyksiä

Kuumaa Kulttuuria -lehti esittelee alueen kulttuurin tekijöitä ja heidän tuotantoaan. Kesän ohjelmatarjonta on monipuolista ja korkeatasoista.

Lehdessä kerrotaan Järvenpään Puistobluesista, Kerava Jazzista ja Tuusulanjärven Kamarimusiikin Auttakaa-konserttisarjasta. Perinteisten suurten festivaalien lisäksi alueella järjestetään monia muitakin tapahtumia, joissa kannattaa käydä. Iskelmä Finlandia -ehdokas Kaija Koo ja kamarimusiikin taiteellinen johtaja Pekka Kuusisto kertovat kuulumisiaaan lehden sivuilla.

Kesäteatterin ystäville on tarjolla runsaasti koettavaa ja nähtävää: esimerkiksi Ohkolan ja Järvenpään teatterit esittävät yhteistuotantona Väinö Linnan klassikon "Täällä Pohjantähden alla" Ohkolassa. "Pertsa ja Kilu" seikkailevat Taaborinvuorella ja Keski-Uudenmaan teatteri esittää komedian "Mies, joka ei osannut sanoa ei".

Petri Hytösen kuratoima näyttely "Välillä väriä - värillä väliä" tuo Taaborille seitsemän mies- ja seitsemän naistaitelijan työt. Taidenäyttelyitä on eri puolilla KUUMA-kuntia.

Kuumaa Kulttuuria -lehden painosmäärä on 75 000 kappaletta ja se jaetaan myös alueen kirjastoihin ja matkailuneuvontapisteisiin. Lehti on luettavissa osoitteessa www.kuuma.fi ja www.keuke.fi.

Lehden julkaisijana ovat Keski-Uudenmaan kunnat: Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula.

Suora linkki lehteen tästä:
KUUMAA kulttuuria 1/2009

Ammattikeittiöt ekotehokkaaksi Keski-Uudellamaalla

KUUMA-kuntien ilmastotyöryhmä ja sen ilmastostrategian yhteistyökumppani Metos Oy järjestivät 22.4.2009 ammattikeittiöistä ja ympäristöasioista vastaaville henkilöille seminaarin ekotehokkuudesta ja energiataloudesta. Metos Centeriin Keravalle kokoontui kolmisenkymmentä kuulijaa KUUMA-kunnista saamaan virikkeitä energiansäästömahdollisuuksiin omissa organisaatioissaan. Seminaari jatkoi KUUMA-ilmastoryhmän toimintatapaa, jossa ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseen etsitään yhteistyössä yritysten kanssa.

Ammattikeittiöissä energiankulutusta lähestytään usein pääprosessien mukaan. Kun tiedetään ruoanvalmistuksen, kylmäsäilytyksen ja astianpesun vaatima energiamäärä, saadaan jo riittävät lähtötiedot kehitystyölle. Valitettava tosiasia on, että vaikka ammattikeittiöt ovat merkittäviä sähkönkuluttajia, niin vain harva niistä on varustettu omilla kulutusmittareilla.

Pelkkä laitetekniikka ei takaa keittiön energiatehokkuutta, sillä ammattitaitoisella henkilökunnalla on ratkaiseva rooli siinä, miten tehokkaasti energiaa osataan käyttää. Keittiön energiankulutus on monen tekijän summa ja siinä on otettava huomioon myös valaistus, lämmitys ja ilmanvaihtoratkaisut. Suuri vaikutus ruokatuotannon energian kulutukseen ja hiilijalanjälkeen on myös ruoan tuotantotavoilla. Huomiota kannattaa kiinnittää muun muassa pakkaamiseen, jätteiden käsittelyyn, kuljettamiseen ja tuotantoketjun tehokkuuteen.

- Kustannussäästöt kulkevat usein käsi kädessä ympäristöasioiden kanssa. Ympäristön kannalta parhaisiin tuloksiin päästään, kun hankitaan tehokkaat, tarkoituksenmukaiset ja kestävät laitteet, Metoksen kehityspäällikkö Janne Tirkkonen painotti.

- Nyt on otollinen aika kaikenlaisille energiansäästöhankkeille, sillä niillä voidaan säästää rahaa ja niihin voi saada ulkopuolista tukeakin. Kerava on jo valmistelemassa liittymistä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa solmittavaan kuntien energiatehokkuussopimukseen, jolla pyritään 9 prosentin energiansäästöön jaksolla 2008–2016. Toivottavasti näihin uudistuksiin herättäisiin laajemminkin, Keravan kaupungin kehitysjohtaja Harri Nikander pohti.

Tilaisuudessa kuultiin lisäksi esitykset siitä, miten laadun ja ekotehokkuuden kehittäminen nähdään sisäilmaratkaisuja toimittavassa Halton Oy:ssä sekä elintarviketeollisuusyritys Snellmanin Kokkikartano Oy:ssä.

KUUMA-ilmastoryhmän seminaarit jatkuvat 9.6. Järvenpäässä, jolloin käsitellään maankäytön ja liikenteen energiatehokkuutta.

Lisätietoa:
KUUMA-ilmastoryhmän puheenjohtaja Tapio Reijonen, p. (09) 2949 2247
Metos Oy:n markkinointipäällikkö Juho Mäyry, p. 0204 39 4254

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus aloittaa toimintansa

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta alkaa 1.4.2009, jolloin Järvenpään, Mäntsälän ja Tuusulan ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävät sekä maa-aineslain lupa- ja valvontaviranomaisen ja leirintäalueviranomaisen tehtävät siirtyvät Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalle ja sen alaiselle ympäristökeskukselle. Keravan kaupungin vastaavat viranomaistehtävät siirtyvät kuntayhteistyönä toteutettaviksi tämänhetkisen tiedon mukaan 1.6.2009 alkaen.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on neljän KUUMA-kunnan (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Tuusula) ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon yhteistyöhanke, jossa Tuusula toimii isäntäkuntana. Sopijakuntien ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon henkilöstö siirtyvät Tuusulan kunnan ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen palvelukseen.

Kuntalaisten ja yritysasiakkaiden asiointi säilyy pääosin ennallaan

Vuoden 2009 aikana kuntayhteistyöhön kuuluvien kuntien ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomaispalvelut tuotetaan hajautetusti sopijakuntien nykyisistä toimipaikoista käsin. Mäntsälän kunnan ympäristönsuojelun viranomaispalveluista vastaava henkilöstö siirtyy kuitenkin jo toiminnan käynnistyessä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Tuusulan toimipaikkaan. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen asiakaspalvelu ja asiointiyhteydet säilyvät vuoden 2009 siten pääosin muuttumattomina. Yritys- ja yksityisasiakkaiden toivotaan ottavan yhteyttä ja asioivan vuoden 2009 aikana ensisijaisesti sijainti- tai asuinkuntansa toimipaikassa. Toimipaikkojen yhteystiedot on koottu ohessa olevaan liitteeseen.

Viranomaisposti keskitetään Tuusulan toimipaikkaan

Viranomaisten, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kirjeet ja asiakirjat Järvenpään, Mäntsälän ja Tuusulan ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomaisille tulee 1.4.2009 alkaen osoittaa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalle ympäristökeskuksen Tuusulan toimipaikkaan osoitteella:

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Tuusulan toimipaikka
PL 60, 04301 Tuusula.

Keravan kaupungin ympäristölautakunta jatkaa kunnallisena ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomaisena tämän hetkisen tiedon mukaan toukokuun 2009 loppuun saakka. Viranomaistehtävien siirtymisestä Keravalta Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalle tiedotetaan myöhemmin vielä erikseen.
 
Toimipaikat yhdistyvät vuoden 2010 alussa 

Vuoden 2010 alussa Keski-Uudenmaan henkilöstö ja palvelut siirtyvät eläinlääkintähuoltoa lukuun ottamatta Tuusulan varuskunta-alueelle Hyrylään kunnostettaviin yhteisiin toimitiloihin. Toimitilojen muutoksesta ja sen vaikutuksista Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintaan tiedotetaan erikseen lähempänä muutosajankohtaa.

Ks. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot (pdf) 
 

KUUMA Vuosikertomus 2008 ilmestynyt

(31.03.2009)
Vuosikertomuksessa kerrotaan KUUMAn toiminnasta vuonna 2008.
Toiminnan painopisteinä ovat olleet palvelujen uudistaminen, Helsingin seudun yhteistyö, maankäytön, asumisen ja liikenteen asiat sekä omistajapolitiikka ja edunvalvonta.

KUUMA Vuosikertomus 2008

Keudan yhtymähallitus nimetty kaudelle 2009-2012

25.3.2009

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän tuore valtuusto valitsi kokouksessaan 24.3. kuntayhtymän hallituksen. Hallituksen puheenjohtajaksi nousi Hans Kanerva Mäntsälästä. Varapuheenjohtaja on Pertti Enovaara Keravalta.

Samassa kokouksessa valittiin myös yhtymävaltuuston puheenjohtajisto. Puheenjohtajaksi valittiin Aarno Järvinen Tuusulasta. I varapuheenjohtaja on Jari Flinck Nurmijärveltä ja II varapuheenjohtaja Kari Kinnunen Tuusulasta.

Yhtymävaltuusto käyttää Keudassa ylintä päätösvaltaa. Se koostuu kunnanvaltuustojen valitsemista edustajista. Yhtymähallituksen tehtävä on johtaa, ohjata ja kehittää koulutuskuntayhtymän toimintaa.
 

Keudan hallitus 2009-2012

• Pertti Enovaara (sdp), Kerava (vpj.) (varajäsen Eva Kuntsi (sdp), Sipoo)
• Petri Graeffe (kok), Järvenpää (varajäsen Leena Peltosaari (kok), Järvenpää)
• Ari Heikkinen (vihr), Kerava (varajäsen Pekka Kauhanen (vihr), Kerava)
• Antton Hägglund (kesk), Mäntsälä (varajäsen Tuula Tanner (kesk), Pornainen)
• Hans Kanerva (kok), Mäntsälä (pj.) (varajäsen Marjaana Manninen (kok), Mäntsälä)
• Anna Metsoila (sit), Sipoo (varajäsen Eero Seppänen (sit), Sipoo)
• Maisa Pyykkönen (kesk), Järvenpää (varajäsen Raija Tikkanen (kesk), Sipoo)
• Julia Salmenoja (sdp), Järvenpää (varajäsen Paavo Leino (sdp), Mäntsälä)
• Anne Vuorinen (kok), Kerava  (varajäsen Osmo Suni (kok), Kerava)

Lisätietoja:

• Kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä, matkapuh. 0500 492 401
• Talousjohtaja Hannu Laurila, matkapuh. 0500 461 330

Työkalut kumppanuuteen KUUMA-seudulla: kutsu työpajoihin

(20.03.2009)
Kuka vaikuttaa - Kumppanuudesta hyvinvointia Keski-Uudellamaalla 2008-2009 -hankkeessa kehitellään uudenlaisia yhteistyön tapoja KUUMA-seudun kuntien ja alueen sosiaali- ja terveysjärjestöjen välille.
Tavoitteena on luoda konkreettisia yhteistyömalleja kumppanuustyölle.
Samalla linjataan yhdistysten keskinäistä yhteistyötä sekä yhdistysten ja kuntien välistä yhteistyötä.
KUUMA-seudun kuntien ja yhdistysten toimijat sekä muut asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita työpajoihin, joissa valmistellaan kumppanuustyökalujen sisältöä.

1. Työpaja: Järvenpää-Kerava-Tuusula -alue
Aika: tiistai 24.3.2009 klo 16.00 - 19.00
Paikka: Tuusulan pääkirjasto, kokoushuone Einari,
             Autoasemankatu 2, 04300  TUUSULA

2. Työpaja: Nurmijärven alue
Aika: torstai 2.4.2009 klo 15.00 - 18.00
Paikka: Heikkarin palvelutalo, Heikkarin Helmi,
            Heikkarinkuja 4 B, 01900  NURMIJÄRVI


3. Työpaja: Mäntsälä-Pornainen -alue
Aika: torstai 23.4.2009 klo 15.00-18.00
Paikka: Mäntsälän kunnantalo, kokoushuone 1-2
            Heikinkuja 4, 04600  MÄNTSÄLÄ

4. Seudullinen yhteistyöfoorumi
Aika: maanantai 11.5.2009 klo 16.00-19.00
Paikka: Kivipuiston monipalvelukeskus, ruokasali
            Sorronrinne 9, 04400  JÄRVENPÄÄ 

Katso työpajojen ohjelma kokonaisuudessaan tästä
 

Johanna Viita aloittanut KUUMA-seudun yhteistyöjohtajana

KTM Johanna Viita (42) aloitti maaliskuun alussa työnsä KUUMA-seudun uutena yhteistyöjohtajana. Viita siirtyi KUUMAn palvelukseen Etelä-Suomen maakuntien liittouman pääsihteerin tehtävästä, jossa hän vastasi seitsemän eteläisen maakunnan liiton yhteistyöstä ja edunvalvonnasta. Myös uudessa tehtävässä Viita kehittää yhteistyötä ja edunvalvontaa, mutta nyt kuuden KUUMA-kunnan kesken.

Lisätietoja:
Yhteistyöjohtaja Johanna Viita, matkapuh. 040 7530 630, etunimi.sukunimi@kuuma.fi

Kunnat voisivat tehostaa yhteistyötään lasten ja nuorten hyväksi

Tiedote 2.3.2009

Kuuma ++ -kuntien lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytila voisi alalla työskentelevien mukaan olla huomattavasti parempi. Eri toimialoilla on vaikutusmahdollisuuksia olemassa. Ongelmana on kuitenkin se, että nuorta koskeva tieto ei siirry nuorten parissa työskenteleviltä toimijoilta toiselle. Ongelman ratkaisu vaatii resurssien oikeaa kohdentamista ja yhteistyön tiivistämistä.

Keski-Uudenmaan kunnissa, joita ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Hyvinkää ja Vihti, on kova halu kehittää nuorisotyötä. Yhteistyön edistämisen työkaluksi nuorisotoimista on tehty jo kaksi tutkimusta. Vuonna 2008 toteutettiin kolmas, lapsi- ja nuorisopolitiikan nykytilan selvitys. Tutkimukset on toteuttanut Innolink Research Oy.

– Tutkimus paljasti, että asioita on pielessä, mutta mahdollisuus vaikuttaa on silti olemassa, kertoo Keravan nuorisotoimenjohtaja Jari Päkkilä.

• Lue koko tiedote diagrammeineen tästä (pdf)

 

Adulta Oy:lle uusi hallitus

Adulta Oy:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 26.2.2009. Yhtiökokous päätti vapauttaa Adulta Oy:n nykyisen hallituksen tehtävästään. Samalla valittiin yksimielisesti uudet hallituksen jäsenet ja heidän varajäsenensä.

Adulta Oy:n uusi hallitus

• Pekka Heikkilä, Järvenpää (varajäsen Anne-Maria Mäkinen, Järvenpää)
• Mauri Marjamäki, Järvenpää (varajäsen Kaija Tuuri, Järvenpää)
• Harri Nikander, Kerava (varajäsen Henri Lehto, Kerava)
• Kirsi Wickström, Kerava (varajäsen Ari Vesikkala, Kerava)
• Matti J. Arola, Tuusula (varajäsen Eila Kojima, Tuusula)
• Sanna Kaisa Spoof, Tuusula (varajäsen Kalle Maurola, Tuusula)
• Kari T. Korhonen, Mäntsälä (varajäsen Anne Tupamäki, Mäntsälä)
• Mauri Montonen, henkilöstön edustaja (varajäsen Tuula Merikallio, henkilöstön edustaja)

Puheenjohtajaksi valittiin Mauri Marjamäki ja varapuheenjohtajaksi Harri Nikander.

Yhtiökokouksessa päätettiin myös, että hallitus raportoi osakkeenomistajille Adulta Oy:n tilanteesta kuukausittain järjestettävissä ylimääräisissä yhtiökokouksissa.

Lisätietoja:

Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen, matkapuh. 040 315 2230
Keravan kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin, matkapuh. 040 318 2310
Tuusulan kunnan yhteistoimintajohtaja Matti J. Arola, matkapuh. 040 314 3018
Mäntsälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anna Helin, matkapuh. 040 754 6496

Energiatehokkaampaa rakentamista KUUMA-kuntiin

Tiedote 14.1.2009

Liki 150 kuulijaa kuntien rakennusviranomaisista valtuutettuihin ja hartiapankkirakentajiin kokoontui tiistaina 13.1. KUUMA-kuntien ilmastotyöryhmän ja CO2.fi Oy:n järjestämään seminaariin Järvenpäähän. Seminaarissa kerrottiin rakennusten energiatodistuksista ja tiukentuvista rakentamismääräyksistä. Energiatehokas rakentaminen on yksi merkittävä keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

- Olemme nyt päivittäneet Keski-Uudenmaan hiilidioksiditaseen, joka kiistatta osoittaa kasvihuonekaasupäästöjemme kasvun – vuodesta 1990 vuoteen 2006 noin 11 % – ja siten suuren tarpeen päästöjen vähentämiseen. Päästöistämme 38 % muodostuu rakennusten lämmittämisestä ja toinen suuri kuormittaja on liikenne. KUUMA-kunnissa ja koko Suomessa tarvitaan pikaisia toimia, jotta pääsisimme EU:n vuoteen 2020 mennessä tavoittelemaan 20 prosentin päästövähennykseen. Toisaalta KUUMA-kuntien oma tavoite on vielä työn alla ja se voi olla kunnianhimoisempikin, toteaa ilmastotyöryhmän vetäjä Tapio Reijonen.

Tiistaisessa seminaarissa kuultiin useiden eri asiantuntijoiden esityksiä muun muassa energiatodistusten tekemisestä sekä energiatehokkaan rakentamisen toteutustavoista ja mahdollisuuksista. Kunnilla on suuri mahdollisuus vaikuttaa rakennusten energiakulutukseen ja päästöihin uudis- ja korjausrakentamiseen liittyvällä rakennusvalvonnalla sekä aktiivisella laatuohjauksella. Huomiota kiinnitetään muun muassa rakennuslupia myönnettäessä entistä enemmän rakennusten eristämiseen, lämpö- ja kosteustekniseen toimivuuteen ja energiatehokkaan kiinteistötekniikan valintaan.

Toisaalta kunnat ovat avainasemassa kaavoittajina: tiiviillä joukkoliikennettä tukevalla asumisella voidaan myös olennaisesti vähentää energian käyttöä. Kaavoitukseen ja liikenteeseen paneudutaan seuraavassa kevättalvella järjestettävässä KUUMA-ilmastoseminaarissa.


Lisätietoa:

Ilmastotyöryhmän vetäjä, Keravan ympäristöpäällikkö Tapio Reijonen, GSM 040 318 2247
www.co2.fi
www.motiva.fi/energiatodistus

Tutustu myös seminaarimateriaaleihin  (pdf).

 

KUUMA-kunnat Matka 2009 -messuilla 15.-18.1.2009

(13.01.2009)
KUUMA-kuntien osastolla 1e29 MATKA 2009 -messuilla seudun yrittäjät ja matkailuorganisaatiot esittelevät tuotteitaan ja palveluitaan. Osastolla on lisäksi joka päivä esityksiä ja näytöksiä.

Aukioloajat (Helsingin Messukeskus, Messuaukio 1)
to 15.1. klo 9-19 vain matkailualan ammattilaisille
pe 16.1. klo 9-12 vain matkailualan ammattilaisille
pe 16.1. klo 12-19
la 17.1.  klo 10-18
su 18.1. klo 10-18

Keski-Uudenmaan KUUMA-kuntien matkailuportaali www.loytoretkelle.com on esillä viereisellä Tuusulanjärven Matkailu ry:n osastolla 2e31.

Tervetuloa MATKA 2009 -messuille!

Lisätiedot:
Leila Korhonen, markkinointi- ja viestintäpäällikkö
Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum
gsm: 010-820 4506, s-posti: etunimi.sukunimi@keuke.fi

KUUMA-uutiskirje 3/2008 ilmestynyt

(22.12.2008)
Uutiskirjeen kolmannessa numerossa Mäntsälän ja Pornaisten kunnanjohtajat Esko Kairesalo ja Hannu Haukkasalo luotaavat kulunutta KUUMA-puheenjohtajuusvuotta. Toisen artikkelin teemana on henkilöstöpalvelukeskus Resinan toiminta. KUUMA-seudun
va. yhteistyöjohtaja Jukka Anttila esittäytyy kolmannessa jutussa ja kertoo ajatuksiaan KUUMA-toiminnasta.

Lue lisää: KUUMA-uutiskirje 3/2008

Uusi yhteistyöjohtaja valittu Keski-Uudenmaan seutuyhteistyölle

Tiedote 17.12.2008

KUUMA-hallitus kokoontui Mäntsälään 16.12. vuoden viimeiseen kokoukseensa. Kokouksessa käsiteltiin KUUMA-kuntien omistajapoliittisia linjauksia. Tavoitteena on tarkentaa niitä toimintatapoja, joilla KUUMA-kuntien yhteisomistusten yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa voidaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä kasvattaa. KUUMA-komissio jatkaa asian valmistelua. Kokouksessa käsiteltiin myös KUUMA-kuntien osallistumista KOKO-ohjelmaan (Koheesio- ja kilpailukykyohjelma) vuonna 2010.

Tulevan KUUMA-toiminnan kannalta merkityksellisin päätös oli uuden yhteistyöjohtajan valinta. Yhteistyöjohtajan virka laitettiin haettavaksi lokakuussa 2008 ja määräaikaan mennessä saapui 25 hakemusta. Kokouksessa äänestettiin valinnan siirtämisestä pian aloittavan uuden KUUMA-hallituksen tehtäväksi.

- Ennen valintaa hallitus pohti yhteistyöjohtajan roolia ja asioiden hoitotapaa KUUMAssa. Vuoden 2009 tavoitteet on kunnissa hyväksytty, mutta helmikuussa aloittava KUUMAn uusi hallitus varmaan käy evästyskeskustelun yhteistyöjohtajan tulostavoitteiksi vuodelle 2009, va. yhteistyöjohtaja Jukka Anttila kertoo.

Kun äänestäen päätettiin jatkaa asian käsittelyä, hallitus valitsi yksimielisesti yhteistyöjohtajaksi Johanna Viidan (KTM). Nyt väliaikaisesti virkaa hoitava Anttila jatkaa KUUMAssa helmikuun 2009 loppuun saakka ja Viita aloittanee maaliskuussa 2009.


Lisätietoja:

• va. yhteistyöjohtaja Jukka Anttila, gsm 050 382 3312

Seminaari 13.01.2009: Rakennusten energiatodistukset ja tiukentuvat rakentamismääräykset

(11.12.2008)
Seminaarin ohjelma ja aikataulu tarkemmin oheisessa liitteessä.
Ilmoittautuminen seminaariin 7.1.2009 mennessä.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:
Tapani Hänninen, gsm: 040-318 40 43
s-posti: etunimi.sukunimi@kerava.fi

Seminaari 13.01.2009

KUUMA-parlamentti kokoontui 11.11.2008

(12.11.2008)
KUUMA-parlamentin kokouksessa 11.11.2008 hyväksyttiin vuosien 2009-2011 toiminta- ja taloussuunnitelma ja lähetettiin se kuntien valtuustojen käsittelyyn. Yhteistyön painopisteitä ovat maankäytön kehittämisvyöhykkeiden suunnittelu, palvelujen uudistaminen sekä omistajapolitiikka ja edunvalvonta. 

Pöytäkirja 2 Parlamentti 11.11.2008

KUUMA-hallitus asetti yhteistyöjohtajan viran haettavaksi

23.10.2008

KUUMA–hallitus piti kokouksen 21.10.2008, missä se hyväksyi vuoden 2009 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä päätti esittää parlamentille niiden lähettämistä kuntakäsittelyyn.

Lisäksi KUUMA-hallitus päätti laittaa yhteistyöjohtajan viran haettavaksi. Väliaikaisena yhteistyöjohtajana toimii 1.12.2008 alkaen va. kunnanjohtaja Jukka Anttila.

• Yhteistyöjohtajan hakuilmoitus (Järvenpään kaupungin sähköinen haku)

KUUMA-kuntien ja Hyvinkään vanhuspalveluiden kehittämishankke TuIke päättymässä

KUUMA-kuntien ja Hyvinkään vanhuspalveluiden kehittämishankkeen (TuIKE) tavoitteena ovat olleet yhdenvertaisten, laadukkaiden ja kustannustehokkaiden vanhuspalveluiden varmistaminen kuntalaisille, tiedonsaannin tehostaminen palveluista sekä oikea-aikaisten palveluiden saamisen turvaaminen. Kehittämistyö on kohdistunut vanhuspalveluiden (1) rakenteisiin, (2) sisältöihin ja toimintatapoihin sekä (3) henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin. Päätavoitteena on ollut edellytysten luominen pysyvälle gerontologiselle kehittämisyksikölle.

Hankkeen ovat rahoittaneet Etelä-Suomen lääninhallitus (75 %) sekä hankekunnat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula (25 %). Hankkeen hallinnoijana on toiminut Tuusulan kunta.

TuIken päätösseminaari pidettiin 10. 10.2008 Mäntsälässä.

• Lue koko päätösseminaaritiedote.

Kuumailmapallolennon SM 2009 Mäntsälään

2.10.2008

Suomen Ilmailuliiton ilmapallotoimikunta on 29.9.2008 valinnut
Mäntsälän kunnan vuoden 2009 Kuumailmapallokilpailuiden Suomenmestaruuskisojen järjestäjäksi.

Kilpailu toteutaan Mäntsälän pohjoisella taivaalla heinä-elokuun vaihteessa. Lähtö ja maali ovat urheilupuistossa. Kuumailmapallot kuuluvat jo nykyisellään olennaisena osana Mäntsälän kuntakuvaan. Urheilupuisto on suosittu ilmapalloilijoiden lähtöalue. Mäntsälässä ollaan Ilmailuliiton päätöksestä iloisia; Kuumapuheenjohtajakunnalle kuumailmapallot sopivat kuin nenä päähän.


Lisätietoa:

Markkinointipäällikkö Jyrki Teeriaho
gsm +358 (0)50 381 9204 

KUUMA-kuntien energiaseminaarit käynnissä

KUUMA-kunnat järjestivät yhteistyössä CO2.fi Oy -yrityksen kanssa kaikille avoimen Energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet -seminaarin sunnuntaina 12.10.2008. Seminaarissa asiantuntijat kertoivat käytännön työkaluista energiatehokkuudessa sekä uusiutuvien energialähteiden mahdollisuuksista.

Seminaari oli ensimmäinen osa neljän tilaisuuden sarjasta, jossa käsitellään päästöjä vähentäviä ja energiaa säästäviä kotimaisia ratkaisumalleja. Seuraavassa seminaarissa puhutaan mm. rakennusten energiatodistuksesta ja uudisrakentamisen tiukentuneista energiatehokkuusmääräyksistä.

Tulevista seminaareista kerrotaan lisää tällä sivustolla lähiaikoina.

KUUMA-uutiskirje 2/2008 ilmestynyt

(24.9.2008) 
KUUMA-uutiskirjeen 2/2008 yhtenä teemana on KUUMA-yhteistyön arviointi. Lisäksi kerrotaan vanhuspalvelujen kuntayhteistyöstä. Myös uusiin tehtäviin marraskuun alussa siirtyvä yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen esittää uutiskirjeen välityksellä kiitoksensa alueen toimijoille.

Lue lisää: KUUMA-uutiskirje 2/2008

Energiatehokkaan rakentamisen ja asumisen koulutus

(23.9.2008)
KUUMA-koulutusta valtakunnallisella energiansäästöviikolla:
Energiatehokkaan rakentamisen ja asumisen koulutus

Päivä: tiistai 7.10.2008
Aika: klo 18.00 - 20.00
Paikka: Järvenpään kaupungin tekninen toimi: kahviotilat,
             Seutulantie 12, 04400  Järvenpää

Rakennusten energiatehokkuuden parantamisella saavutetaan taloudellisia säästöjä, edistetään asumisterveyttä ja -viihtyisyyttä sekä vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä. Tule kuuntelemaan vinkkejä toteuttamistoimenpiteistä. Kouluttajana on Jouko Lommi, Pientalorakentamisen kehittämiskeskuksesta ja tilaisuuden järjestämisen yhteistyötahona energia-alan asiantuntijaorganisaatio Motiva Oy. Koulutustilaisuus on osallistujille ilmainen (max. 50 osallistujaa).

Keski-Uudenmaan KUUMA-kunnat, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula tekevät yhteistä ilmastostrategiaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi alueella. Kyseessä on kaikkia alueen asukkaita ja toimijoita koskeva yhteistyöhanke, jonka onnistumiseksi jokaisen oma toiminta on ensiarvoisen tärkeää.

Tervetuloa hakemaan uusia vinkkejä ja avartamaan tietoja pientalojen matalaenergiarakentamisesta ja asumisen energiatehokkuudesta!

Ilmoittautumiset viimeistään tiistaihin 30.9.2008 mennessä:
Tapani Hänninen, p. 040-318 4043,
s-posti: etunimi.sukunimi(at)kerava.fi
Keravan kaupungin ympäristöosasto

KUUMA-hallitus vaatii aikalisää HUS psykiatrian uudelleen järjestelyihin

17.9.2008

HUS sairaanhoitopiirin alueella on suunnitteilla psykiatrian toiminnan uudelleen järjestelyt. Asialla on suuri taloudellinen ja toiminnallinen merkitys KUUMA-kunnille ja Hyvinkään sairaanhoitoalueelle. KUUMA-hallitus edellyttää, että ennen asian käsittelyä HUS:n päätöksentekoelimissä KUUMA-kunnilta pyydetään lausunto toteutusvaihtoehdoista.

Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen siirtyy uusiin tehtäviin

KUUMA-hallituksen kokouksessa  yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen ilmoitti siirtyvänsä Audiator-yhtiöiden palvelukseen. Yhteistyöjohtajan tehtävät jättävä Mononen toteaa, että tehtävä on ollut ainutlaatuinen näköalapaikka olla mukana kuntakentän muutoksessa. Uusi valtuustokausi ja kuntien puheenjohtajakierros ovat alkamassa, joten ajankohta vaihdokseen tuntui nyt sopivalta.

- KUUMA-kunnat ovat tiivis verkosto ja yhteistyössä on muodostettu maankäytön, asumisen ja liikenteen tavoitteet. Ne on kytketty laajempaan Helsingin seudun kuntien yhteistyöhön ja neuvotteluihin valtion kanssa. Myös palvelurakenteiden uudistuksessa on päästy alkuun. Kiljavan sairaala on ottanut ensimmäiset potilaansa ja palvelukeskukset perustettu. Tästä on seuraavan kauden luottamushenkilöiden, johdon ja työntekijöiden hyvä jatkaa, Mononen summaa tilannetta.

Audiator-yhtiöiden liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa ja yhtiöt tuottavat tilintarkastukseen, toiminnan ja talouden ohjaukseen, riskien hallintaan sekä rakenteiden uudistamiseen liittyviä palveluja. Uutena hallintojohtajana Kirsi Monosen tehtäviin kuuluvat konsernin sisäiset palvelut sekä strategiseen suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät tehtävät.

KUUMA-hallituksen kokouksessa 16.9. käsiteltiin myös Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen perustamista ja KUUMA-yhteistyön ensi vuoden toimintasuunnitelmaa. Näihin palataan seuraavassa kokouksessa.

Lisätietoja:
Komission puheenjohtaja, kunnanjohtaja Esko Kairesalo, p. (019) 6890 200

Yhteistyössä ehkäisemään mielenterveys- ja päihdeongelmia

15.9.2008

Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat kansanterveyden suurimpia tulevaisuuden haasteita. Psyykkiset häiriöt ovat nykyään yleisin syy ennenaikaiselle sairauseläkkeelle siirtymiseen. Alkoholi on puolestaan suurin työikäisten miesten ja naisten kuolinsyy. Voidaankin sanoa, että suomalaisten ruumiillinen terveys on kohentunut, mutta vastaavaa kehitystä ei mielenterveydessä ole tapahtunut. Muutostyö tilanteen parantamiseksi tulee aloittaa ennen kaikkea mielenterveyshäiriöiden ja päihteiden käytön ehkäisystä. Myös palvelujärjestelmiä ja hoitoketjuja tulisi tehostaa ja yhdenmukaistaa.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmää leimaa usein paikallinen ja seudullinen hajanaisuus sekä suunnitelmallisuuden ja yhteistoiminnan puute. Yhteistyö onkin avainsana kehitettäessä päihde- ja mielenterveyspalveluja myös KUUMA-alueella. Yhteistyöhön tarvitaan kuntien lisäksi mm. järjestöjä, seurakuntaa, yrityksiä ja yhdistyksiä. Asiakaslähtöisten päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi on kuultava myös asiakkaiden näkökulmaa.

KUUMA-kunnissa on aloitettu 1.2.2008 päihde- ja mielenterveyspalvelujen puolitoistavuotinen kehittämishanke. Päihde- ja mielenterveyshanke järjestää seminaarin torstaina 25.9.2008 klo 12.30–16.00 Mäntsälän kunnantalolla. Seminaarissa kuullaan päihde- ja mielenterveysjärjestöjen, kuntien ja Stakesin näkökulmia seudullisesta palvelujen kehittämistarpeista ja -toiveista Keski-Uudellamaalla, sekä kerrotaan KUUMA-alueen päihde- ja mielenterveyshankkeesta.

Seminaari on maksuton ja avoin kaikille asiasta kiinnostuneille.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 22.9. mennessä:
Projektipäällikkö Irja Hemmilä puh. 040 315 2030, etunimi.sukunimi at jarvenpaa.fi


 

Kiljavan sairaalaan ensimmäiset potilaat

10.9.2008

Kiljavan kuntoutussairaala on avautunut potilaille tänään. Sairaalan toimintamalli edustaa Suomessa uutta käytäntöä, jossa kuntoutuspalveluja tuotetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä.

Nurmijärvellä, Sääksjärven rannalla sijaitsevan Kiljavan sairaalan remontti sai takaiskun kesäkuussa tapahtuneessa tulipalossa, jossa sairaalan katto ja osa tiloista vahingoittui. Korjaustöitä vaurioituneissa osissa tehdään edelleen, mutta tilapäisjärjestelyjen avulla sairaala pystytään avaamaan kuntoutusasiakkaille suunnitellussa aikataulussaan.

Kiljavan Sairaala Oy:n johtavana lääkärinä on elokuussa aloittanut ylilääkäri LL Kari Hurskainen. Hän on toiminut vuodesta 1995 Hyvinkään sairaanhoitoalueen fysiatrian ylilääkärinä ja 1996 alkaen myös fysiatrian ja kuntoutuksen vastuualuejohtajana. Kiljavan sairaalassa Hurskainen toimi vuosina 1995–2001. Hänellä on pitkä kokemus myös terveyskeskuslääkärinä sekä eri kuntoutuslaitosten ja sairaaloiden lääkärinä usealla erikoisalalla.

– Kiljavalla on tärkeä rooli alueellisessa hoito- ja kuntoutusketjussa keskitettyjen ja tehokkaiden kuntoutuspalvelujen tarjoajana. Useiden kuntoutusmuotojen kustannusvaikuttavuus on viime vuosina tieteellisesti osoitettu ja niiden soveltamista käytäntöön on nyt tärkeä lisätä sekä avo- että laitoshoidossa varsinkin, kun väestö ikääntyy. Kuntoutuksella ja kuntien rakenteellisilla palvelumuutoksilla on mahdollisuus vähentää pitkäaikaislaitospaikkojen oletettavissa olevaa nousua. Kiljava tarjoaa myös yksilötasolla inhimillisen ja henkilökohtaisen hoidon sekä kuntoutuksen. Viihtyisä ympäristö sopii pitkäänkin kuntoutustarpeeseen sairastumisen ja vammautumisen jälkeen, Hurskainen luonnehtii.

Kiljavan sairaala tarjoaa töitä noin 80 hengelle. Sairaalan muut lääkärit ja hoitohenkilökunta ovat kilpailutuksen kautta valitun MedOne Oy:n palveluksessa. Yhtiöllä on sopimus osastokuntoutuspalvelujen tuottamisesta vuoden 2013 loppuun.

MedOne on nimennyt lääketieteellisestä toiminnasta vastaavaksi johtavaksi ylilääkäriksi yleislääketieteen, geriatrian ja psykiatrian erikoislääkäri Ulla-Marja Louhijan. Myös hän on aloittanut työnsä elokuussa. Louhija on aikaisemmin toiminut mm. Lahden kaupunginsairaalan johtavana ylilääkärinä ja hänellä on pitkä kokemus vaativan kuntoutusyksikön toiminnasta Karoliinisessa Instituutissa Tukholmassa.

– Kiljavan kuntoutussairaalalla tulee olemaan erittäin suuri merkitys keskiuusimaalaisten kuntien palveluiden parantajana. Tehtävä on haastava, mutta suhtaudun nöyrän luottavaisesti tulevaisuuteen. Uskon, että huolella valitun henkilöstön ja asiantuntevan erikoislääkäriryhmän avulla saavutamme asetetut, erittäin korkeat tavoitteet, sanoo Ulla-Marja Louhija.

Kiljavan sairaalaan on tulossa yhteensä 120 potilaspaikkaa, joista ensivaiheessa otetaan käyttöön 60 paikkaa. Sairaala keskittyy neurologian, ortopedian, traumatologian, fysiatrian, keuhkosairauksien, sisätautien ja geriatrian erikoisalojen jatkohoitoon ja kuntoutukseen.

Lisätietoja
Hallituksen puheenjohtaja Hannele Olli, Kiljavan Sairaala Oy, 040 3101 216
Toimitusjohtaja Jari Lehto, Kiljavan Sairaala Oy, 040 512 2888

 

Kiljavan Sairaala Oy:n omistaa viisi Keski-Uudenmaan kuntaa Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula sekä HUS-kuntayhtymä. Sairaala tuottaa palveluja noin 175 000 asukkaan väestöpohjalle.

Lue lisää: www.kiljavansairaala.fi.

Järvenpää ja Kerava perustavat Tietotekniikan palvelukeskuksen

2.9.2008

Kerava ja Järvenpää perustavat yhteisen tietotekniikan palvelukeskuksen. Keskuksen on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2009 alusta. Molemmissa kaupungeissa on nyt tehty keskuksen perustamiseen liittyvät keskeiset päätökset.

Tietotekniikan palvelukeskus perustetaan liikelaitoksena Keravan kaupungin organisaatioon. Palvelukeskukseen siirretään Keravan kaupungin oma tietotekninen henkilökunta ja Järvenpään kaupungin tietohallinnon työntekijät.

Järvenpään ja Keravan kaupunginhallitukset nimeävät Tietotekniikan palvelukeskukselle johtokunnan, joka vahvistaa palvelukeskuksen tuotteet ja niiden käytöstä sisäisille asiakkaille aiheutuvat kustannukset. Toiminnan lähtökohtana on, että palvelukeskus ei voi tuottaa voittoa eikä tappiota vaan toiminnasta aiheutuneet kustannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan kuntien yksiköille.

Ensimmäiseksi yhteinen sähköposti

Palvelukeskuksen toiminnan myötä Keravan ja Järvenpään tietotekniset ympäristöt vähitellen yhdistetään. Yhdistäminen tapahtuu vaiheittain. Ensimmäisenä on tarkoitus toteuttaa kunnille yhteinen sähköpostijärjestelmä. Tämän jälkeen kuntien Windows-verkot yhdistetään. Yhdistäminen tapahtuu kuitenkin vasta sen jälkeen, kun nykyiset verkot on tietoturvan näkökulmasta yhdenmukaistettu.

- Tietotekniikan hoidon yhdistämisellä on tarkoitus pienentää nykyisten, varsin pienten tietotekniikkayksiköiden toiminnan haavoittuvuudesta aiheutuvia riskejä sekä parantaa kuntien muun palvelutuotantoyhteistyön edellytyksiä, KUUMA-tietotekniikan palveukeskusta valmistellut projektipäällikkö Ari Sainio kertoo.

Keravan ja Järvenpään tietotekniikan palvelukeskus on syntynyt KUUMA-yhteistyössä. Muut KUUMA-kunnat Tuusula, Nurmijärvi, Mäntsälä ja Pornainen eivät osallistu palvelukeskukseen sen aloitusvaiheessa. Niillä on kuitenkin halutessaan mahdollisuus tulla mukaan myöhemmin.

Lisätietoja:
Keravan tietohallintopäällikkö Ari Sainio, puh. 09 2949 2425

KUUMA-seminaari 25.9.2008 päihde- ja mielenterveyspalvelujen järjestämisestä

Yhteistyö on avainsana kehitettäessä päihde- ja mielenterveyspalveluja myös KUUMA-alueella. Yhteistyöhön tarvitaan kuntien lisäksi mm. järjestöjä, seurakuntaa, yrityksiä ja yhdistyksiä. Myös asiakkaan näkökulmaa on kuultava.

KUUMA-kuntien päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämishankkeen järjestämässä seminaarissa kuullaan päihde- ja mielenterveysjärjestöjen, kuntien ja Stakesin näkökulmia seudullisesta palvelujen kehittämistarpeista ja -toiveista Keski-Uudellamaalla, sekä kerrotaan KUUMA-alueen päihde- ja mielenterveyshankkeesta.

Mäntsälässä 25.9.2008 klo 12.30-16.00 järjestettävä seminaari on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. 

• Lue tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet tästä.

Kuntayhteistyö palvelujen kehittämiseksi Keski-Uudellamaalla jatkuu uudistetun sopimuksen pohjalta

(13.8.2008)
KUUMA-hallitus käsitteli syyskauden ensimmäisessä kokouksessaan Mäntsälässä 12.8. uutta yhteistyösopimusta. Yhteistyösopimus vahvistaa raamit KUUMA-kuntien väliselle yhteistyölle, kuten maankäytön suunnittelulle ja palvelujen uudistamiselle. Asiaa on käsitelty KUUMAn eri hallintoelimissä ja siitä on pyydetty kommentit myös kunnista. KUUMA-hallitus hyväksyi yhteistyösopimuksen osaltaan ja esittää kuntien valtuustoille, että ne hyväksyvät KUUMA-yhteistyösopimuksen.

- Uudistettavassa yhteistyösopimuksessa ei esitetä muutoksia yhteistyön tavoitteisiin tai periaatteisiin ja yhteistyön painopisteet vastaavat nykyistä käytäntöä. Suurempia muutoksia ovat esimerkiksi KUUMA-parlamentin lakkauttaminen ja sen tilalla pidettävien kunnanhallitusten yhteiskokousten aloittaminen, summaa yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen.

KUUMA Yhteistyösopimus 12.08.2008

KUUMA-hallitus päätti myös esittää kunnille KUUMA-hankintakeskuksen perustamista. Hankintakeskuksen isäntäkuntana toimii Nurmijärvi. Hankintakeskukselle on laadittu perustamissuunnitelma, yhteistoimintasopimus ja toimintasääntö, jotka esitetään myös kunnissa hyväksyttäväksi. Yhteisen hankintakeskuksen tavoitteena on keskittää kuntien hankintapalvelut taloudellisesti järkevästi ja toiminnallisesti tehokkaasti yhteen.

- KUUMA-kunnat hankkivat palveluita vuosittain noin 300 miljoonalla eurolla ja tavaroita 50 miljoonalla eurolla, joten säästöpotentiaalia löytyy, kertoo Mononen.

Kokouksen päätteeksi KUUMA-hallitus ja alueen kuntien kunnanhallitusten jäsenet kokoontuivat käsittelemään Greater Helsinki Vision 2050 -ideakilpailun tuloksia ja hankkeen jatkovaiheita. Ideakilpailulla Helsingin seudun 14 kuntaa ja ympäristöministeriö etsivät uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja seudun asumisen, maankäytön ja liikenteen kehittämiseksi. Mäntsälässä pidetty tilaisuus oli osa kuntakierrosta, jonka tavoitteena on kerätä päättäjiltä ja asiantuntijoilta mielipiteitä ja näkemyksiä ideakilpailun palkittuihin töihin.

KUUMA-päättäjät toivat esiin muun muassa liikenneyhteyksien toimivuuden tärkeyden, asukkaiden toiveet monipuolisista ja ihmisläheisistä asuinympäristöistä sekä KUUMA-alueen mahdollisuudet kulttuuripalvelujen tuotantoon erikoistuneena alueena. Työ jatkuu ja tulee uudelleen poliittiseen käsittelyyn ensi vuoden alussa.

Pöytäkirja 4 Hallitus 12.08.2008

Lisätietoa:

• KUUMA-yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, GSM 040 569 5511
• Hankintapäällikkö Kari Ylitie, GSM 040 317 2040
• www.greaterhelsinkivision.fi

KUUMAN osavuosikatsaus 2008 ilmestynyt

(4.7.2008)

Tammi-kesäkuun 2008 ajanjaksoa koskeva KUUMAN osavuosikatsaus on ilmestynyt.

Osavuosikatsauksessa kerrotaan mm. KUUMA-arvioinnista, skenaariotyön tuloksista sekä osallistumisesta Helsingin seudun yhteistyöhön. KUUMA-kuntien työ- ja ohjausryhmien koosteet 
ensimmäisen vuosipuoliskon toiminnasta esitetään katsauksessa.
Aineiston liitteenä on myös KUUMA SoTe-hankekooste.

Osavuosikatsausmateriaali

KUUMA-uutiskirjeen ensimmäinen numero ilmestynyt

(1.7.2008)
Uutiskirjettä kehitetään jatkossa viestintäkanavaksi, jonka avulla erilaisista KUUMA-teemoista kerrotaan sekä alueen toimijoille että sidosryhmille. Yksi kuluvan vuoden toiminnan tavoitteista on viestinnän ja tiedottamisen tehostaminen. KUUMA-uutiskirje on uusi kanava, mikä osaltaan pyrkii tarjoamaan informaatiota ajankohtaisista aiheista sekä antamaan taustatietoa myös laajemmista kokonaisuuksista.   

Kiljavan sairaala avataan aikataulussaan

(18.6.2008)

Tulipalossa vaurioitunut Kiljavan Sairaala Nurmijärvellä avataan potilaskäyttöön alkuperäisen aikataulun mukaisesti syyskuussa. Käyttöön tulee 60 vuodepaikkaa, jotka sijoittuvat kolmeen kerrokseen.

Torstaiaamuna 12.6.2008 syttynyt tulipalo tuhosi Kiljavan Sairaalan vesikattoa 400 m2 alueelta ja sammutusvesi vaurioitti sisätiloja noin 2000 m2:n alalta, joka vastaa noin kahden potilasosaston pinta-alaa. Palon syttymissyytä ei vielä tiedetä ja poliisi tutkii asiaa. Poliisi tiedottaa, kun syttymissyy saadaan selville.

Palossa vaurioitui pahiten sairaalan ylin eli viides kerros ja se joudutaan lähes kokonaan uusimaan. Talotekniikka säilyi hyvin tulipalossa, mutta seinät, kattopinnat, valot ja kiintokalusteet kärsivät vaurioita. Sairaalassa ei vielä ollut irtokalusteita.

Sairaalassa jatketaan kosteusmittauksia ja tulipalon vahinkojen lopullinen määrä selviää viikon kuluttua. Tällöin vahvistuu myös vahinkojen rahallinen arvo. Urakoitsijan vakuutukset kattavat palosta aiheutuneet kustannukset. Omistajakunnille ei aiheudu suoranaisia lisäkustannuksia tulipalosta.

Tilapäisjärjestelyin osastot auki

Kiljavan Sairaalan hallitus päätti kokouksessaan 17.6.2008, että kuntoutustoiminta sairaalassa aloitetaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 60 vuodepaikalla. Vahingoittuneet osat osastoilla erotetaan työseinällä ja saneerataan. Potilaskäyttöön otetaan alussa kolme osittaista kerrosta aiotun kahden kokonaisen kerroksen sijasta. Tämän vuoksi MedOne joutuu lisäämään henkilökunnan määrää sairaalan käynnistymisvaiheessa.

Käyttöönotettavien tilojen saneeraus valmistuu 28.8., jolloin niitä päästään kalustamaan. Ensimmäisen kerroksen allas- ja terapiatilat saadaan syksyllä käyttöön osittain. Allasosasto, saunat ja terapiasali valmistuvat, mutta kuntosalin käyttöönotto viivästyy. Kuntosalilaitteet sijoitetaan aluksi sairaalan muihin tiloihin. Keittiö- ja röntgentilat eivät kärsineet tulipalosta, koska ne sijaitsevat rakennuksen toisella puolella.

Henkilökunnan kansliatilat vaurioituivat palossa ja heille on jo suunniteltu korvaavat työtilat. Tulipalon ja vesivahinkojen aiheuttamien vahinkojen korjaus Kiljavalla kestää urakoitsijan mukaan ensi vuoden alkupuolelle saakka.

Kiljavan kuntoutussairaalahankkeessa ovat mukana Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri.

Kiljavan Sairaala Oy:n hallitus haluaa kiittää saneerausurakoitsijoita sekä aluepelastuslaitoksia ja VPK:n yksiköitä nopeasta ja ammattitaitoisesta toiminnasta palon havaitsemisessa ja sammuttamisessa.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jari Lehto, Kiljavan Sairaala Oy, 040 512 2888 Hallituksen puheenjohtaja Hannele Olli, Kiljavan Sairaala Oy, 040 310 1216

Tulipalo Kiljavan sairaalan kattorakenteissa

(13.06.2008)

Nurmijärvellä sijaitsevan Kiljavan sairaalan kattorakenteissa havaittiin tulipalo torstaiaamuna 12.6.2008. Sairaalassa on parhaillaan käynnissä saneeraus ja potilaskäyttöön sairaala avataan ensi syksynä. Henkilövahingoilta vältyttiin tulipalossa.

Sairaalan hallisiiven viidennen kerroksen palonalku huomattiin aamulla seitsemän jälkeen, kun ensimmäiset työntekijät saapuivat töihin. Palokunta hälytettiin heti paikalle ja viimeisimmät yksiköt olivat jo ennen aamukahdeksaa sammuttamassa tulipaloa. Sammutustöihin osallistui useita yksiköitä alueen pelastuslaitoksista. Tulipalo saatiin pian hallintaan ja sammutettua aamupäivän aikana. Jälkisammutustöitä jatkettiin vielä iltapäivällä ja palon jälkivartiointi jatkui läpi yön.

Suurimmat vahingot syntyivät hallisiiven ylimmän eli viidennen kerroksen vesikattorakenteisiin. Sammutustöissä käytettyä vettä valui sammutusalueella kellariin asti ja myös varsinaisen alueen ulkopuolelle etenkin viidenteen kerrokseen. Savuvahinkoja syntyi jonkin verran. Palon syttymissyytä ei vielä tiedetä ja sitä selvitetään parhaillaan.

Saneerauksen piti valmistua elokuun lopussa. Mahdollinen aikataulun viivästyminen tiedetään, kun palon aiheuttamat vahingot on selvitetty tarkemmin. Toiminta pyritään edelleen aloittamaan alkuperäisen suunnitelman mukaan syyskuussa, tosin eri tilajärjestelyillä mitä on alun perin suunniteltu. Kaikki palosta aiheutuneet lisäkustannukset korvautuvat vakuutuslaitoksen kautta.

Kiljavan Sairaala Oy:n hallitus kokoontuu käsittelemään asiaa tiistaina 17.6.2008. Tällöin selvitetään saneerauksen valmistumiseen ja toiminnan aloittamiseen liittyvät aikatauluasiat.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jari Lehto, Kiljavan Sairaala Oy, 040 512 2888 Hallituksen puheenjohtaja Hannele Olli, Kiljavan Sairaala Oy, 040 310 1216

KUUMA-kuntien Omistajapolitiikan neuvottelupäivä 27.5.2008

(28.5.2008)

Omistajapolitiikan neuvottelupäivä järjestettiin ensimmäistä kertaa 27.5.2008 Mäntsälän kunnantalolla. Tilaisuudessa käsiteltiin omistajapolitiikan ja edunvalvonnan kysymyksiä KUUMA-kuntien näkökulmasta. Neuvottelupäiville oli kutsuttu KUUMA-hallituksen ja tarkastuslautakuntien jäsenet sekä seudun kuntayhtymien ja yhtiöiden hallitusten johtokuntien jäsenet ja toimitusjohtajat. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Jarmo Keskinen.

Omistajapolitiikan neuvottelupäivä oli keskustelunavaus ajankohtaiseen aiheeseen: mitkä ovat yhteisen omistajapolitiikan ja edunvalvonnan tavoitteita sekä mikä on hallitusjäsenten rooli toisaalta yhtiön, toisaalta omistajan näkökulmasta.

Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo esitti aluksi katsauksen KUUMA-kuntien yhteisen omistajapolitiikan linjauksista ja toteutuksesta. Hallitusammattilaiset ry:n varapuheenjohtaja, kauppaneuvos Soili Suonoja käsitteli alustuksessaan hallituksen roolia ja julkisyhteisön omistajapolitiikan tavoitteita. Tapausesimerkkinä kuultiin esittely HUSin tavoitteista ja toiminnan uudistamisesta, mistä olivat puhumassa varatoimitusjohtaja Juha Ojala sekä omistajan näkökulmasta Keravan kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin. 

Tilaisuus jatkui vilkkaalla paneelikeskustelulla, johon alustajien lisäksi osallistuivat Tapio Laaksonen, Kaisa Laine, Susanna Salokannel sekä Juhani Willström.

Tilaisuuden yhteenvetona puheenjohtaja Jarmo Keskinen totesi, että omistajapolitiikan ja edunvalvonnan tiivistäminen on välttämätöntä. Alustajien taholta tuotiin esille, että KUUMA-kunnat ovat asiassa jopa edelläkävijöitä, koska yhteinen kehittämistyö ja keskustelu on käynnistetty. 

Tilaisuuden alustukset:
Esko Kairesalo: KUUMA-kuntien yhteinen omistajapolitiikka
Soili Suonoja: Hallituksen rooli ja julkisyhteisön omistajapolitiikan tavoitteet
Juha Ojala: HUS strategia ja omistajapolitiikka


Lisätietoja: yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, KUUMA-seutu,
                  gsm: 040-5695 511
 

Yhteistyö KUUMA-kunnissa edistyy tavoitteiden mukaan

Tiedote 21.5.2008

KUUMA-hallitus käsitteli kokouksessaan Pornaisissa 20.5. tietotekniikan palvelukeskuksen perustamista. Tietotekniikkayhteistyön tavoitteena on parantaa kunnissa käytettävien tietotekniikkapalvelujen laatua ja tuottavuutta sekä lisätä tietoteknisen ympäristön toimintavarmuutta. KUUMA-hallitus esittää, että kunnat hyväksyvät laaditun tietotekniikan palvelukeskuksen perustamissuunnitelman sekä tekevät isäntäkuntana toimivan Keravan kaupungin kanssa yhteistoimintasopimuksen tietotekniikkayhteistyöstä. Palvelukeskus olisi kuntalain mukainen liikelaitos, joka aloittaisi toimintansa vuoden 2009 alusta lukien. Seuraavaksi asia menee käsiteltäväksi kuntiin, minkä jälkeen tiedetään, mitkä kunnat lähtevät toimintaan mukaan. Valmistelussa ovat olleet mukana kaikki KUUMA-kunnat Tuusulaa lukuun ottamatta.

KUUMA-hallitus käsitteli myös omistajapolitiikan linjauksia. Esille nousivat muun muassa lähiaikoina kuntien käsittelyyn tulevat vesihuollon yhtiöittämiseen liittyvät järjestelyt sekä Keski-Uudenmaan palo- ja pelastuslaitoksen alueellisen toiminnan kehittäminen mm. siirtämällä paloasemien omistus ja rahoitus pelastuslaitokselle.

KUUMA-hallitus pohti lisäksi KUUMA-yhteistyön kehittämistä. Efeko toteutti KUUMAn sisäisen arvioinnin, jonka tulokset olivat hyvin rohkaisevia. Arviointiraportti KUUMA-yhteistyöstä (15.05.2008 Efeko). Kehittämishankkeet ovat tuottaneet selvää tulosta niin ulkopuolisen kehittämisrahoituksen hankkimisessa kuin toiminnan organisoimisessakin. Esimerkiksi Kiljavan sairaala aloittaa syyskuussa vaativan kuntoutuksen palvelut aivohalvaus- ja onnettomuuspotilaille, mielenterveyspalveluja annetaan yhteisestä avohoitoyksiköstä ja yhteinen sosiaalipäivystys tarjoaa apua ympäri vuorokauden hätätilanteissa oleville perheille. Nuorille yhteistyö on muun muassa avannut kaikkien oppilaitosten kurssit käyttöön, esimerkiksi koko alueen toisen asteen koulutustarjonnan yhteenkokoavaa opasta hyväksikäyttäen. Myös kuntien yhteisten sisäisten tukipalveluyksiköiden perustaminen on loppusuoralla, mistä syntyy merkittäviä säästöjä.

Lisäksi maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyössä on edetty varsin hyvin valtuustokaudelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Suuriin tiehankkeisiin oli vaikeaa vaikuttaa, sillä valtion rahoitus seudun tiehankkeille on riittämätöntä. Yhdessä Helsingin seudun 14 kunnan kanssa tehty asuntotuotannon aiesopimus luo hyvän pohjan asuntotuotannon lisäämiselle. On tärkeää varmistaa, että seudulle rakennetaan myös vuokra-asuntoja.

- Saimme arvioinnista monia arvokkaita kehittämisehdotuksia. Erityisesti pyrimme etsimään tasapainoa kuntayhteistyölle asetettujen odotusten, kirjattujen tavoitteiden ja niihin sitoutumisen välille seuraavan valtuustokauden tehtäviä ja toimintaa suunniteltaessa, kertoo yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen.

Lisätietoa:
KUUMA-yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, GSM 040 569 5511

KUUMAA kulttuuria -lehti ilmestynyt

 Katso kulttuurikuulumiset ja menovinkit tuoreesta KUUMAA kulttuuria -lehdestä. Lehti on jaettu alueen talouksiin. Lehti on luettavissa myös nettisivullamme

 KUUMAA kulttuuria 1/2008

KUUMA-parlamentin liikenneseminaari 13.05.2008

(06.05.2008)

Liikenneseminaari järjestetään Mäntsälän kunnantalolla tiistaina 13.05.2008. Tilaisuus alkaa klo 15.00 ilmoittautumisella ja alkukahvilla. Seminaarin ohjelma aloitetaan klo 15.30. Tilaisuus kestää 17.45 saakka.

Liikenneseminaarin avaa KUUMA-hallituksen puheenjohtaja Jarmo Keskinen. Liikenneneuvos Eeva Linkama Liikenne- ja viestintäminis-
teriöstä kertoo liikennepoliittisesta selonteosta ja sen vaikutuksesta liikenteen kehittämiseen KUUMA-alueella. Sen jälkeen kuullaan Uudenmaan tiepiirin edustajan, talouspäällikkö Mirja Noukan, katsaus tiepiirin hankkeisiin alueella. 
KUUMA-komission varapuheenjohtaja Hannu Haukkasalo antaa tilannekatsauksen yhteistyöstä YTV:n kanssa. Yhteistyön aiheita ovat mm. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä uusi joukkoliikenneorganisaatio. Liikennejohtaja Niilo Järviluoma YTV:sta kertoo Helsingin seudun joukkoliikenteen kehittämisohjelmasta sekä lippujärjestelmän kehittämisestä. Ennen seminaarin yhteenvetoa liikennesuunnittelija Kyösti Ronkainen pitää ajankohtaiskatsauksen KUUMA-kuntien liikenneasioista.  

Luottamus- ja virkamiehet tuntevat huonosti KUUMA++ -kuntien yhteistyön nuorisopalveluissa

Tiedote 8.5.2008

Luottamusmiehet ja viranhaltijat pitävät tärkeänä, että Kuuma ++ -kunnat tekevät yhteistyötä nuorisopalveluissa. He myös arvioivat tuntevansa oman kuntansa nuorisopalvelut hyvin, mutta sen sijaan kahdeksan kunnan yhteistyön muodot nuorisotyössä tunnetaan yllättävän heikosti. Päättäjät ja virkamiehet pitävät tärkeänä ehkäisevän päihdetyön ja terveyskasvatuksen edistämistä. Ylipäätään näkemyksissä korostuu vakavien ongelmien ennalta ehkäiseminen. Edellisenä vuonna nuorille tehdyssä vastaavassa kyselyssä nuoret itse arvostavat eniten tähän hetkeen keskittyviä palveluita, kuten nuorisotiloja, tapahtumien järjestämistä sekä harrastuskerhoja.

Lue lisää seminaaritiedotteesta. 


 

Yhteinen tavoitteellinen ilmastostrategia Keski-Uudenmaan kunnille

Tiedote 17.4.2008

KUUMA-kuntien johto, viranomaiset ja luottamushenkilöt kokoontuivat keskiviikkona 16.4. Järvenpäähän ilmastoseminaariin. Seminaari toimi lähtölaukauksena kuntien yhteisen ilmastostrategian ja toimenpideohjelman laatimiselle.

Seminaarissa kuultiin Ilmatieteen laitoksen Heikki Tuomenvirran vakuuttava esitys siitä, että ilmastonmuutos on keskuudessamme ja että siihen on reagoitava, oli tahtoa tai ei. Kuntien työn on kaksitahoinen; toisaalta ilmastonmuutosta on pyrittävä hillitsemään ja toisaalta sen aiheuttamiin muutoksiin on sopeuduttava.

Ilmastomuutoksen hillitsemisessä avainasemassa on uusiutumattoman energian käytön vähentäminen. Tähän kunnat voivat paikallistasolla vaikuttaa monin tavoin, esimerkiksi parantamalla olemassa olevien julkisten rakennusten energiatehokkuutta sekä edistämällä kaavoituksella ja rakentamisohjeistuksella uusien rakennusten energiansäästöä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen taas edellyttää esimerkiksi varautumista asutuskeskuksissa ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin ääri-ilmiöihin, kuten äkillisiin tulviin, kuivuusjaksoihin ja kasvillisuuden muutoksiin.

KUUMA-kuntien ilmastoyhteistyö on lähtenyt lupaavasti käyntiin. Kansainväliseen kuntien ilmastonsuojelukampanjaan ovat jo aiemmin liittyneet Kerava, Mäntsälä ja Nurmijärvi. Seminaarin alkajaisiksi kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen ilmoitti myös Järvenpään liittyvän joukkoon ja haastoi samalla Tuusulan ja Pornaisen mukaan. Kampanjaan osallistujat sitoutuvat muun muassa kartoittamaan oman kuntansa kasvihuonekaasupäästöt ja asettamaan selkeät tavoitteet niiden vähentämiseksi.

KUUMA-kuntien yhteistyö on ilmastostrategia-asiassa tärkeää, sillä esimerkiksi kuntien keskimääräistä korkeampien liikennepäästöjen vähentämiseksi täytyy saada aikaan merkittäviä parannuksia joukkoliikenteessä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä. KUUMA-kunnilla on kumppaneina asiassa myös YTV ja Uudenmaan liitto.

- Ensiksi päivitämme Keski-Uudenmaan hiilidioksiditaseen ja -ennusteen. Sen jälkeen voimme asettaa pitkän aikavälin tavoitetason päästöjen vähentämiselle. Se voi olla kuntien tahtotilasta riippuen jossain EU:n vuoteen 2020 mennessä tavoitteleman 20 prosentin päästövähennyksen ja Tukholman vuoteen 2050 mennessä tavoitteleman päästöjen 0-tason välillä, toteaa ilmastotyöryhmän vetäjä Tapio Reijonen.

Työryhmän tavoitteena on valmistaa KUUMA-kuntien ilmastostrategia ja toimenpideohjelma vuoden 2009 loppuun mennessä ja toimenpiteiden toteuttaminen aloitetaan vuodesta 2010 alkaen.

Lisätietoa:

Ilmastotyöryhmän vetäjä, Keravan ympäristöpäällikkö Tapio Reijonen, GSM 040 318 2247

Kuuma Jazz veti väkeä

17.4.2008

Mäntsälän Seurojentalolla kannettiin kaikki ylimääräiset tuolit saliin, kun Johanna Iivanainen aloitti Kuuma Jazz konserttinsa sunnuntaina 13.4. Mäntsälässä. Johanna Iivanainen esitti muun muassa Uuno Kailaan runoihin sovitettuja lauluja ja Topi Kärjen tuotantoa. Loppuaplodien saattamana ylimääräisenä numerona kuultiin Johanna Iivanaisen oma sävellys Joiku. Yleisö haltioitui myös Jukka Perkon virtuoosimaisista saksofonisooloista. Eteviä kitarasooloja veteli Mikko Iivanainen.

Johanna ja Mikko Iivanainen ovat asuneet Mäntsälässä kuusi vuotta. Iivanaiset viihtyvät hirsitalossaan Mäntsälässä erinomaisesti. Omalla kotipaikkakunnallaan esiintymisestä Iivanaiset olivat mielissään ja seurojen talon akustiikka ja nostalginen henki viehättivät.

Kuuma Jazz konsertin järjestelyistä vastasi Mäntsälän kunta.

Liikenne- ja henkilöstöasiat KUUMA-hallituksen käsittelyssä

Tiedote 9.4.2008

KUUMA-hallituksen jäsenet kokoontuivat 8.4.2008 kokoukseen Mäntsälän kunnantaloon. Kokouksessa valmisteltiin KUUMA-kuntien osallistumista Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ja joukkoliikenteen valmisteluun. Jo kesällä 2007 Helsingin seudun yhteistyökokous päätti valtioneuvostolle annetun Helsingin seudun kaupunkiseutusuunnitelman yhteydessä, että Helsingin seudulle laaditaan yksi yhteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Nyt YTV on tarjoutunut tekemään pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen yhteensä 14 kunnalle Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman. KUUMA-hallitus teki päätöksen antaa omien kuntien osalta työ YTV:n tehtäväksi edellyttäen, että KUUMA-kuntien osallistuminen valmisteluun ja työn ohjaamiseen sekä päätöksentekoon varmistetaan eikä aluehallinnon uudistamisen toteutuksesta Helsingin seudulla muuta sovita.

- Yhteisen joukkoliikennesuunnitelman toteuttaminen on askel joukkoliikenteen aseman nostamiseksi. KUUMA-alueen matkoista merkittävä osa suuntautuu pääkaupunkiseudulle, mikä edellyttää joukkoliikenteen linjastojen ja reittien yhteensovittamista erityisesti Kehäradan rakentumisen myötä. Toisaalta suunnitelman laatimisessa haasteena on alueiden erilaisuus ja paikallisten tavoitteiden huomioiminen. Yhteinen joukkoliikennesuunnitelma antaa myös paremmat mahdollisuudet toteuttaa Helsingin seudun maankäytölle asetettuja yhteisiä tavoitteita, kuvailee KUUMA-liikennesuunnittelija Kyösti Ronkainen tilannetta.

KUUMA-hallitus paneutui myös henkilöstökysymyksiin: kokouksessa hyväksyttiin KUUMA-yhteishankkeiden henkilöstöasioissa noudatettavia periaatteita koskeva sopimus. Sopimus menee seuraavaksi hyväksyttäväksi kuntiin. KUUMA-yhteistyöhankkeissa työskentelee jo nyt muutamia kymmeniä henkilöitä ja määrä kasvaa edelleen suunnitteilla olevien palvelukeskusten edetessä toimeenpanovaiheisiin.

- Olemme hioneet näitä periaatteita pitkään tavoitteena yhteisesti sovitut pelisäännöt yhteishankkeiden henkilöstömenettelyissä. Nyt on saatu aikaiseksi sopimus mm. irtisanomissuojasta, henkilöstöedustuksesta perustettavissa uusissa palvelukeskuksissa sekä neuvottelumenettely seudullisessa yhteistoiminnassa, kertoo KUUMA-henkilöstöpalvelukeskuksen vetäjä Anne Sivula.

KUUMA-hallitus hyväksyi kokouksessaan myös toimintakertomuksen ja projektilaskelman 2007. Seuraavaksi ne menevät KUUMA-parlamentin käsiteltäväksi. Toimintakertomuksessa todetaan muun muassa edunvalvonnan keskeisiä asioita olleen liikenneasiat, Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyö Helsingin seudulla sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus. Kaikkiaan KUUMAn toimintaan käytettiin viime vuonna rahaa reilut 0,5 miljoonaa euroa ja talousarviossa pysyttiin suunnitelman mukaan.

Lisäksi KUUMA-hallitus käsitteli isäntäkuntamallilla toteutettavan palveluyhteistyön periaatteita ja KUUMA-toiminnan käynnissä olevaa arviointia. Molempien töiden tavoitteena on varmistaa toimiva ja tehokas kuntayhteistyö.


Pöytäkirja 2 Hallitus 08.04.2008

Lisätietoa:

• KUUMA-yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, GSM 040 569 5511
• KUUMA-liikennesuunnittelija Kyösti Ronkainen, GSM 050-532 5677
• KUUMA-henkilöstöpalvelukeskuksen vetäjä Anne Sivula, GSM 040 315 2658

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus -hanke etenee

Henkilöstön osallistuminen suunnitteluun tärkeässä asemassa

Tiedote 31.3.2008

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen suunnittelussa on edetty siten, että hankkeeseen osallistuvien KUUMA-kuntien valtuustot voisivat päättää siihen osallistumisesta kesälomien jälkeen elo-syyskuussa. Ympäristökeskus aloittaa tällöin toimintansa vuoden 2009 alussa. Ympäristökeskusta on kuntien puutteellisten lähtötietojen vuoksi voitu suunnitella ensisijassa Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan seudullisena palveluyksikkönä. Valmisteilla oleva yhteistoimintasopimus mahdollistaa kuitenkin myös Nurmijärven mukaantulon tarvittaessa myöhemmin. Osa hankkeen perustamissuunnittelusta jatkuu vielä valtuustojen päätösten jälkeen, jolloin varmistuvat siihen osallistuvat kunnat ja seudulliseen ympäristökeskukseen siirtyvä henkilöstö.

Hyrylän varuskunta-alueelle suunnitellut ympäristökeskuksen toimitilat eivät ole käyttöönotettavissa heti vuoden 2009 alussa, mikä tulee jonkin verran vaikeuttamaan seudullisesti yhtenäisiä palveluita. Ympäristökeskuksen lupa- ja valvontapalvelut sekä keskeiset asiakkuudet pyritään kuitenkin turvaamaan ylimenoaikana. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen henkilöstö on sen tärkein voimavara, ja henkilöstön osaamista tullaan hyödyntämään jo hankkeen suunnittelussa. Työntekijöiden sitoutuminen hankkeeseen on vahva, ja he ovat motivoituneita kehittämään seudullisesti laadukkaita ympäristöpalveluita.

Kuntien omat ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yksiköt ovat pieniä ja helposti haavoittuvia. Lisäksi niiden tehtävät lisääntyvät ja käyvät entistä vaativammiksi. Määrätietoisella yhteistoiminnalla Keski-Uudenmaan kunnat turvaavat toimintaympäristön muuttuessa kuntalaisille ja toiminnanharjoittajille seudullisesti laadukkaat ympäristöpalvelut.

Seuraava hanketta koskeva tiedote julkaistaan viikolla 19/2008.

Lisätietoja: Projektipäällikkö Risto Mansikkamäki p. 040 314 2253

KUUMA-kuntien henkilöstöpalvelukeskuksesta Resina

Tiedote 25.3.2008

KUUMA-kuntien yhteisen HR-henkilöstöpalvelukeskushankkeen tienraivaajaa, sijaisvälitysyksikköä, kutsutaan tästä päivästä alkaen Resinaksi. Sijaisvälitys aloitettiin Järvenpään kaupungin vetämänä jo tammikuussa 2007. Toiminnan kuitenkin laajentuessa ja työmarkkinoiden tiukentuessa kävi tarpeelliseksi kehittää palvelulle oma iskevä markkinointinimi ja ilme. Tänään aukesivat KUUMA-henkilöstöpalvelukeskuksen Resinan omat verkkosivut ja ensimmäistä kertaa laajemmin uusi ilme näkyy maaliskuun lopussa Sairaanhoitajapäivillä Helsingissä.

Resina on syntynyt lyhenteenä rekrytointi- ja sijaisvälitysyksiköstä. Resina-nimi juontuu myös esikuvastaan resiinasta, rautateillä ihmisvoimin liikkuneesta kätevästä kulkupelistä, mikä sopiikin hyvin pääosin pääradan varressa sijaitseville KUUMA-kunnille.

- Oman markkinointinimen luominen helpottaa suuresti rekrytointitoimintaamme ja pohjustaa hyvin myös mahdollista tulevaa toimintaamme itsenäisenä liikelaitoksena. Teemme parhaamme, että uusi nimemme käy pian tutuksi niin asiakkaille kuin työntekijöillekin, lupaa palvelupäällikkö Ritva Hyvärinen.

Resina-henkilöstöpalvelut toimii KUUMA-kuntien työyhteisöjen, esimiesten ja johdon tärkeänä tukena ja työn helpottajana rekrytoidessaan henkilöstöä, välittäessään työkeikkoja ja hoitaessaan palkanmaksuasiatkin. Asiakkaina on tällä hetkellä Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan sosiaali- ja terveystoimen yksiköitä: terveyskeskussairaala, ensiapu, kotihoito, kotisairaala ja vanhainkodit sekä lasten päiväkoteja. Vuoden 2008 aikana asiakkaina aloittavat myös Keravan kaupunki sekä Mäntsälän kunta.

Resina välittää sekä kuukausipalkkaista että lyhytaikaisiin palvelussuhteisiin otettavaa henkilöstöä. Kuukausipalkkaiset työntekijät muodostavat sijaisvälitysyksikköön kuuluvan terveystoimen ja päivähoidon varahenkilöstön. Varahenkilöstöön kuuluu koulutettuja lastenhoitajia, lastentarhanopettaja, lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Lyhytaikaisiin palvelussuhteisiin, esimerkiksi päivän tai viikon mittaisiin keikkoihin otetaan myös paljon alan opiskelijoita.

Työntekijöilleen Resina tarjoaa mielenkiintoisia ja vaihtelevia työtehtäviä, kehittymismahdollisuuksia sekä lisäansioita. Uudet työnhakijat haastatellaan, ja jos he soveltuvat hakemiinsa tehtäviin, heidät liitetään Resinan listoille. Työntekijät saavat sähköiseen rekrytointisovellukseen käyttäjätunnukset, joilla pääsee milloin tahansa kirjautumaan omaan kalenteriin. Työntekijät voivat merkitä kalenteriinsa aikatauluihinsa parhaiten sopivat työajankohdat. Kulloisetkin työtarjoukset lähetetään kalentereita hyväksikäyttäen tekstiviestein.

Lisätietoja:

Palvelupäällikkö Ritva Hyvärinen, gsm 040 315 3274

www.resina.fi

Merkittäviä yhteistyöhankkeita Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluissa

Tiedote 20.3.2008

KUUMA-kuntien yhteinen laaja sosiaali- ja terveysalan neuvottelukunta kokoontui 19.3. Mäntsälään käsittelemään sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöhankkeita. Neuvottelukunta hyväksyi Gerontologisen kehittämisyksikön liiketoimintasuunnitelman. Gerontologista kehittämisyksikköä valmistellaan Kuuma-kuntien ja Hyvinkään vanhuspalveluiden kehittämishankkeessa (TuIKE). Sen tavoitteina on vahvistaa vanhustyön asiantuntijuutta ja osaamista sekä kehittää yhdenvertaisia ja laadukkaita vanhuspalveluja kuntalaisten tarpeisiin. Hankkeella pyritään myös tukemaan ja edistämään ikääntyneiden toimintakykyä ja arjessa selviytymistä.

Neuvottelukunta totesi keskustelussaan hankkeen olevan uusi avaus seudullisessa vanhuspalveluiden kehittämisessä. Hankkeelta odotetaan ratkaisuja muun muassa vanhuspalveluiden korkeaan kustannustasoon sekä raskaisiin palvelumuotoihin. Seuraavaksi asiaa käsitellään KUUMA-komissiossa ja KUUMA-hallituksessa. Kuntakohtaiset päätökset mukaan lähdöstä Gerontologisen kehittämisyksikön toimintaan saadaan elokuun 2008 aikana.

Kokouksessa käsiteltiin myös KUUMA-kuntien ja Hyvinkään kaupungin vammaispalvelujen kehittämishanketta. Hanke tähtää Vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaisten palvelujen ja tukitoimien järjestämiseen. Huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, että palvelut olisivat saatavilla tasa-arvoisesti koko alueella. Palveluja kehitetään myös sosiaalityöntekijöitä ja kehitysvammahuollon palvelu- ja sosiaaliohjaajia kouluttamalla. Hankkeessa pureudutaan jatkossa vaikeavammaisten palveluasumisen ja asuntojen muutostöiden tarpeisiin. Lisäksi halutaan selvittää henkilökohtaisten avustajien sijaisvälityksen järjestämistä, alueellisen yhteistyön toimintaedellytyksiä ja asiakastyön toimintakäytäntöjen alueellista yhtenäistämistä.

Hankkeessa on valmisteltu kunnille yhtenäiset vammaispalvelujen ja tukitoimien soveltamisohjeet. Seuraavaksi nämä Vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaiset soveltamisohjeet lähtevät kuntien lautakuntien käsiteltäväksi.

Lisätietoa:

• Vanhustyön päällikkö Päivi Klami, Tuusula, gsm 040 314 3374
• Perusturvajohtaja Arja Tolttila, Pornainen, puh. (019) 5294 538, gsm 040 5582 563

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus toimintaan 2009 vuoden alussa

13.02.2008

 KUUMA-kunnista Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Tuusula ovat loppuvuodesta 2007 Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen liiketoimintasuunnitelmasta antamissaan lausunnoissa ilmoittaneet osallistuvansa sen toimintaan vuoden 2009 alussa. Nurmijärven kunta on päättänyt osallistua Keski-Uudenmaan ympäristökeskus -hankkeen selvitystyöhön siten, että kunta päättää selvityksen tulosten perusteella myöhemmin mahdollisesta liittymisestään ympäristökeskukseen. KUUMA-hallitus päätti 18.12.2007 toteuttaa hankkeen isäntäkuntamallilla (Tuusula isäntäkuntana) siten, että ympäristökeskus on myöhemmin tarvittaessa muutettavissa kuntayhtymäpohjaiseksi.

Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan ympäristöpalveluista (ympäristönsuojelu ja ympäristöterveydenhuolto) vastaava Keski-Uudenmaan ympäristökeskus aloittaa toimintansa Tuusulassa vuoden 2009 alussa, mikäli kuntien valtuustot hyväksyvät valmisteilla olevan yhteistoimintasopimuksen tämän vuoden elo-syyskuussa.

Seuraavan tiedotteen alustava ajankohta on viikko 19/2008.

Lisätietoja:
Risto Mansikkamäki, ympäristö- ja projektipäällikkö, puh. 040 314 2253

KUUMA-hallitus keskittyi maankäytön, asumisen ja liikenteen asioihin

(13.2.2008 Lehdistötiedote)

KUUMA-hallitus kokoontui vuoden 2008 ensimmäiseen kokoukseen toisen puheenjohtajakuntansa Mäntsälän kunnantalolle tiistaina 12.2.2008. Kokouksen vilkkaassa keskustelussa pääpainon saivat tällä kertaa tonttitarjonta- ja liikenneasiat.

KUUMA-hallitus hyväksyi omalta osaltaan Helsingin seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämistä koskevan aiesopimuksen ja esittää kunnille sen hyväksymistä. Tämä valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan välinen aiesopimus on osa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelman toteuttamista, ja sen tarkoituksena on edistää vuosina 2008–2017 Helsingin seudun tontti- ja asuntotarjontaa valtion ja kuntien yhteisin toimenpitein. Seudullisena tuotantotavoitteena on keskimäärin 12 000–13 000 asunnon rakentaminen vuosittain, mistä valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon osuudeksi tavoitellaan 20 %.

KUUMA-kuntien osuutena tässä urakassa on tuottaa keskimäärin liki 2 200 asuntoa vuosittain, mikä on 500 asuntoa enemmän kuin nykyään. Puolet tästä on sosiaalisen asuntotuotannon lisäystä. Kaavoitusta suunnataan joukkoliikenneyhteyksiin, erityisesti raideliikenteeseen, tukeutuen. Pyrkimyksenä on saada näille alueille myös kaupunkimaisia pientaloalueita. Valtio puolestaan sitoutuu kunnallistekniikan ja erityisryhmien asumisen avustuksiin, lainaehtojen muutoksiin sekä liikennehankkeiden rahoitukseen.

- Haasteellisten asuntotuotantotavoitteiden toteutuminen edellyttää meiltä KUUMA-kunnissa määrätietoista maapolitiikkaa ja kaavoituksen tehostamista, toteaa kaavoitusjohtaja Merja Vikman-Kanerva.
- Mäntsälässä, Keravalla ja Järvenpäässä on suhteellisen hyvät kaavavarannot, mutta Nurmijärvellä, Tuusulassa ja Pornaisissa on niukalti kaavavarantoja. Mäntsälässä ja Järvenpäässä taas alueiden käyttöönsaamisen haasteena on osittain yksityinen maanomistus ja Keravalla valtion maanomistus. Tuusulassa kaavavarannot paranevat merkittävästi, kun varuskunnan alueet saadaan kaavoitettua, Vikman-Kanerva täsmentää.

KUUMA-hallitus hyväksyi myös osaltaan koko Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelman (MAL 2017) ja lähetti sen aiesopimuksen kera kuntiin hyväksyttäväksi. MAL 2017 -toteutusohjelmaan on koottu keskeisimmät tavoitteet ja toimenpiteet Helsingin seudun kilpailukyvyn varmistamiseksi. KUUMA-yhteistyön painopisteenä ovat erityisesti maankäytöllisten kysymysten ratkaisu sekä lisääntyvän asumisen ja liikenteen tehokas yhteensovittaminen. KUUMA-toiminnassa liikenteen kärkihankkeet keskittyvät pääradan lisäraiteiden, tärkeimpien poikittaisyhteyksien ja taajamien ohikulkuteiden rakentamisen edistämiseen. Huomiota kiinnitetään myös joukkoliikenteen kehittämiseen, rahoitukseen ja Helsingin seudun lippujärjestelmään, jotka ovat avainasemassa yhdyskuntarakenteen hallinnassa ja päästöjen vähentämisessä.

- Paikallinen yhteistyö liikennehankkeiden toteuttamiseksi on erittäin tärkeää, mutta näissä koko Helsingin seudun yhteisissä hankkeissa myös valtion taloudellinen tuki on välttämätöntä. Otamme asiassa yhteyttä suoraan valtioneuvostoon ja alueemme kansanedustajiin, jotta saisimme valmisteilla olevan liikennepoliittisen selonteon ja kehysriihen yhteydessä sitoumuksen riittävään ja suunnitelmalliseen liikennehankkeiden rahoitukseen. Tätä edellyttää myös nyt kuntakäsittelyyn menevä asumisen aiesopimus, kertoo KUUMA-yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen.

KUUMA-hallituksen kokouspöytäkirja sekä KUUMA-kuntien kirje ja sen liite hallituksen kehysriihen neuvottelijoille sekä liikenne- ja viestintäpoliittiselle ministerityöryhmälle ovat nähtävissä verkkosivuilla www.kuuma.fi.

Lisätietoja:
KUUMA-yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, puh. 040 569 5511
Kaavoitusjohtaja Merja Vikman-Kanerva, puh. 040 314 5450

KUUMA on Keravan, Järvenpään, Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän ja Pornaisten vuonna 2003 perustama yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kehittää aluetta kilpailukykyisenä ja omaleimaisena asuin- ja yritysympäristönä sekä hoitaa kuntien tehtäviä yhdessä. KUUMA-alueen kokonaispinta-ala on noin 1 409 neliökilometriä ja sillä asuu vajaat 170 000 ihmistä. Vuonna 2008 KUUMA-yhteistyön puheenjohtajakuntina toimivat yhteistyössä Mäntsälä ja Pornainen.


 

Keski-Uudenmaan seutulippu on menestys

(Tiedote 11.02.2008)

Keski-Uudenmaan kuntien yhteinen seutulippu otettiin käyttöön 2.1.2008. Uuden lipun suosio perustuu edulliseen hintaan ja helppoon käyttöön.

Uusi lipputuote on vastannut asiakkaiden odotuksia. Tammikuun aikana uutta lippua myytiin lähes 300 kappaletta. Kunnittain lippua on myyty Hyvinkäällä 17 kpl, Järvenpäässä 58 kpl, Mäntsälässä 39 kpl, Nurmijärvellä 81 kpl, Pornaisissa 2 kpl, Sipoossa 13 kpl ja Tuusulassa 58 kpl. Lipun menekki on jo tässä vaiheessa noin 50 % asetetuista ennakkotavoitteista.

Uuden lipun suosio perustuu edulliseen hintaan ja helppoon käyttöön. Ilmeisesti ei pelkästään kuntien välisiä matkoja vaan myös huomattava osa kuntien sisäisistä matkoista tehdään uudella lipulla. Lipun tarkemmasta käytöstä ei ole vielä saatavissa tietoja, mutta se selvitetään kuluvan vuoden aikana.

Seutulipun seurantaa ja kehittämistä varten on perustettu seutulipputyöryhmä. Työryhmän jäseninä ovat kuntien edustajien lisäksi edustajat liikenteenharjoittajilta, Oy Matkahuolto Ab:sta ja Etelä-Suomen lääninhallituksesta. Puheenjohtajana toimii liikenneinsinööri Jukka-Matti Laakso Tuusulan kunnasta.

Lipputietoja: 
Uudella seutulipulla kuntalaiset voivat matkustaa kyseisten kuntien alueen bussiliikenteessä rajattomasti 30 päivän ajan. Lipulla voi myös matkustaa Keravalle ja Keravalta YTV:n sopimuksen ulkopuolisilla linjoilla. Vaihtamista bussista toiseen ei myöskään ole rajoitettu. Lippu ei kelpaa pikavuoroliikenteessä eikä osamaksuna alueen ulkopuolelle suuntautuvilla matkoilla.

Seutulipun voi ostaa ja ladata kyseisten kuntien Oy Matkahuolto AB:n myyntipisteistä sekä Keravan ja Helsingin Kampin toimipisteistä. Lipun voi ladata myös busseissa. Lipun hinta on 60 euroa.

Lisätietoja:
Rea Koivula, Nurmijärven kunta
Kimmo Kiuru, Hyvinkään kaupunki
Veli-Pekka Saresma, Järvenpään kaupunki 
Jani Lammela, Mäntsälän kunta
Seija Marttila, Pornaisten kunta
Jukka-Matti Laakso, Tuusulan kunta
Rita Lönnroth, Sipoon kunta
Kyösti Ronkainen, KUUMA-liikennesuunnittelija

 

 

 


 

KUUMA-hallituksen kokous 12.02.2008 Mäntsälässä

(06.02.2008)
KUUMA-hallitus kokoontuu Mäntsälässä 12.02.2008. Kokouksessa käsitellään mm. Helsingin seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämistä koskevaa aiesopimusta sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelmaa (MAL 2017). Lisäksi esityslistalla on esillä liikennehankkeiden edunvalvonta.

KUUMA-hallituksen seminaari 12.-13.12.2007

(4.1.2008)
KUUMA-hallitus linjasi joulukuun seminaarissa vuoden 2008 palveluyhteistyön painopisteet. KUUMAN puheenjohtajakuntana toimivat yhdessä sekä Mäntsälä että Pornainen.


KUUMA hankinta-, ympäristö- ja sijaisvälityspalvelukeskukset perustetaan kuntien jo tekemien päätösten mukaisesti. Alkavan kauden tavoitteena on, että muut sovitut kärkihankkeet tuodaan päätöksentekoon sovitussa aikataulussa. Erityisesti vesihuollon, yhdyskuntatekniikan sekä sosiaali- ja terveystoimen hankkeisiin panostetaan. Systemaattinen yhteistyö kustannus- ja toimintolaskennan kehittämisessä aloitetaan. Omistajapolitiikan ja edunvalvonnan toimia sekä viestintää ja tiedottamista tehostetaan.

Palveluyhteistyön lisäksi maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyö sekä edunvalvonta ja omistajapolitiikka ovat KUUMA-yhteistyön ydintä. Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös Helsingin seudun ja laajempaan metropolialueeseen kuuluvien kuntien kanssa.

Lisätietoja: Yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, gsm: 040-5695 511

KUUMA-kunnat ovat mukana metropolipolitiikan toteuttamisessa

(17.10.2007)
KUUMA-hallitus kokoontui Keravalla tiistaina 16.10. Kokouksessaan hallitus päätti perustaa Kuuma-kunnille yhteisen hankintapalvelukeskuksen, jonka sijoituspaikka on Nurmijärvi. Lisäksi hallitus nimitti Keravan tietohallintopäällikkö Ari Sainion projektipäälliköksi Kuuma-kuntien yhteiseen tietohallinnon palvelukeskushankkeeseen.

Nurmijärvelle perustettava hankintayksikkö mahdollistaa Suomen viiden suurimman kaupungin jälkeen kuudenneksi suurimman hankintapotentiaalin hyödyntämisen.

Yhteisen hankintayksikön keskeisenä tavoitteena on saada yhteishankinnoilla merkittäviä säästöjä mukaan tuleville kunnille, yhtenäistä hankintakäytäntöjä sekä varmistaa hankintaosaamista kaikissa prosessin eri vaiheissa.

Kuuma-hallitus pyytää kuntia ilmoittamaan osallistumisestaan yhteiseen hankintapalvelukeskukseen marraskuun puoliväliin mennessä.

KUUMA-hallituksen päätöksen mukaisesti Keravan tietohallintopäällikkö Ari Sainio alkaa vetää projektia, jossa Kuuma-kunnille perustetaan yhteinen tietohallinnon palvelukeskus. Palvelukeskuksen sijoituspaikaksi tulee Kerava. Tietohallinnon palveluyhteistyöhön ovat tulossa mukaan Keravan lisäksi Järvenpää, Mäntsälä ja Nurmijärvi. Myös Tuusulassa asia on valmistelussa.

Yhteisen tietohallinnon palvelukeskuksen tavoitteena on luoda kuntien välille yhtenäistä tietoteknistä arkkitehtuuria, minkä helpottaa jatkossa myös yhteistä palvelutuotantoa. Tavoitteena on myös kehittää kuntalaisten sähköistä asiointia ja sähköisiä palveluja sekä poistaa päällekkäisyyksiä.

KUUMA-kunnat ovat jo käynnistäneet yhteistä palvelutuotantoa muun muassa taloushallinnossa sekä sijaisvälityksessä. Taloushallinnon yhteistyössä ovat mukana Tuusulan lisäksi, Mäntsälä ja Nurmijärvi. Pornainen ja Järvenpää ovat myös tulossa mukaan. Taloushallinnon hanketta vetää Tuusulan talousjohtaja Riitta Partanen. Kuuma-kuntien, lähinnä terveydenhuollon, sijaisvälityksessä ovat mukana Tuusula ja Järvenpää sekä jatkossa myös Kerava. Hankkeesta on vastannut Järvenpään henkilöstöjohtaja Anne Sivula.

Tämän syksyn aikana valitaan vielä vetäjät Kuuma -hankintakeskuksen, ympäristökeskuksen, työterveyspalvelujen, sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen hankkeisiin.

Lisätietoja: yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen, puh. 040 5695511